Käsikirjoitukset

Näillä verkkosivuilla esitellään 1500-1600-lukujen suomalaisten musiikkikäsikirjoitusten virsisävelmiä, ks. Tietoa käsikirjoituksista. Loimijoen käsikirjoitus lienee vanhin entisessä Ruotsin valtakunnassa säilynyt laaja virsisävelmien kokoelma. Kokoelman ehkä jo 1580-luvulta peräisin olevat sävelmät lienee kopioitu saksalaisista lähteistä. Useimpiin sävelmiin liittyvät ruotsinkielisten virsien alkusanat, mutta muutamista ne puuttuvat kokonaan. Sävelmistä kaikki eivät ole olleet yleisessä käytössä Suomessa eivätkä Ruotsissa. Käsikirjoituksista tunnetuin on ns. Kangasalan koraalikirja, joka pohjautuu sekä ruotsin- että suomenkielisiin virsikirjoihin. Sen on kirjoittanut Jacobus Francisci vuonna 1624. Kaksi Ilmajoella säilynyttä käsikirjoitusta ovat hyvin samankaltaisia Kangasalan käsikirjoituksen kanssa. Liber Templi Ilmolensis lienee sitä vanhempi ja Notae psalmorum sitä nuorempi.
 

Verkkoeditiot

Käsikirjoitusten yhteisen aineksen pohjalta on laadittu nykynuotein kirjoitettu verkkoeditio. Editioon liittyvät myös sen 198 sävelmän alkuperäiset nuottikuvat. Sävelmien järjestys pohjautuu vuoden 1589 ruotsinkieliseen virsikirjaan, mutta sävelmiä voi hakea myös Maskun Hemmingin virsikirjan (1605), vuosien 1701 ja 1986 suomalaisten virsikirjojen sekä Ruotsin vuosien 1695 ja 1986 virsikirjan sekä yleisesti tunnettujen saksan- tai latinankielisten alkusanojen mukaisessa järjestyksessä. Koska Loimijoen käsikirjoituksen sävelmävalikoima poikkeaa muista, siitä laadittu Loimijoen editio esitellään myös itsenäisenä kokonaisuutena.

Verkkoeditiot perustuvat dosentti T. Ilmari Haapalaisen väitöskirjaan (1976) sekä hänen ja professori Erkki Tuppuraisen yhteiseen tutkimustyöhön 2000-luvun alussa. Sibelius-Akatemian Kuopion osastossa tapahtunutta työskentelyä ovat tukeneet Suomen Kulttuurirahasto, Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto ja Luterilaisen kulttuurin säätiö.

Alkuperäisen nuottiaineiston kuvaus ja verkkoedition nuotinnukset: Erkki Tuppurainen
Verkkoedition tekniset ratkaisut: Timo Lehtonen