Suomen urkuhistoria   Urkujenrakentajia
 

K.H.Renlundin museo

• Backlund, Gustaf 1870
• 2 äänikertaa, 1 sormio, ei jalkiota
• mekaaninen soittokoneisto ja mekaaninen hallinta

K.H. Renlundin museossa Kokkolassa on pienet urut, jotka tiedon mukaan ovat joskus olleet Alavetelin kirkossa. Urut on rakentanut Alavetelissä syntynyt puuseppä ja sorvari Gustaf Backlund. Urkujen tarkka rakennusvuosi ei ole tiedossa. Rakentaja on signeerannut soittimen sivuseinän sisäpintaan nimensä ohella merkinnän "no 10".

Ulkoasu

Urkujen kaappi tukeutuu yhtenäisiin sivuseiniinsä ja niitä yhdistäviin poikkisarjoihin ja koskettimiston korkeudella olevaan vaakasuoraan kehykseen. Kaapin alaosassa on kiilan muotoinen varastopalje varoventtiileineen, ja varastopalkeen alapinnassa syöttöpalje, jonka poljin on urkurin oikean jalan lähellä. Koskettimiston korkeudella on ilmalaatikko, ja sen päällä kaikki pillit.

Neljä sorvattua, maljakkokoristeista pilasteria jakaa fasadin kolmeen kenttään, joissa on puusta tehtyjä, hopean värisiksi maalattuja pillinkuvia. Keskimmäinen kenttä on segmenttikaarinen ja laitimmaiset tasapäätteisiä. Munalista korostaa kaapin yläreunaa, ja urkujen päällä on veistetty koriste risteineen sekä kaksi maljakkoa. Kaappi on ootrattu tumman ruskeaksi.

Tekniikkaa

Uruissa on kaksi rekisteritappia, mutta kummankin koneisto näyttää hävinneen. Gedackt on ilmeisesti ollut aina auki, ja yläoktaavia soiva avoin huilu on voitu avata ja sulkea. Kaikki pillit ovat puuta. Koskettimisto on varsin kapea, se alkaa suuren oktaavin E:stä ja jatkuu kolmiviivaiseen c:hen. Kromaattisesti jaettu ilmalaatikko on listelaatikkotyyppinen. Keskeltä laakeroitujen, lyhyitten koskettimien takapäästä lähtee lanka alapuolella olevaan vippaan, jonka takapäästä nousee toinen lanka ilmalaatikon takareunalla olevaan venttiiliin. Mitään säätöjä ei koneistossa ole, vaan koneiston osat on liitetty toisiinsa lankalenkein.

Urkujen rakenne on kiteytynyt ja selväpiirteinen. Kaapin sisäpinnassa oleva numero 10 on tämän vuoksi helppo uskoa opusnumeroksi. Tällainen tulos syntyy vain tekijältä, joka on tehnyt useita urkuja.

Arkkitehti Krister Korpela on soittanut Backlundin urkuja vuonna 1959 radiossa. Nykyisellään soitin on soittokunnoton.

  Dispositio