Kirkkomusiikin osastoVirtuaalikatedraali Sibelius-Akatemia

Hakusivulle
SHU
 
Virret
Psalmi
Tekstit
Evankeliumi
Erityistä
 
Kuoro
Soolo
Urut
 
Bachin kantaatit

Kirkkovuosi soi

3. adventtisunnuntai

Kuoro

Päivän psalmin on Aija-Leena Ranta sävelittänyt kolmiääniselle kuorolle (naiset tai miehet). Seurakunnan kertosäkeenä on virren 5 toistuva päätös "Siunattu olkoon hän, ken meille tuo elämän" (KJM, Psalmimusiikkia Jumalan kansan juhlaan I). Psalmi voidaan laulaa myös perinteisenä gregoriaanisena psalmina (Antifonisia psalmeja, Kirkkohallitus 2008 / Sulasol). Lisää psalmimusiikkia esitellään soolon sivulla!

Päivän virteen 12 (Mies tänne saapui) on Jorma Hannikainen sovittanut viiden erilaisen koraalivariaation sarjan (kolme kertaa SATB sekä SA urut ja SAB) KJM:n Kirkkovuoden graduaalit -kokoelman osaan III. Väinö Viitasalon neliääninen kuorosovitus (SATB) on julkaistu Suomen Kirkkomusiikkiliiton niteessä Kirkkovuoden graduaaleja sekakuorosovituksina (SKML 130).

Päivän virsiehdotukseen 259 on KJM:n Kirkkovuoden graduaalit -kokoelman osassa III Osmo Tolosen kahden säkeistön sovitus (TB ja SAB). Mari Torri-Tuomisen niin ikään kahden variaation (SA ja diskantti) sovitus on julkaistu KJM:n proprium-aineistossa.

Ks. myös Heinrich Schützin koraalikonserton Von Gott will ich nicht lassen esittelyä sivulta erityistä!

Kokoelmassa Kirkkovuoden motetteja (Sulasol) on julkaistu Kaj-Erik Gustafssonin motetti Herra, me tulemme luoksesi (Jer. 3) päivän I vsk:n 1. lukukappaleeseen kuorolle SATB ja solistille.

Sulo Salonen on säveltänyt evankeliumimotetin Minä lähetän enkelini (naiskuorolle SSA) I vuosikerran evankeliumin päätösjakeeseen (Matt. 11: 10b). Motetti on julkaistu Salosen kokoelmassa 22 evankeliumimotettia I (Musiikki Fazer).

Nykyistä virsikirjaa valmisteltaessa julkaistiin koevihkonen Uusia virsiä 79. Tähän kokoelmaan kuuluu T. Ilmari Haapalaisen Niilo Rauhalan runoon säveltämä laulu Nyt katso Jumalan Karitsaa. Se ei tullut lopulta mukaan uuteen virsikirjaan, mutta sitä voidaan mainiosti laulaa kuorolauluna tai esimerkiksi urkujen säestämänä soolon tai unisonokuoron lauluna. Säveltäjän oma sovitus kokoelmassa Uusia virsiä 79 (n:o 723) on kirjoitettu neliäänisenä säestyssatsina, josta sen äänet voidaan jakaa laulettaviksi sopraanostemman mukaisesti tekstiä seuraten. Niilo Rauhalan runon lähtökohtana ovat päivän II ja III vuosikerran evankeliumitekstit Johanneksen mukaan.