Virret
Alkuvirsiehdotukset 95 Te kristityt, nyt juhlikaa 98 Jo nousit haudastasi 99 Jeesus elää, Herrani
Päivän virsi -ehdotukset 102 Murhemielin, kyynelöiden 103 Ah saavu, Jeesus, keskellemme 93 Nouse mieli, käänny kieli 476 Kun päivä laskee Emmauksessa
Toisen pääsiäispäivän alkuvirsisuositukset ovat kaikki sävelmältään voimakkaita, suurten intervallien virsiä. Virren 95 sävelmä suomalainen kansantoisinto. Sen aloitus on kuin fanfaari kvintti- ja kvarttihyppyineen. Virren teksti on jo 400-luvulta, ja Suomessa sitä on laulettu jo Jaakko Finnon vuoden 1583 kirjasta alkaen. Virren 99 sävelmä on suomalainen muunnos Ruotsin koraalikirjan sävelmästä vuodelta 1697. Tasaisempaa ruotsalaista sävelmää suomalainen kansanveisaaja on muunnellut aloittaen jokaisen säkeen ja myös sen kolmannen iskun pitkällä nuottiarvolla kuin korostaen: "JEE-sus elää, HER-rani, KUO-lemalta MUR-tui valta".
Päivän virreksi ehdotetut virret ovat edellisiä mietiskelevämpiä. Niistä kolmessa lähtökohtana onkin I vuosikerran evankeliumin kertomus murehtivista Emmauksen tien kulkijoista. Neljäs ehdotus, virsi 93, on peräisin 600-luvulta. Venantius Fortunatus pohtii runossaan pääsiäisen tapahtumien merkitystä ja päättää säkeistöön: "Elää saamme! Laulakaamme ratki riemullisesti." Virren päätössäkeistö sopii hyvin ylistysvirreksi.
|