Kirkkomusiikin osastoVirtuaalikatedraali Sibelius-Akatemia

URKUJEN RAKENNE
 


URKUSANASTO
 


SUOMEN HISTORIALLISIA URKUJA

Suomen urkuhistoria   Urkujenrakentajia
 

Urkujen kuva

Kuhmalahti (Pirkanmaa)

Kirkko

  • Thulé, Bror Axel 1911
  • 10 äänikertaa, 2 sormiota ja jalkio
  • pneumaattinen soittokoneisto ja pneumaattinen hallinta

Kuhmalahden empiretyylisen, suorakulmaisen kirkon piirustukset laadittiin intendentinkonttorissa 1843 ja kirkko valmistui kolme vuotta myöhemmin. Pilaririvit jakavat sisätilan kolmeen tasakatteiseen laivaan.

Bror Axel Thulé rakensi kirkon ensimmäiset, yksisormioiset, liitejalkiolliset urut vuonna 1884. Kahdeksan vuotta myöhemmin niihin lisättiin Subbass 16'. Sama rakentaja rakensi vuonna 1911 vanhaan kaappiin uudet pneumaattiset urut, joihin tuli kaksi sormiota ja jalkio. Tämä soitin, johon käytettiin kaikki edellisten urkujen pillit, on säilynyt muutoksitta, ellei oteta lukuun puhaltimen lisäämistä. Sotkamon Urkurakentajat Oy peruskorjasi urut vuonna 2001.

Ulkoasu

Urut sijaitsevat pääoven yläpuolisella parvella kirkon keskilaivassa. Fasadi on varsin kapea, sillä se on täytynyt sovittaa takaseinällä olevien ovien väliin. Urkujen osat on rakennettu tavalliseen tapaan peräkkäin. Fasadista lukien ensin on pääsormion pillistö, sitten toisen sormion paisutuskaappi ja takimmaisena jalkion Subbas. Soittopöytä on urkujen edessä ja soittaja istuu kasvot kirkkoon päin.

Fasadi muodostuu kolmesta kentästä, joista keskimmäinen, pyörökaarinen, on suurin. Sen merkitystä on korostettu profiloimalla se hieman ulommaksi. Laitakentät ovat tasapäätteisiä. Fasadi on muodoiltaan ja yksityiskohdiltaan yksinkertainen ja suoraviivainen, ja sen koristeina on neljä palmettia yläkulmissa. Kaikki fasadipillit ovat mykkiä. Kaapin takaseinä on paneloitu, mutta sivuseinät ovat kehysrakenteisia.

Tekniikkaa

Ilmalaatikot ovat äänikertakanavatyyppiä ja ne toimivat pneumaattisesti. Niiden pohjalevyt on vaneroitu paremman säänkestävyyden vuoksi. Niukan tilan vuoksi on suurimpia pillejä sijoitettu ilmalaatikon ulkopuolelle sitä hieman alemmaksi.

Koneisto on täysin pneumaattinen lyijyputkineen. Pneumatiikan rakenteet olivat vakiintumassa näiden urkujen rakennusaikaan. Soittopöydän koppelilaitteita kehitettiin tulevina vuosina erityisesti säädettävyyden osalta.

Rekisterikoskettimet ovat kaarevia vippoja, ja niiden joukossa ovat myös koppelit sekä kiinteät ryhmittimet. Rekisterikoskettimien yläpuolella on jalopuuhun upotetuin metallikirjaimin tehty Bror Axel Thulén signeeraus.

Musiikillisia ominaisuuksia

Urkujen pneumatiikka tekee kosketuksesta kevyen. Pillistön ikä kuuluu sen soinnissa, joka on täyteläisempi ja voimakkaampi kuin 1910-luvun alussa oli yleistä. Uudet viuluäänikerrat ohuine sointeineen edustavat selkeämmin 1900-luvun alun sointimaailmaa.

 

Dispositio 

I sormio C-f3

II sormio C-f3

Jalkio C-d1

Principal 8 jalk

Fl.harmoniqve 8 jalk

Subbas 16 jalk

*Gamba 8 jalk

Fugara 8 jalk

Dubbelflöjt 8 jalk

*Aeoline 8 jalk

Octava 4 jalk

*Voix celeste 8 jalk

Rauschqvint 2 2/3 - 2 jalk

II-I, I-Ped, II-Ped, I super, II-I sub,

Forte, Tutti

Tähdellä merkityt äänikerrat ovat vuodelta 1911.