|
Bachin kantaatit
Pääsiäispäivä katkaisi Leipzigin pitkän kantaatittoman jakson, joka kesti Marian ilmestyspäivää lukuunottamatta koko paastonajan. Bachilta on säilynyt kolme pääsiäispäivän kantaattia, näistä yksi pääsiäisoratorioksi nimetty.
Bachin vanhin pääsiäiskantaatti saattaa olla säveltäjän ylipäätään varhaisin säilynyt kantaatti. Koraalikantaatti Christ lag in Todes Banden (BWV 4) on ehkä sävelletty jo vuonna 1707. Sen rakenne noudattaa 1600-luvun koraalikantaatin perinnettä. Lutherin pääsiäisvirsi (meillä virsi 96) on kokonaan kantaatin runkona ilman muita tekstilisiä. Kantaatti on siten seitsemän koraalivariaation sarja, jossa kuoron säkeistöjen (osat 2, 5 ja 8) lomaan sijoittuvat solistiset tai duettosäkeistöt.
Der Himmel lacht! Die Erde jubilieret (BWV 31) sai ensiesityksensä Weimarin hovin pääsiäisjumalanpalveluksessa vuonna 1715. Weimarissa Bach sävelsi usein hovirunoilija Salomon Franckin runoilemiin ja kokoamiin teksteihin. Pääsiäiskantaatin solistien resitatiivit ja aariat sisältävät runsaasti viittauksia päivän raamatunkohtiin. Kuoron tehtävät rajoittuvat alkusoittoa seuraavaan koko esittäjistön aloitukseen ja yksinkertaiseen päätöskoraaliin. Vasket tuovat kokonaisuuteen pääsiäisen juhlavuutta.
Kommt, eilet und laufet (BWV 249) on poikkeuksellinen Bachin koko tuotannossa. Oopperasta innostumaton Bach sävelsi pääsiäisoratoriossaan aidon draaman: tyhjälle haudalle saapuneet naiset, Magdalan Maria ja Jaakobin äiti Maria riensivät kertomaan opetuslapsille, Pietarille ja Johannekselle: Herra elää!
Bach saattoi kantaateilleen epätavanomaisin keinoin pyrkiä korostamaan pääsiäisaamun ihmettä. Jälleen kerran Bachin kirkkokantaatti on kuitenkin lainannut musiikkiaan aiemmin sävelletystä maallisesta kantaatista, tällä kertaa vuoden 1725 pääsiäistä vain muutamaa kuukautta aiemmin Weissenfelsin hoville tehdystä metsästyskantaatista. Voidaan toisaalta uskoa, että Bachilla jo herttua Christiania onnitellessaan oli mielessä kantaatin musiikin kaksoiskäyttö: ensin todennäköisesti yhden esityskerran maallinen esitystilanne, sitten pitkäjänteisempi mahdollisuus tallentaa musiikki tulevia, toistuvia tilanteita varten. Pääsiäisoratorio saikin uusintaesityksiä dokumenttien mukaan sekä 1730- että 40-luvuilla.
|
