Kirkkomusiikin osastoVirtuaalikatedraali Sibelius-Akatemia

Hakusivulle
SHU
 
Virret
Psalmi
Tekstit
Evankeliumi
Erityistä
 
Kuoro
Soolo
Urut
 
Bachin kantaatit

Kirkkovuosi soi

Loppiainen

Bachin kantaatit

Bachin ensimmäinen virkavuosi Leipzigissa oli työntäyteinen. Kun päästiin loppiaiseen 1724, ahkera kanttori oli parin viikon "joulusesongin" aikana esittänyt kuusi pääosin uutta kantaattia ja kaksi muuta laajamuotoista teosta. Kaksi loppiaiskantaattia on säilynyt:
- Sie werden aus Saba alle kommen (BWV 65)
- Liebster Immanuel, Herzog der Frommen (BWV 123)

Lisäksi loppiainen sai muutamaa vuotta myöhemmin kunnian päättää kuusiosaisen jouluoratorion esityssarjan. Oratorion päätöskantaatti Herr, wenn die stolzen Feinde schnauben kertoo itäisten tietäjien vierailusta Jeeus-lapsen luona. Aiheensa puolesta loppiaiseen liittyy myös koraalikantaatti Wie schön leuchtet der Morgenstern (BWV 1), vaikka se onkin sävelletty alkuaan Marian ilmestyspäivälle.

BWV 65 on Bachin ensimmäiseltä Leipzigin palvelusvuodelta. Se ei jätä epäselväksi loppiaisen sisältöä. Rytmikäs alkukuoro lainaa Jesajan profetiaa, jossa kerrotaan Saban väen saapumisesta kultaa ja suitsuketta kantaen (Jes. 60: 6). Aloitusta seuraa kuoron koraali, keskiaikaisen Puer natus in Betlehem -virren säkeistö, jossa lauletaan:
"Jo kaukaa saapuu viisahat
ja lahjansa he antavat.
Halleluja, halleluja!"
(suomennos Piae Cantiones -kokoelmasta)

Vielä seuraava basson resitatiivi kertaa: "Hier stellen sich die Weisen bei Jesu Krippen ein." Resitatiivi kääntää sitten ajatukset henkilökohtaiselle tasolle ja kysyy, onko minulla mitään annettavaa Jeesukselle. Basson aariassa vakuutetaan, ettei paras kultakaan ole kelvollista, vaan Jeesus tahtoo lahjaksi sydämeni. Tenorin resitatiivin ja aarian jälkeen päätöskoraali kokoaa seurakunnan laulamaan yhdessä Paul Gerhardtin sanoin: "Nimm mich, und mach es so mit mir bis an mein letztes Ende…"

BWV 123 on koraalikantaatti, jonka pohjana on Ahasverus Fritschin samanniminen virsi. Ensimmäinen ja viimeinen virrensäkeistö kehystävät kantaattia, jonka ääriosien väliin sijoittuu sooloäänten kaksi resitatiivia ja aariaa. Ne tuovat mukaan virren muiden säkeistöjen sisällön ja myös kommenteillaan ankkuroivat muutoin aiheeltaan yleisen kantaatin loppiaiseen.

BWV 1 sopii marianpäiväkytköksestään huolimatta laulettavaksi myös loppiaisena, sillä tämän koraalikantaatin virsi on vanhastaan liitetty loppiaiseen. Philipp Nicolain virsi on myös sangen uskollisesti kantaatin välisäkeistöjenkin sisältönä. Saksalainen Bach-tutkija Alfred Dürr huomauttaa, että koraali Wie schön ei ole helpoimpia käsiteltäviä laajamuotoisen kantaattijohdannon pohjana, kun sävelmä ei juurikaan moduloi perussävellajistaan. Bachin ratkaisu on kirjoittaa modulaatiot välisoittoihin ja antaa koraalin edetä omassa lempeydessään.