|
Bachin kantaatit
25. sunnuntaille helluntaista on säilynyt kaksi Bachin kantaattia:
- O Ewigkeit, du Donnerwort (BWV 60)
- Ach wie flüchtig, ach wie nichtig (BWV 26)
BWV 60 on sävelletty Bachin ensimmäisenä Leipzigin palvelusvuonna 1723. Kantaatin avaavasta koraalista alkaen teos on rakenteeltaan dialogi, jossa 'pelko' (Furcht) ja 'toivo' (Hoffnung) käyvät keskustelua. Koraali O Ewigkeit, du Donnerwort saa vastapainokseen jakeen Mooseksen kirjasta: "Herra, sinulta minä odotan pelastusta!" (1. Moos: 49: 18), ja vaapaasti runoiltuja resitatiivia ja aariaa (A ja T) seuraa painokas alton ja basson resitatiivi, johon toistuvasti ja kerta kerralta laajentaen lainataan Johanneksen ilmestyksen jaetta: "Autuaita ne, jotka tästä lähtien kuolevat Herran omina." (Ilm. 14: 13)
Kantaatin tunnetuin osa on kuitenkin sen päätöskoraali Es ist genung. Johann Rudolf Ahlen sävelmän Bach soinnutti niin modernisti, että Alban Berg lainasi sitä sellaisenaan viulukonserttoonsa (vuodelta 1935), ja vastikään Magnus Lindberg sävelsi koraalin pohjalta orkesteriteoksen Chorale.
BWV 26 on vuodelta 1724. Se on Bachin toiselle Lepzigin vuodelle tyypillisesti koraalikantaatti, joka pohjautuu samannimiseen Michael Franckin virteen vuodelta 1652. Kantaatin virsiteksti ja sen pohjalta vapaasti runoillut välisäkeistöt tuovat hakematta mieleen suomalaisen runoilijan, Juhana Cajanuksen virren elämän katoavuudesta (virsi 612), jota meillä lauletaan juuri tämän pyhän virtenä.
|
