|
Soolo
Sirkku Rintamäen jouluaamun (tai jouluyön) profetiaan (Jes. 9: 1 - 5) säveltämä teos altto- tai bassosoololle ja uruille kuuluu KJM:n proprium-aineistoon. Solistista miesääntä tarvitaan myös Rintamäen evankeliumimotetissa Älkää pelätkö miesäänelle, kuorolle SATB ja uruille (Luuk. 2: 10 - 14).
Monet joulukantaatit on sävelletty pienelle kokoonpanolle kuten kahdelle sooloäänelle, jollaisiksi voivat tällöin käydä yhtä lailla mies- kuin naisäänet. Tällaisen satsitekniikan esikuvana ovat 1600-luvun alkupuolen solistiset konsertot. Esimerkiksi Johann Hermann Scheinin koraalikonsertot kokoelmasta Opella nova ovat virren ensimmäisen säkeistön esitteleviä konserttoja. Joskus konsertoivien diskanttiäänten ja basso continuon kudokseen liittyy vielä miesten cantus firmus. Scheinin konsertoista useampikin on sävelletty jouluvirsiin kuten Nun komm (virsi 16), Vom Himmel hoch (21) ja Gelobet seist (22).
Dieterich Buxtehuden kantaatti Singet dem Herrn sopraanosolistille, viululle ja basso continuolle on sävelletty psalmin 98 jakeisiin 1 - 4. Toisenkin Buxtehuden soolokantaatin, latinankielisen Jubilate Domino teksti on saman psalmin 98 jakeista 4 - 6. Tämä Buxtehuden esitetyimpiin ja levytetyimpiin kuuluva teos on sävelletty altolle (eli kontratenorille), konsertoivalle gamballe ja basso continuolle.
Buxtehuden kantaatti Fürchtet euch nicht sopraanon ja basson duetolle, kahdelle viululle ja basso continuolle on sävelletty jouluevankeliumin katkelmaan "Älkaa pelätkö" (Luuk. 2: 10-11). Evakeliumikonserttoa seuraa Adam Oleariuksen runoon sävelletty duettoaaria. Kantaatin osasia voidaan laulaa myös erillisinä.
Löydät lisää soolotehtäviä Bachin kantaattien joulupäivän sivulta!
|
