LOIMIJOEN KORAALIKÄSIKIRJOITUS
Käsikirjoituksen virsiosaston ensimmäinen sivu
Turun maakunta-arkistossa säilytettävä (Loimaan kirkonarkiston kirjaluettelo III d 1) musiikkikäsikirjoitus sisältää 130 lehteä. Gradualen lisäksi siihen kuuluvat noin 60-sävelmää sisältävä latinankielinen hymnarium, noin 25 sekvenssiä ja tässä julkaistava luterilainen koraalikokoelma (fol. 110r-125v). Käsikirjoituksen on 1600-luvulla omistanut kanteen nimensä jättänyt Johannes Salmenius, joka toimi Turun katedraalikoulun musiikinopettajana ja kuoli Kuopion kirkkoherrana 1683.
Koraaliosassa on 78 numeroa ja 77 eri sävelmää (nro 63 = 12). Sävelmien alapuolelle on yleensä sijoitettu ensimmäisen säkeistön ruotsinkielinen teksti kokonaisuudessaan. Muutamiin koraaleihin on kuitenkin kirjoitettu vain virren alkusanat, ja 14 koraalia on vailla tekstiä.
Kokoelman voi jakaa viiteen osastoon. Varsinkin ensimmäinen (1-14) ja viides (53-78) sisältävät etupäässä jo 1536 painettuun ruotsalaiseen virsikirjaan liittyviä koraaleja, toinen (15-33) ja neljäs (46-52) vasta myöhempiin (1562, 1567, 1572) virsikirjoihin liittyviä. Viimeksi mainitut osastot herättävät huomiota myös siksi, että ne sisältävät pääosin Burkardt Waldis -psalttarin (1553) sävelmiä. Kolmannen (34-45) ja viidennen osaston koraalit esiintyvät Valentin Babstin (1545) kokoelman mukaisessa järjestyksessä, jonka neljäs osasto keskeyttää, ja ovat lähellä sen sävelmämuotoja. Loimijoen sävelmistä 63 on samoja Kangasala 1624:n kanssa. Melodialinjoissa voi kuitenkin olla eroja niin siihen kuin myös Ruotsille ja Suomelle merkittävään tanskalaiseen Hans Thomissønin yksiääniseen vuoden 1569 virsikirjaan verrattuna. Sävelmistä 41 on tallennettuna Ruotsin vanhimmassa, Olaus Ericin koraalikäsikirjoituksessa (OES, n. 1600).
Edellä mainituista 14 tekstittömästä koraalista kymmenen on sellaista Babst-sävelmää, joita Kangasala 1624 ja muut 1500-1600-lukujen ruotsalaiset ja suomalaiset käsikirjoitukset eivät sisällä. Niitä eivät näy tuntevan myöskään vuosien 1697 ja 1702 painetut sävelmistöt, vaikka kumpikin sisältää yli 50 Loimijoki-numeroa. Tekstittömät koraalit 38, 44, 60 ja 75 tunnetaan muistakin käsikirjoituksista, sen sijaan ei seuraavia:
Nro 32. | Wälsignatth ware Jesu nampn: Waldis 1553, Ps. 32 WOl dem menschen dem sünden vil; OES fol. 85a; Mönsterås 1646 s. 191/Alia. - Suomessa: 1889:114 ja 1943:131. Zahn 7562, DKL A91 1553/06. |
Nro 33. | O Herre Gudh aff himmelrijk, hwadh: Waldis 1553, Ps. 127 Wo Gott nicht selb das Haus aufricht; Thomissøn 1569 fol. 203b Vden Herren opholder vort Huss oc gaard. - Waldis-koraalin mukainen, tosin ilman alkupuolen kertausta (Waldis: 8.7.8.7.8.8.7.). - Zahn 4474, DKL A183 1553/06. (Vrt. HMV nro 49 ELlei cartnoit ja taloita.) |
Nro 61. | Klug 1533 fol. 84a Wo Gott der Herr nicht bey vns helt. Zahn 4442, DKL Ee4 1531/03. |
Nro 65. | Klug 1533 fol. 106a Inn Gott geleub ich das er hat. Zahn 8391, DKL Ee15 1533/02. |
Nro 66. | Klug 1533 fol. 103b Hilff Gott wie ist der menschen not so gros. Zahn 8393, DKL Ee14 1533/02. |
Nro 68. | Klug 1533 fol. 123b O Herre Gott/ dein Göttlich wort, sama Babst 1545/I nro L; jo Hans Lufftin kokoelmassa 1526. - Zahn 5690. - Vrt. Joh. Kugelmann 1540 nro 17 NVn lob mein Seel den Herren. Zahn 8244, DKL Ee3 1526/11. |
Nro 71. | Babst 1545/I nro LXIII O lux beata Trinitas / Der du bist drey in einigkeit. Zahn 335b, DKL Eg40A 1545/01. |
Nro 72. | Michael Weisse 1531 fol. M VIIb ES wirt schier der letzte tag herkome; sama myös Babst 1545/II nro XXXVI. - Loimijoki seuraa lähinnä Babstia. Zahn 1423, DKL Eg73A 1545/01. |
Nro 73. | Klug 1533 fol. 39a Ach Gott von himel sih dar ein; yleisimmin Hilf Gott, wie geht das immer zu (Klug 1535 fol. 41 Ps. 2); JSW 7 ja HMV 11. Zahn 4453, DKL Ee9 1533/02. |
Nro 75. | Babst 1545/II nro VIII In dich hab ich gehoffet HERR; esireformat. Da Jesus an dem Kreutze stund. Zahn 1706, DKL Ek7 1545/01. |
Nro 76. | Maallinen Frölich so wil ich singen e. v. 1506, sitten samanalkuisessa Maria-laulussa 1506. Protestantt. koraalina Babst 1545/II nro XI O reicher Gott im throne. Zahn 7212a, DKL B3B 1545/01. |
Nro 77. | Val. Schumann 1539, Babst 1545/II nro XIIII Hilff Gott das mir gelinge. Zahn 4329a, DKL Ek8 1545/01. |
Tämä tekstitön ryhmä on tuntematon 1600-1700-lukujen Ruotsin yleisessä koraalikäytännössä.
Koraaliosaston viimeiseksi sävelmäksi voidaan katsoa nro 78, tekstitön Credo-sävelmä, joka on lähellä vuonna 1578 painettua, latinan- ja ruotsinkielisenä julkaistua versiota. Kuningas Juhana III:n suosima Nikean uskontunnustus sävelmineen esiintyy myös seuraavien vuosien virsikirjojen liitteenä, mutta jäi 1600-luvun alussa välillä syrjään. Teksti on kuitenkin jälleen mukana mm. vuoden 1646 suomalaisessa virsikirjassa ja sävelmä seuraavan vuosisadanvaihteen painetuissa kokoelmissa (1697:5, 1702:5).
Käsikirjoituksesta ei käy ilmi sen syntyaika. Sen mahdollista kokoajaa ja kirjoittajaa saattavat tarkoittaa tonariumin lehdillä 5r-16v olevat nimikirjaimet "P. S. A.", joista viimeinen saattaisi tarkoittaa sanaa "Aboensis" (Turkulainen). Paperissa näkyvä vesileima on ajoitettu lähinnä 1500-luvun loppupuolelle; samanlaiselle paperille on laadittu Suomessa eräs dokumentti vuonna 1581. Ennen koraaliosastoa olevat muutamat suomenkieliset virsitekstit ovat peräisin joko Mikael Agricolan, Mattias Joannis Westhin tai Jaakko Finnon kokoelmista eli noin vuosilta 1540-83. Loimijoki-kokoelman 1570-luvun ruotsalaisista teksteistä puuttuu paavinvastainen O Rom går thet nu så medh tigh / RVomi röyckjä cuing kätes käy nyt. Tämä virsi näet on kaikissa tärkeimmissä 1600-luvun ruotsalaisissa ja suomalaisissa virsikirjoissa (ja vielä 1697:236, 1702:240). Tämän sekä edellä kerrottujen tuntomerkkien perusteella Loimijoen kokoelman tai ainakin sen esikuvan voi olettaa syntyneen jo Juhana III:n toimintaan vuoden 1575 jälkeen liittyneen liturgisen riidan aikakaudella (ks. Schalin I, 266-277, II, 15-47) ja siis ennen vanhinta tähän asti tunnettua ruotsalaista, vuoden 1600 tienoille ajoitettua Olaus Ericin virsisävelmäkäsikirjoitusta.
Kirjall.: Schalin I, 51-52 nro 106; Lagercrantz I, 38-42 nro 19.
|
