Kirkkomusiikin osastoVirtuaalikatedraali Sibelius-Akatemia

Hakusivulle
SHU
 
Virret
Psalmi
Tekstit
Evankeliumi
Erityistä
 
Kuoro
Soolo
Urut
 
Bachin kantaatit

Kirkkovuosi soi

Pitkäperjantai

Kuoro

Päivän psalmi on kirjoitettu kertosäkeisenä "auki" pitkäperjantain sanajumalanpalveluksen kaavaan. Jos kyseistä kertosäettä lauletaan virsikirjan liitteen mukaisesti (vkl 779), siihen voidaan luontevasti yhdistää kertosäkeeseen alun perin sävelletty Juhani Haapasalon psalmi, joka on julkaistu Käsikirjakomitean Lisä- ja virikeaineistossa (v. 1997) ja uudelleen Sulasolin kokoelmassa Kirkkovuoden psalmimusiikkia II. Muita uuden raamatunkäännöksen mukaisia psalmeja ovat säveltäneet Markku Kilpiö (yksiääninen, KJM / proprium 341), Tor Nordström (SATB, KJM / proprium), Osmo Tolonen (Psalmimusiikkia / KJMK) ja Veikko Norontaus (Seitsemän kuorolaulua, Yhteiskustannus n:o 4).

Päivän Vanhan testamentin teksti, Jes. 53, kuuluu eniten sävellettyihin raamatunteksteihin. Suomeksi on julkaistu Tuomo Nikkolan Pitkäperjantain profetia (KJM / proprium 312) solistille ja kuorolle (SATB). Sävellykseen sisältyy myös seurakunnan virsisäkeistöjä virrestä 63. Ilkka Kuusiston Me vaelsimme kaikki eksyksissä (kuorolle SATB) on saatavilla Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksesta (FIMIC). Sulo Salosen motetti Hän on haavoitettu on julkaistu kokoelmassa 22 evankeliumimotettia I (Fazer). Antonio Lottin kolmiääninen motetti (SAB, alkuaan miesäänille ATB) Katso, hän kantoi tuskamme on julkaistu Fazerin Cantionale-sarjan vihkossa II. G. Fr. Händelin Messias-oratorion osat 20 - 24 on niin ikään sävelletty Jesajan tekstiin. SULASOL on julkaissut Messias-oratorion suomenkielisen vokaalipartituurin.

Päivän I vsk:n epistolaan on julkaistu Osmo Honkasen motetti Ihmiselämänsä päivinä Jeesus itki (lauluäänelle ja uruille, KJM / proprium).

Tor Nordström on säveltänyt evankeliumimotetin Isä, anna heille anteeksi (kuorolle SATB) I vsk:n evankeliumiin (Luuk. 23: 34a, KJM / proprium). Sama teksti on myös Eero Väätäisen motetissa Mutta Jeesus sanoi (Kirkkovuoden motetteja sekakuorolle, SKML). Luukkaan perikoopin päätöksen (Luuk. 23: 44 - 46) on säveltänyt Antti Wirtanen motetiksi Ja oli jo noin kuudes hetki (Kirkkovuoden motetteja sekakuorolle, SKML).

Passioiden osia voidaan myös liittää tekstimusiikiksi. Suomalaisia passioteoksia on sävelletty Luukkaan (Jukka Kankainen, julk. Herättäjä-yhdistys, ja Seppo Pänkäläinen, julk. SKML) ja Johanneksen mukaan. Ilmari Krohnin Johannes-passio on saatavilla käsikirjoituskopiona Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksesta (FIMIC). Heinrich Schützin Matteus-passion suomenkielisen laitoksen (suom. Erkki Pullinen) on julkaissut SULASOL. Fazer on julkaissut Reijo Norion kirjan Matteus-passion mestarin jäljillä, joka sisältää J. S. Bachin Matteus-passion suomennoksen.

Heinrich Schütz on kolmen passion lisäksi säveltänyt passio-oratorion Sieben Worte (Jeesuksen seitsemän sanaa ristillä), jonka suomennoksen on julkaissut SLEY. Franz Lisztin teoksen Via crucis (Ristin tie) on suomeksi julkaissut Yhteiskustannus (n:o 12). Kummastakin teoksesta voidaan eri yhteyksissä esittää myös valikoituja osia. Lisztin Via crucis on esitettävissä myös solistisesti, ks. lisää soolo-sivulta, jolta löydät myös suomenkielisen laitoksen painovirheiden korjauslistan!

Dieterich Buxtehude sävelsi useita kantaatteja, joita voidaan laulaa hiljaisella viikolla ja pitkäperjantaina. Tällaisia ovat vielä kerran Jesajan profetiaan sävelletty Fürwahr er trug (BuxWV 31) viidelle jousisoittimelle ja viidelle lauluäänelle (SSATB), virren 57 tekstiin sävelletty Jesu meines Lebens Leben (SATB ja jouset) ja seitsemän kantaatin sarja Membra Jesu nostri. Membra-sarjan kantaatit ovat yhtenäinen kokonaisuus, mutta niitä voidaan erottaa myös yksittäin laulettaviksi.

Ehkä tunnetuimpaan passiovirteen O Haupt voll Blut und Wunden (virsi 63) ovat passiokantaatin säveltäneet Felix Mendelssohn (julk. Hänssler) ja Max Reger (Bote & Bock 17113, s. 268). Mendelssohnin kantaatin orkesteri on klassinen sinfoniaorkesteri, mutta Regerin teos - joka on haluttaessa helppo suomentaa suoraan virsikirjan mukaan - vaatii vokaaliyhtyeen (kuoro SATB sekä soolot A, S ja T) lisäksi vain urkujen, viulun ja oboen soittimiston. Reger on varannut kantaattiinsa säkeistöjä myös seurakunnan laulettaviksi.

Monet suomalaiset kustantajat ovat lisäksi julkaisseet runsaasti suomalaisten säveltäjien (ja ulkomaisten säveltäjien suomennettuja) pitkäperjantain kuorolauluja, mukaan lukien alternatim-koraalisovitukset. Tuoreinta koraaliaineistoa edustavat Petri Koivusalon kolme virsisovitusta (virret 67, 70 ja 267), jotka on julkaistu KJM:n proprium-aineistossa (tilausnumerot 342 / virsi 267 mezzosopraanosolistille ja sekakuorolle, 343 / virsi 67, urkujen tai kuoron säestämä seurakunta, 344 / virsi 70, urkujen tai kuoron säestämä seurakunta).

Pitkäperjantain virsiin kuuluu keskiaikainen sekvenssi Ristinpuussa Golgatalla (virsi 68), Stabat mater, joka tunnetaan myös A. Oksasen suomentamana nimellä Marian murhe. Stabat mater -runo on kiinnostanut säveltäjiä laajemminkin. Suomessa sen ovat säveltäneet mm. Toivo Kuula ja Leevi Madetoja. Jyväskyläläinen Cantinovum-kuoro tilasi vuoden 1999 pääsiäiskonserttiinsa kolme uutta Stabat mater -sävellystä kuorolle ja jousiorkesterille. Erkki Raiskin, Sami Klemolan ja Jaakko Mäntyjärven uudet teokset soivat myös levyllä Commissioned by Cantinovum (CANCD 12000).