|
Erityistä
Psalmilauluun on viime vuosina omaksuttu runsaasti vaihtoehtoisia tapoja yksiäänisen laulun rinnalle.
Anglikaanisessa perinteessä on tavallista laulaa psalmia moniäänisesti ja kernaasti urkujen säestyksen värittämänä. Messusävelmistö sisältää useita moniäänisiä esimerkkikaavoja vapaasti käytettäväksi.
Psalmisävelmä on saatettu luoda myös aivan tiettyä psalmia varten.
Eräs tällainen lienee englantilaisen John Gossin sävelmä, jolla lauletaan psalmia 23.
Kaavan valoisa E-duuri tuntuu olevan omiaan juuri paimenpsalmiin.
Miten nelisäkeiseen sävelmäkaavaan sijoitetaan suomenkielinen teksti?
Pääperiaate on sama kuin klassisissa sävelmäkaavoissa:
- jäsennä teksti mielekkäiksi kokonaisuuksiksi
- etsi lauseiden lopukkeiden painot
- viimeinen paino (ei siis yleensä viimeinen tavu) sijoittuu säkeen viimeiselle sävelelle
- valmistavien tahtien (merkitty puolinuotein) soinnut saavat kukin tavun tai, jos niille osuu
kolmitavuinen sana tai sanan osa, tahdin ykkönen saa kaksi tavua
- jos säkeen päätös on jaettu puolinuotein, kolmitavuinen iskuala jaetaan kuitenkin 1 + 2
- nuottiarvot ovat suhteellisia; tempo ja aika-arvot määräytyvät tekstistä
Esimerkkinä psalmin 23 alku:
|
