|
Bachin kantaatit
16. sunnuntaille helluntaista on säilynyt kolme Bachin kantaattia:
- Warum betrübst du dich, mein Herz (BWV 138)
- Was Gott tut, das ist wohlgetan (BWV 99)
- Jauchzet Gott in allen Landen (BWV 51)
Lisäksi tähän sunnuntaihin sopii koraalikantaatti Wer nur den lieben Gott lässt walten (BWV 93).
BWV 138 on Bachin ensimmäiseltä Leipzigin palvelusvuodelta 1723. Sen nimi (Warum betrübst du) viittaa samannimiseen koraaliin (meillä edellisen virsikirjan virsi 353, Miks' suret, sielu, maailmaa). Varsinainen koraalikantaatti se ei Alfred Dürrin mukaan ole, vaikka lainaakin virren säkeistöistä kolmea, koska kantaatin muu teksti ei vuoden 1724 koraalikantaattien tapaan referoi tai kommentoi virsirunoa. Kantaatin rakenne on poikkeuksellinen siten, että sen osat 1 - 3 (koraali + resitatiivi - resitatiivi - koraali + resitatiivi) on liitetty kiinteäksi kokonaisuudeksi.
BWV 99 vuodelta 1724 on puolestaan "aito" koraalikantaatti, jonka virsirunon Was Gott tut (Samuel Rodigast) pohjalta tuntematon kantaattirunoilija on muodostanut kantaatin tekstin. Kantaatin lainaama virsisävelmä (säv. Severus Gastorius) on tuttu myös suomalaisesta virsikirjasta, vain eri sanoin; ks. esim. virsi 387.
BWV 51 on sopraanon soolokantaatti. Se on sävelletty mahdollisesti vuonna 1730. Edellisten kahden kantaatin tavoin Jauchzet Gott liittyy suhteellisen löyhästi juuri tähän sunnuntaihin, kun esimerkiksi päivän evankeliumia ei ole suoraan lainattu. Bach lieneekin esittänyt tätä tunnetuimpiin kantaatteihinsa kuuluvaa teosta myös muina pyhinä. Toisaalta sen kolmannen osan aariatekstissä lauletaan Jumalan joka aamu uudesta armosta ("Höchster, mache deine Güte ferner alle Morgen neu") kuin vastineena evankeliukatkelman päätössanoille: "Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet." Tästä avaat mp3-muotoisen näytteen!*
Kantaatin viisi osaa esittelevät viisi erilaista sävellysteksniikkaa: psalmiviittauksella alkava 1. osa on sukua perinteiselle vokaaliselle soolokonsertolle, 2. osan resitatiivi etenee monodian tavoin, jossa solisti maalailee tekstiä, 3. osan aaria on tyypiltään samaa bassoaihetta toistava ostinatomuunnelma, 4. osa on koraalisovitus ja päätöshalleluja satsiltaan fuugamainen. Teoksen esityskokoonpanoon kuuluu jousisoitinten lisäksi trumpetti.
BWV 93 on sävelletty 6. sunnuntaihin helluntaista. Meillä sen pohjana oleva virsi 370 on yksi 16. sunnuntain helluntaista päivän virsistä. Kantaatti on seitsemänosainen virren säkeistömäärän mukaisesti. Teoksen ääriosat laulaa kuoro, ja myös neljännen osan duettoaarian teksti on suoraan virrestä. Muilta osin virren säkeistöt ovat tekstin pohjana, osin myös suorin säelainauksin. Juhani Haapasalon kirjassa Tekstimotetista kantaattiin (Ostinato Oy) on esimerkkejä kantaatin suomenkielisistä esitysmahdollisuuksista.
Katso myös kantaattia BWV 187 kirkastussunnuntain Bach-sivulta!
* Näytteessä esiintyvät Marjo Danielsson, sopraano, Timo Keinonen, sello ja Juhani Haapasalo, urut. Yksityinen konserttinauhoite Järvenpään kirkosta.
|
