|
Bachin kantaatit
Uskonpuhdistuksen muistopäivälle voidaan osoittaa harvinaisen monta Bachin kantaattia, koska päivä on samalla 22. sunnuntai helluntaista. Bachin aikaan molempia pyhäpäiviä vietettiin erikseen.
22. sunnuntaille helluntaista on säilynyt neljä Bachin kantaattia:
- Ich glaube, lieber Herr, hilf meinem Unglauben (BWV 109)
- Aus tiefer Not schrei ich zu dir (BWV 38)
- Was Gott tut, das ist wohlgetan (BWV 98)
- Ich habe meine Zuversicht (BWV 188)
BWV 109 on sävelletty vuonna 1723 Leipzigissa. Kantaatin tuntematon runoilija on valinnut alkuun jakeen päivän evankeliumin kanssa samankaltaisesta tekstistä (Mark. 9: 24). Kantaatin tekstin toistuvana teemana onkin uskon ja epäuskon kamppailu, jota pohditaan alkukuoroa seuraavissa tenorin ja alton resitatiivissa ja aariassa. Kuoron päätöskoraalina on virren 264 viides säkeistö "Ken täällä kuulee Jumalaa".
BWV 38 on koraalikantaatti, jonka lähdevirren teksti on Martti Lutherin parafraasi katumuspsalmista 130. Sen avuksihuuto voidaan assosioida päivän evankeliumiin, mutta myös kyseinen psalmi oli Bachin aikaan tämän päivän psalmina. Toisaalta kantaatin tekstin tuntematon muokkaaja on Alfred Dürrin mukaan lisännyt kantaattitekstiin säkeitä, jotka taas viittaavat evankeliumiin. Koraalin fryyginen sävellaji on saanut Bachin säveltämään sen alkukuoron (kuten kantaatissa 2, ks. edemmäs) "vanhaan tyyliin" polyfonisena motettina, jossa soittimet eivät soita itsenäisiä stemmoja vaan kaksintavat kuoron kudosta.
BWV 98 vuodelta 1726 on samanniminen kuin Bachin kaksi koraalikantaattia (BWV 99 ja 100), mutta tällä kertaa kyseinen virsi (sävelmä meillä virressä 172) on vain kantaatin alkukuoron pohjana. Poikkeuksellisesti kantaatti ei pääty koraaliin, vaan ainoastaan virren Meinen Jesum lass ich nicht alun siteeraukseen, jota seuraa vapaasti sävelletty basson aaria. Alkukuoron säestävät soittimet kaksintavat laulustemmoja, mutta nyt kudos on "uudenaikaisen" konsertoiva (vrt. edelliseen kantaattiin!), koska virsi ja sen sävelmä olivat tuohon aikaa uusia (vuodelta 1679). Kantaatin resitatiivissa kysytään psalmitekstiä siteeraten: "Kuinka kauan minun on yötä päivää huudettava apua?" Päätöksen aaria puolestaan lainaa Jumalan kanssa kamppailleen Jaakobin sanoja (1. Moos. 32: 27): "En päästä sinua, ellet siunaa minua."
BWV 188 on mahdollisesti vuodelta 1728 ja luultavasti nimimerkki Picanderin (C. Fr. Henrici) runoilijankynästä. Myös Picander lainaa Jaakobin sanoja ja päättää koraaliin Mun hyvään Herraani mä panen toivoni (virsi 297). Dürrin mukaan kantaatti liittyy muutoin vain yleisellä tasolla juuri tähän pyhään. Teoksen alkuun Bach lainasi aiemmin säveltämäänsä soitinkonserttoa, mutta sen materiaali on kadonnut, joten kantaatti alkaa nyt suoraan tenorin aarialla, psalmitekstimäisellä Ich habe meine Zuversicht. Basson resitatiivia Gott meint es gut seuraavassa alton aariassa Unerforschlich ist die Weise on mukana urkujen obligato, muistumana kadonneen alkusoiton soolosoittimesta. Tätä kantaatin sydäntä seuraava sopraanon resitatiivi johtaa päätöskoraaliin.
Leipzigissa lokakuun 31. päivänä vietettyyn uskonpuhdistuksen muistopäivään on säilynyt kaksi kantaattia:
- Ein feste Burg ist unser Gott (BWV 80)
- Gott der Herr ist Sonn und Schild (BWV 79)
BWV 80 on alkuaan sävelletty jo Weimarissa, joskin kantaatin majesteettiset alkukuoro ja kuoron unisonona virtaava koraalin kolmas säkeistö lienevät vasta 1730-luvulta. Virren toinen säkeistö limittyy sopraanon laulamana basson resitatiiviin, ja teoksen päättää virren neljäs säkeistö. Koko Lutherin virsi tulee siis läpikäydyksi. Lisäksi kokonaisuus koostuu useasta tuntemattoman runoilijan muodostamasta resitatiivista ja aariasta.
BWV 79 on lokakuulta 1725. Juhlavan, mutta edellistä puolet suppeamman kantaatin alkukuoron teksti on psalmin 84 jae 12: "Herra Jumala on aurinko ja kilpi…" Alton aaria siteeraa mottonaan samaa tekstiä. Sitä seuraa kuoron majesteettinen koraali "Nyt Herraa kiittäkää" (= virsi 328). Basson resitatiivin ja sopraanon aarian jälkeen on jo vuorossa päätöskoraali Erhalt uns in der Wahrheit.
Lisäksi Bach on mahdollisesti esittänyt tänä sunnuntaina myös koraalikantaattiaan Nun danket alle Gott (BWV 192). Teos on Martin Rincartin virren mukaisesti vain kolmiosainen; alku- ja päätöskuoron väliin Bach sävelsi sopraanon ja basson duettosäkeistön. Kantaatti on luontevasti laulettavissa myös suomeksi. Tekstitys onnistuu vuoden 1938 suomalaisen virsikirjan virren 426 (Nyt Herraa kiittäkää) pohjalta ongelmitta.
Uskonpuhdistuksen muistopäivään sopii myös Bachin kantaatti Ach Gott, vom Himmel sieh darein (BWV 2). Kantaatti on sävelletty virteen 187, joka on meillä päivän virreksi ehdotettuja. Bach sävelsi tämän koraalikantaatin 3. sunnuntaille helluntaista vuonna 1724. Kantaatin alkukuoro on samanlainen pitkälinjainen motetti, kuin kantaatissa BWV 38 (ks. ylempää). Alkukuoron ja päätöskoraalin lisäksi koraalin säe putkahtaa neljästi esiin teoksen resitatiiveissa, ja muutenkin virren sisältö on vahvasti kantaattitekstin pohjana.
|
