|
Virret
Alkuvirsiehdotukset
84 Nyt se suuri päivä koitti
91 Pääsiäisen kirkas aamu koittaa
101 Oi nouse, aurinkomme
105 Aurinkomme ylösnousi
Päivän virsi -ehdotukset
85 Nyt ylistämme Jumalaa
92 On Kristus noussut kuolleista
96 Kuoleman kahleet murtanut
Pääsiäispäivän alkuvirsivaihtoehdot tarjoavat erilaisia sävyjä messun aloitukseen ja voivat näin ohjata myös päivän muita valintoja:
- virressä 84 on suomalainen, fanfaarimainen toisintosävelmä, joka sopii hyvin saksalaisen Johann Franckin voimakkaaseen, jopa naturalistiseen julistukseen helvetin ja kuoleman voittamisesta
- 91 on uusi suomalainen virsi, jonka sävelmä (Ahti Kuorikoski) ja runo (Seppo Suokunnas) riemukkaasti julistavat: Kristus on ylösnoussut!
- virressä 101 on norjalaisen Elias Blixin runoilemin värikkäin kuvin kerrottu, mitä pääsiäinen merkitsee; virsi on saanut sävelmäkseen saksalaisen 1500-luvun koruttoman koraalin, joka mollisävellajisena ikään kuin mietiskelee ja ihastelee hieman verhotusti sanomaansa
- virsikirjamme pysähdyttävintä antia edustaa neljäs ehdotus (105), ruotsalaisen Jonas Anderssonin intiimin sävelmän saanut Leonard Typön loppusointuja karttava, rikkaita raamatullisia kielikuvia sisältävä runo
Päivän virreksi ehdotetut ovat kaikki "klassikkoja", vaikka niistä vain Martti Lutherin muodostama virsi 96 (keskiaikaisen virren 87 pohjalta) on kuulunut suomalaiseen virsikirjaan alusta asti. Melchior Vulpiuksen säveltämää virttä 85 on aiemmin laulettu meillä kuorolauluna, ja keskiaikainen virsi 92 (Surrexit Christus hodie) on kuulunut Piae Cantiones -kokoelmaan. Pyrkimystä pääsiäisen aseman vahvistamiseen kirkkovuoden keskeisenä juhlana kuvaa hyvin se, että virsikirjan pääsiäisosaston 22:sta virrestä peräti yhdeksän on uusia tai muuten tullut mukaan vasta vuoden 1986 virsikirjauudistuksessa.
|
