Kirkkomusiikin osastoVirtuaalikatedraali Sibelius-Akatemia

Hakusivulle
SHU
 
Virret
Psalmi
Tekstit
Evankeliumi
Erityistä
 
Kuoro
Soolo
Urut
 
Bachin kantaatit

Kirkkovuosi soi

Pääsiäispäivä

Kuoro

Pääsiäispäivän psalmi voidaan laulaa monin tavoin. Uuden raamatunkäännöksen mukainen Jorma Hannikaisen psalmimusiikki Tämän päivän on Herra tehnyt on julkaistu KJM:n proprium-aineistossa. KJM on julkaissut myös Jouko Piitulaisen psalmin (kokoelmassa Psalmimusiikkia Jumalan kansan juhlaan). Psalmi voidaan laulaa myös perinteisenä gregoriaanisena introituksena (Antifonisia psalmeja, Kirkkohallitus 2008 / Sulasol).

Psalmin laulamiseen kertosäkeisesti ovat käytettävissä virsikirjan liitteen Halleluja (vkl 780) ja sen vaihtoehtoiset virsikatkelmat virsistä 339: 2 ja 85). Halleluja-kertosäkeeseen (vkl 780) on julkaistu psalmisäkeistöt Käsikirjakomitean lisä- ja virikeaineistossa vuodelta 1997 ja uudelleen Sulasolin kokoelmassa Kirkkovuoden psalmimusiikkia II.

Vaikka Sulo Salosen pääsiäispäivän psalmi Tämän päivän on Herra tehnyt on sävelletty edelliseen raamatunkäännökseen, sitä voidaan ongelmitta laulaa edelleen. Salosen psalmi on sävelletty kuorolle (SAB) ja uruille ja julkaistu Salosen psalmikokokoelmassa Kirkkovuoden introitussävelmiä kuorolle ja uruille (Fazer).

Kaj-Erik Gustafsson on säveltänyt laajan kokonaisuuden Pääsiäispäivän proprium-musiikkia, johon kuuluu johdantomusiikki (alkuvirsi + psalmi), 1. lukukappale Hesekielin kirjasta ja Graduale, johon sisältyy päivän virsi 92, uruille, kuorolle SATB, seurakunnalle, lukijalle ja baritonisolistille (KJM / proprium 346).

KJM:n proprium-aineistoon sisältyy myös Jorma Hannikaisen kolme motettia. I lukukappaleen Hoosean tekstiin sävelletty Tulkaa, palatkaamme Herran luo ja II lukukappaleen (1. Kor. 15: 3 - 4) Kristus kuoli meidän syntiemme vuoksi ovat kuorolle (SATB). Kolmas motetti, Luukkaan evankeliumitekstiin luotu Miksi etsitte on sävelletty unisonokuorolle (tai solistille) ja uruille.

Päivän II vsk:n epistolaan on Juhani Haapasalo säveltänyt motetin Jos olemme panneet toivomme (1. Kor. 15:19-21) sooloäänelle ja/tai unisonokuorolle ja uruille (Sulasol, kokoelmassa Kirkkovuoden motetteja).

Päivän III vsk:n evankeliumiin Matteuksen mukaan on tarjolla useampikin suomalainen tai suomenkielinen motetti, osin aiemman raamatunkäännöksen mukaisina:
- Jakko Hulkkonen: Älkää peljätkö (Matt. 28: 5b - 6a), julkaistu SKML kokoelmassa Kirkkovuoden motetteja sekakuorolle
- Pekka Kostiainen: Sapatin päätyttyä (Matt. 28: 1 - 6a), osa pääsiäiskantaatista, SULASOL S436
- Heinrich Schütz: Älkää te peljätkö (Matt. 28: 5 - 7) miesäänille TB (osa pääsiäisoratoriosta), julkaistu kokoelmassa Pääsiäismusiikkia (Yhteiskustannus 13)

Jos evankeliumina luetaan vaihtoehtoinen Markuksen evankeliumin teksti, siihen on liitettävissä Sulo Salosen motetti Älkää peljästykö (Mk. 16: 6). Motetti on julkaistu Salosen kokoelmassa 22 evankeliumimotettia (Fazer). Samaan tekstiin on Juhani Haapasalo säveltänyt motetin Älkää pelästykö (Mark. 16:6-7) sooloäänelle tai unisonokuorolle ja uruille (Sulasol, kokoelmassa Kirkkovuoden motetteja).

Pääsiäispäivän virsistä tehtyjä kuorosovituksia:
- 84, Pekka Kostiainen (osa Pääsiäiskantaatista), SA-soolot, SATB + urut + huilu ja viulu, SULASOL S436
- 84, Arto Turpela, SAB, Yhteiskustannus 49 / 4
- 85, Jorma Hannikainen, 3 var. (SAB, SAB, SATB), Kirkkovuoden graduaalit III, KJM
- 85, Kaj-Erik Gustafsson, Pääsiäisajan graduale, urut ja disk. (Edition Canto 9154)
- 92, Pekka Kostiainen (osa Pääsiäiskantaatista), cf + urut; SATB + urut + huilu ja viulu
- 92, Arto Turpela, SAB, Yhteiskustannus 49 / 5
- 96, Osmo Tolonen, alkusoitto + 3 var. (SATB, urkusäkeistö, SATB), Kirkkovuoden graduaalit II, KJM
- 101, Tuomo Nikkola, urut + SATB, Kirkkovuoden graduaalit II, KJM

Vuonna 2003 suomeksi ilmestynyt Ruotsin kirkon virsikirja tuo merkittävän lisän myös suomalaiseen lauluohjelmistoon. Suomen Kanttori-urkuriliitto ja Suomen Kirkkomusiikkiliitto ovat käynnistäneet julkaisusarjan, jossa ilmestyy Ruotsin kirkon virsiä kuorosovituksina. Sarjan ensimmäisenä osana on julkaistu vihkonen Kirkkovuoden virsiä (Yhteiskustannus 116). Kokoelma sisältää useita pääsiäivirsien sovituksia eri kuoromuodoille.

G. Fr. Händelin Messias-oratorion kolmas osa on sävelletty pääsiäisen ja pääsiäisajan raamatunkohtiin. Oratorion englannin- ja suomenkielisen kuoro- ja soolopartituurin on julkaissut SULASOL.

Dieterich Buxtehuden riemukas kantaatti Surrexit Christus hodie (On Kristus noussut kuolleista) on sävelletty virren 92 tekstiin ja julkaistu myös suomeksi kokoelmassa Pääsiäismusiikkia (Yhteiskustannus 13). Buxtehudelle tyypillisesti teoksen vokaalimiehitys on vain kolmiääninen (SAB) ja yhtä hyvin solistinen kuin kuoro, kernaasti myös sekä että. Kantaatin rakenne on virren tapaan säkeistöittäin etenevä, ja teos on myös lyhennettävissä (esimerkiksi kolmannesta säkeistöstä suoraan kuudenteen). Vaikka kantaatti ei lainaa virren sävelmää, se on mahdollista liittää jopa osaksi päivän virttä 92. Lue tästä lisää soolosivulta!

J. S. Bachin pääsiäiskantaatti Christ lag in Todesbanden on julkaistu suomeksi Fazerin Pro musica -sarjassa (nro 7a). Teoksesta lisää Bach-sivulla!

Piae Cantiones -kokoelman lauluista useampi on aihepiiriltään pääsiäiseen liittyviä. Tällaisia ovat yksiääninen Nyt riemuin ystävät veisatkaa, kolmi- tai neliääninen Talven valta kaikkoaa, kaksi- tai neliääninen Kiitosvirret kirkkahimmat ja kolmi- tai neliääninen Yksin äänin riemuiten.

Taize-lauluista erityisen sopivia pääsiäisaikaan ovat Confitemini Domino (Kiittäkää Jumalaa) ja Laudate omnes gentes (Te kaikki kansat, tulkaa). Molemmat on julkaistu suomeksi kokoelmassa Tuomaslauluja (Fazer).