Kiirastorstai muodostaa pääsiäisjakson käännekohdan. Tuhkakeskiviikkona alkanut katumusaika päättyy kiirastorstainehtoollisjumalanpalvelukseen.
Kuten leipäsunnuntai oli keidas paastonajan sunnuntaiden joukossa, samoin poikkeaa kiirastorstai luonteeltaan hiljaisen viikon muista päivistä. Raamatullisena pääaiheena on ehtoollisen asettaminen. Lisäksi kiirastorstaina on vanhastaan muisteltu Jeesusta, joka pesee opetuslasten jalat.
Katolisessa maailmassa kiirastorstai on ollut ripittäytymispäivä. Tähän viittaa sen suomalainen nimikin (ruotsin sanasta skära = puhdistaa; kansanuskomuksissa kiira on myös ollut paha, joka on karkotettu pihapiiristä). Myös latinan nimitys dies viridium (= vihreiden oksien päivä) liittyy ripittäytymisaiheeseen: ehtoollisyhteydestä erotetut otettiin takaisin seurakunnan yhteyteen ja heistä tuli jälleen Kristus-viinipuun tuoreita oksia. Saksan Gründonnerstag (= vihreä torstai) on käännös latinasta. Jotkut ovat selittäneet sen tulevan itkemistä tarkoittavasta sanasta grünen (greinen) ja viittaavan katumuksentekijöiden kyyneliin.
Englannin Maundy Thursday viittaa kiirastorstain jalkojenpesuun, joka on päivän viettoon kuuluva kirkollinen seremonia mm. ortodoksisessa ja katolisessa kirkossa sekä eräissä protestanttisissa yhteisöissä. Se palauttaa mieliin Jeesuksen käskyn, että kristittyjen tulee rakastaa ja palvella toisiaan.
Kiirastorstain aihe on kertomus Jeesuksen ja hänen opetuslastensa viimeisestä yhteisestä ateriasta ja pyhän ehtoollisen asettamisesta. Raamatuntekstit avaavat erilaisia näkökulmia alttarin sakramentin sisältöön: uuden liiton ateria, Jeesuksen uhrikuoleman muisto, syntien anteeksiantaminen, kiitos ja ilo, taivaallisen juhlan odotus ja murretun leivän luoma yhteys.
Kiirastorstain jumalanpalveluksen päätteeksi alttari voidaan riisua liturgisista esineistä ja vaatteista (ks. kiirastorstain messu Jumalanpalvelusten kirjassa). Alttarin riisuminen aloittaa ristin ja ylösnousemuksen pääsiäisen, pääsiäispäivän iltaan jatkuvan kolmen päivän juhla-ajan (triduum sacrum, triduum paschale), joka ilmaisee Kristuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen yhteenkuuluvuuden.
Liturginen väri: violetti tai sininen.
Virsisuositukset
A | 300 | Jeesuksen muisto ihana |
227 | Ylistys olkoon aina Isällemme | |
Pv | 220 | Oi Jeesus, viimeisenä yönä |
221 | Kiittäen nyt ylistämme | |
222 | Jeesus Kristus, elämämme |
Jumalan leipä on se, joka tulee taivaasta
ja antaa maailmalle elämän.
Joh. 6: 33
tai
Ihmiset söivät enkelten leipää,
saivat ruokaa runsain määrin.
Ps. 78: 25
Suuret ovat Herran teot!
Joka niitä rakastaa, tutkii niitä.
Mahtavat ja ihmeelliset ovat hänen työnsä,
iäti pysyy hänen vanhurskas valtansa,
iäti muistettavia ovat ihmeet, jotka hän on tehnyt.
Anteeksiantava ja laupias on Herra!
Hän ravitsee ne, jotka häntä pelkäävät,
hän muistaa liittonsa ikuisesti.
Ps. 111: 2-5
Herra vapautti kansansa, hän sääti liittonsa ikuiseksi.
Kaikukoon Herran ylistys ajasta aikaan!
Ps. 111: 9-10
Jes. 25: 6-10
Tällä vuorella Herra Sebaot
valmistaa pidot kaikille kansoille,
herkkuruokien aterian, valioviinien juhlan:
ydinrasvalla maustettuja herkkuja,
kypsiä, kirkkaaksi seestettyjä viinejä.
Tällä vuorella hän repäisee pois verhon,
verhon kaikkien kansojen yltä,
vaatteen joka on levitetty niiden ylle.
Kuolema on nielty ainiaaksi.
Herra Jumala pyyhkii kaikkien kasvoilta kyyneleet
ja vapauttaa kansansa alennuksesta ja häpeästä
kaikkialla maan päällä.
Näin on Herra puhunut.
Sinä päivänä sanotaan:
»Tämä on meidän Jumalamme!
Häneen me panimme toivomme,
ja hän pelasti meidät.
Tämä on Herra, häneen me kiinnitämme toivomme,
iloitkaamme ja riemuitkaamme! Hän pelastaa meidät.
Herran käsi suojaa tätä vuorta.»
Ap.t. 2: 42-47
Seurakunta kuunteli ja noudatti uskollisesti apostolien opetusta. Uskovat elivät keskinäisessä
yhteydessä, mursivat yhdessä leipää ja rukoilivat. Pelko levisi ihmisten keskuuteen, ja apostolien kätten
kautta tapahtui monia ihmeitä ja tunnustekoja. Uskovat pysyttelivät yhdessä, ja kaikki oli heille yhteistä.
He myivät talonsa ja tavaransa, ja rahoista jaettiin kaikille sen mukaan kuin kukin tarvitsi. Joka päivä he
uskollisesti kokoontuivat temppeliin, ja kodeissaan he yhdessä mursivat leipää ja aterioivat riemullisin ja
vilpittömin mielin. He ylistivät Jumalaa ja olivat koko kansan suosiossa, ja päivä päivältä Herra liitti
heidän joukkoonsa niitä jotka pelastuivat.
Luuk. 22: 14-22
Kun hetki koitti, Jeesus kävi aterialle yhdessä apostolien kanssa. Hän sanoi heille: »Hartaasti olen
halunnut syödä tämän pääsiäisaterian teidän kanssanne ennen kärsimystäni. Sillä minä sanon teille: enää
en syö pääsiäisateriaa, ennen kuin se saa täyttymyksensä Jumalan valtakunnassa.» Hän otti käsiinsä
maljan, kiitti Jumalaa ja sanoi: »Ottakaa tämä ja jakakaa keskenänne. Minä sanon teille: tästedes en
maista viiniköynnöksen antia, ennen kuin Jumalan valtakunta on tullut.»
Sitten hän otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: »Tämä on minun ruumiini, joka
annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni.» Aterian jälkeen hän samalla tavoin otti
maljan ja sanoi: »Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka vuodatetaan teidän puolestanne. Mutta
tälle samalle pöydälle ojentaa yhdessä minun kanssani kätensä myös minun kavaltajani. Ihmisen Poika
lähtee täältä juuri niin kuin hänen on määrä lähteä, mutta voi sitä, josta tulee hänen kavaltajansa!»
2. Moos. 24: 4-11
Mooses rakensi vuoren juurelle alttarin ja pystytti sen luo kaksitoista kivipatsasta Israelin kahdentoista
heimon mukaan. Hän lähetti israelilaisia nuorukaisia uhraamaan polttouhreja ja teurastamaan sonneja
yhteysuhriksi Herralle. Puolet niiden verestä Mooses pani uhrimaljoihin, ja puolet hän vihmoi alttarille.
Sitten hän otti liiton kirjan ja luki sen kansan kuullen, ja kansa sanoi: »Me teemme kuuliaisesti kaiken,
mitä Herra on käskenyt.» Mooses otti veren, vihmoi sillä kansaa ja sanoi: »Tämä on sen liiton veri, jonka
Herra nyt tekee teidän kanssanne näillä ehdoilla.»
Mooses ja Aaron, Nadab ja Abihu sekä seitsemänkymmentä Israelin vanhinta lähtivät vuorelle. He
näkivät Israelin Jumalan, ja se millä hän seisoi oli kuin safiirikiveä, kirkas kuin taivas itse. Näitä Israelin
valittuja vastaan hän ei nostanut kättään. He saivat katsella Jumalaa, ja he söivät uhriaterian.
1. Kor. 11: 23-29
Olen saanut Herralta tiedoksi tämän, minkä olen myös opettanut teille: Herra Jeesus sinä yönä, jona
hänet kavallettiin, otti leivän, kiitti Jumalaa, mursi leivän ja sanoi: »Tämä on minun ruumiini, joka
annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni.» Samoin hän otti aterian jälkeen maljan ja
sanoi: »Tämä malja on uusi liitto minun veressäni. Niin usein kuin siitä juotte, tehkää se minun
muistokseni.»
Niin usein kuin te syötte tätä leipää ja juotte tästä maljasta, te siis julistatte Herran kuolemaa, siihen asti
kun hän tulee. Niinpä se, joka arvottomalla tavalla syö tätä leipää ja juo Herran maljasta, tekee syntiä
Herran ruumista ja verta vastaan. Jokaisen on tutkittava itseään, ennen kuin syö tätä leipää ja juo tästä
maljasta. Se, joka syö ja juo ajattelematta, että kysymys on Kristuksen ruumiista, syö ja juo itselleen
tuomion.
Joh. 13: 1-15
Pääsiäisjuhla oli jo tulossa, ja Jeesus tiesi, että oli tullut se hetki, jolloin hänen oli määrä siirtyä tästä
maailmasta Isän luo. Hän oli rakastanut omiaan, jotka olivat tässä maailmassa, ja hän osoitti heille
täydellistä rakkautta loppuun asti.
He olivat kokoontuneet aterialle, ja Paholainen oli jo pannut Juudaksen, Simon Iskariotin pojan,
sydämeen ajatuksen, että tämä kavaltaisi Jeesuksen. Jeesus tiesi, että Isä oli antanut kaiken hänen
valtaansa ja että hän oli tullut Jumalan luota ja oli nyt palaamassa hänen luokseen. Niinpä hän nousi
aterialta, riisui viittansa ja kietoi vyötäisilleen pellavaliinan. Sitten hän kaatoi vettä pesuastiaan, rupesi
pesemään opetuslasten jalkoja ja kuivasi ne vyötäisillään olevalla liinalla.
Kun Jeesus tuli Simon Pietarin kohdalle, tämä sanoi: »Herra, sinäkö peset minun jalkani?» Jeesus
vastasi: »Tätä, minkä nyt teen, sinä et vielä käsitä, mutta myöhemmin sinä sen ymmärrät.» Pietari sanoi
hänelle: »Sinä et ikinä saa pestä minun jalkojani!» Jeesus vastasi: »Jos minä en pese sinua, ei sinulla ole
sijaa minun luonani.» Silloin Simon Pietari sanoi: »Herra, älä pese vain jalkojani, pese myös kädet ja
pää.» Tähän Jeesus vastasi: »Se, joka on kylpenyt, ei tarvitse pesua, hän on jo puhdas. Ja te olette
puhtaita, ette kuitenkaan kaikki.» Jeesus tiesi, kuka hänet kavaltaisi, ja siksi hän sanoi, etteivät he kaikki
olleet puhtaita.
Pestyään heidän jalkansa Jeesus puki viitan ylleen ja asettui taas aterialle. Hän sanoi heille:
»Ymmärrättekö te, mitä teille tein? Te puhuttelette minua opettajaksi ja herraksi, ja oikein teette: sehän
minä olen. Jos nyt minä, teidän herranne ja opettajanne, olen pessyt teidän jalkanne, tulee myös teidän
pestä toistenne jalat. Minä annoin teille esimerkin, jotta tekisitte saman minkä minä tein teille.»
2. Moos. 12: 1-8, 11-14
Herra sanoi Moosekselle ja Aaronille Egyptissä:
»Tämä kuukausi olkoon teille kuukausista ensimmäinen, aloittakaa siitä vuoden kuukaudet. Sanokaa
Israelille: Tämän kuun kymmenentenä päivänä ottakoon kukin perheenpää karitsan, yhden karitsan
perhekuntaa ja taloa kohti. Jos jonkun perhe on liian pieni syömään karitsaa kokonaan, hän ottakoon
lähimmän naapurinsa kanssa yhteisen karitsan sen mukaan, montako tarvitaan karitsan syömiseen ja
paljonko he jaksavat syödä. Eläimen tulee olla virheetön, vuoden vanha uros, ja se voi olla lammas tai
vuohi. Kukin pitäköön sitä kuukauden neljänteentoista päivään saakka, ja jokainen Israelin yhteisöön
kuuluva teurastakoon karitsansa iltahämärissä. Ottakaa sen verta ja sivelkää sitä ovenpieliin ja
ovenkamanaan niissä taloissa, joissa karitsaa syödään. Syökää liha sinä yönä, syökää se avotulella
paahdettuna, happamattoman leivän ja karvaiden yrttien kanssa.
Syödessänne teillä tulee olla viitta vyötettynä, kengät jalassa ja sauva kädessä, ja teidän on syötävä
nopeasti. Näin vietetään pääsiäistä Herran kunniaksi. Sinä yönä minä kuljen läpi Egyptin ja surmaan
Egyptin jokaisen esikoisen, niin ihmisten kuin eläintenkin. Minä, Herra, annan tuomioni kohdata kaikkia
Egyptin jumalia. Ja veri olkoon niiden talojen merkkinä, joissa te olette, sillä kun minä näen veren,
menen ohitsenne. Minä kuritan vain egyptiläisiä, eikä tämä vitsaus satu teihin. Tästä päivästä tulkoon
teille muistopäivä. Viettäkää sitä Herran juhlana. Pitäkää tämä ikuisena säädöksenä sukupolvesta
toiseen.»
1. Kor. 10: 16-17
Eikö malja, jonka me siunaamme, ole yhteys Kristuksen vereen? Ja eikö leipä, jonka me murramme, ole
yhteys Kristuksen ruumiiseen? Leipä on yksi, ja niin mekin olemme yksi ruumis, vaikka meitä on monta,
sillä tulemme kaikki osallisiksi tuosta yhdestä leivästä.
Matt. 26: 17-30
Happamattoman leivän juhlan ensimmäisenä päivänä opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja kysyivät:
»Minne tahdot meidän valmistavan sinulle pääsiäisaterian?» Jeesus sanoi: »Menkää kaupunkiin.» Hän
neuvoi, kenen luo heidän oli siellä mentävä, ja käski sanoa tälle: »Opettaja sanoo: ’Hetkeni on lähellä.
Sinun luonasi minä syön pääsiäisaterian opetuslasteni kanssa.’» Opetuslapset tekivät niin kuin Jeesus oli
käskenyt ja valmistivat pääsiäisaterian.
Illan tultua Jeesus kävi aterialle kahdentoista opetuslapsensa kanssa. Heidän syödessään hän sanoi:
»Totisesti: yksi teistä on kavaltava minut.» Murheen vallassa he alkoivat toinen toisensa jälkeen kysellä:
»Herra, en kai se ole minä?» Jeesus vastasi heille: »Minut kavaltaa mies, joka syö samasta vadista kuin
minä. Ihmisen Poika lähtee pois juuri niin kuin kirjoituksissa hänestä sanotaan, mutta voi sitä, josta tulee
Ihmisen Pojan kavaltaja! Sille ihmiselle olisi parempi, ettei hän olisi syntynytkään.» Silloin Juudas, hänen
kavaltajansa, kysyi: »Rabbi, en kai se ole minä?» »Itsepä sen sanoit», vastasi Jeesus.
Aterian aikana Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: »Ottakaa ja
syökää, tämä on minun ruumiini.» Sitten hän otti maljan, kiitti Jumalaa, antoi heille ja sanoi: »Juokaa
tästä, te kaikki. Tämä on minun vereni, liiton veri, joka kaikkien puolesta vuodatetaan syntien
anteeksiantamiseksi. Ja minä sanon teille: tästedes en maista viiniköynnöksen antia ennen kuin sinä
päivänä, jona juon uutta viiniä teidän kanssanne Isäni valtakunnassa.»
Laulettuaan kiitosvirren he lähtivät Öljymäelle.
Herra Jeesus, elämän leipä,
sinä annat itsesi meille
pyhässä ehtoollisessa.
Me kiitämme sinua tästä lahjasta.
Hiljennä meidät edessäsi
ottamaan vastaan
ruumiisi ja veresi sakramentti
ja muistamaan kärsimystäsi ja voittoasi.
Suo lunastustyösi kantaa joka päivä
hedelmää elämässämme.
Sinulle olkoon ylistys ikuisesti.
Herra Jeesus Kristus,
sinä ehtoollisessa läsnä oleva Vapahtajamme.
Saamme julistaa sinun kuolemaasi
siihen asti,
kun tulet takaisin kunniassa.
Anna meidän ehtoollisen salaisuudessa
löytää elämä.
Suo, että tuntisimme pelastustyösi voiman
ja kokisimme yhteyttä sinuun ja toisiimme.
Sinulle olkoon ylistys ikuisesti.
Herra Jeesus Kristus,
sinä olet oikea pääsiäislammas,
joka uhrattiin meidän edestämme.
Viimeisellä ateriallasi
sinä asetit pyhän ehtoollisen.
Uuden liiton leivässä ja viinissä
saamme ruumiisi ja veresi.
Sinä pesit oppilaittesi jalat
ja käskit meitä rakastamaan toisiamme.
Anna meille Pyhä Henkesi,
että muistaisimme rakkauttasi
ja eläisimme esikuvasi mukaan.
Sinulle olkoon ylistys ikuisesti.