Suomen urkuhistoria   Urkujenrakentajia
 

Norrskatan kirkko

• Zachariassen, Jens Alexander 1882
• 6 äänikertaa, 1 sormio ja liitejalkio
• mekaaninen soittokoneisto ja mekaaninen hallinta

Jens Alexander Zachariassen rakensi vuonna 1895 uudet urut Houtskarin kirkkoon. Kun Houtskarin seurakunta hankki uudet urut 1954, vanhat urut myytiin Korppoon Norrskatan kirkkoon. Urut saivat tilan suorakaiteen muotoisen puukirkon alttarin vasemmalta puolelta fasadi alttaria kohti. Urut ovat säilyneet tärkeimmiltä osiltaan muuttamattomina.

Ulkoasu

Julkisivu muodostuu viidestä pyörökaarisesta kentästä, joista keskimmäinen on suurin ja reunimmaiset parittain samankokoisia. Fasadin yläreunaa kiertää ruusukkeilla koristeltu, keelattu lista, ja fasadipillien alapuolella on neliömäisistä tauluista muodostuva koristekaista. Fasadipillit ovat mykkiä.

Urkujen ainoa ilmalaatikko on fasadin takana. Laatikon alla on palje. Soittopöytä on sijoitettu urkukaapin vasempaan sivuseinään.

Tekniikkaa ja musiikillisia ominaisuuksia

Ilmalaatikko on lamellirakenteinen listelaatikko, johon soittokoneisto kulkee vaakasuoran vellaston kautta. Rekisteritapit ovat sormion yläpuolella, ja hallinta toimii lyhyillä pystysuorilla vipoilla suoraan listeitten päihin. Ilmalaatikon alla olevaan laskospalkeeseen syöttää ilmaa puhallin verhosäätäjän kautta. Urkujen tekninen rakenne on yksinkertainen ja selväpiirteinen. Kyseessä on vakiintunut urkutyyppi, jollaisia Zachariassen on rakentanut useita.

Norrskatan urkujen pillit voimakkaasti pyöristettyine huulineen ovat rakenteeltaan Zachariassenin vanhemman aikakauden mukaisia. Tiedetään, että Zachariassen käytti aikaisemmin valmistamiaan pillejä, mutta sen sijaan ei ole tiedossa, miksi näin tapahtui.

Sointi on raikas ja luonnollinen. Sormiolla on normaalikorkuisen principalin lisäksi huilu- ja viuluäänikerrat. Korkeat principalit vahvistavat, ja suuri Bordun tukevoittaa ja levittää kokonaissointia. Liitejalkio helpottaa urkurin työskentelyä, vaikka ei annakaan mahdollisuutta vahvistaa bassoääntä.

 Dispositio