|
Bachin kantaatit
Marian ilmestyspäivälle sävelletyistä Bachin kantaateista on säilynyt vain yksi, myös loppiaiseen sopiva koraalikantaatti Wie schön leuchtet der Morgenstern (BWV 1). Katso tästä lisää loppiaisen Bach-sivulta!
Toiseen keskeiseen marianpäivään, heinäkuun alussa vietettyyn Marian käyntipäivään, on säilynyt kaksi kantaattia, joita voidaan nykyisin laulaa myös Marian ilmestyspäivänä:
- Herz und Mund unt Tat und Leben (BWV 147)
- Meine Seele erhebt den Herren (BWV 10)
BWV 147 sai nykymuotoisen ensiesityksensä 2. heinäkuuta 1723; Bach oli tuolloin hoitanut vasta kuukauden verran uutta kanttorin virkaansa Leipzigissa. Todennäköisesti kantaatin suppeampi versio syntyi jo Weimarissa vuonna 1716. Salomon Franckin kantaattiteksti sai Leipzigissa lisää pituutta kolmesta resitatiivista ja kahdesta (samasta) koraalista, joista ensimmäinen päättää kantaatin alkupuoliskon, toinen koko teoksen.
Kantaatti tunnetaan juuri koraalistaan Jesus bleibet meine Freude. Sen sävelmä on tuttu monesta yhteydestä:
Koraalin suosio perustuu epäilemättä sävelmän alusta johdettuun välisoittoaiheeseen:
BWV 10 on koraalikantaatti (vuodelta 1724). Sen pohjana on tavanomaisen määrämittaisen virsisävelmän sijaan yhdeksäs psalmisävelmä. Tällä nk. saksalaisella psalmikaavalla tavattiin laulaa Marian kiitoslaulua (Luuk. 1: 46 - 55) myös Leipzigissa.
Bach lainaa Raamatun tekstiä ja psalmisävelmää sellaisenaan kantaatin aloituksessa ja päätöksessä ja sijoittaa yhden jakeen ("Hän on muistanut kansaansa ja osoittanut laupeutensa") alton ja tenorin duettoon. Solistien duettokudos kuvaa tekstin "laupeutta" retorisesti maalaillen. Psalmisävelmä soi puolestaan instrumentaalisena. Koraali ilmestyi sittemmin urkuversiona Bachin kuuden Schübler-koraalin kokoelmassa.
Bach lienee myös esittänyt alkuaan palmusunnuntaihin säveltämäänsä kantaattia Himmelskönig, sei willkommen (BWV 182) myös marianpäivänä. Teoksesta lisää palmusunnuntain Bah-sivulla.
|
