Suomeksi | In English

Metriikan hahmottaminen

Rytmit, joissa peräkkäisten äänitapahtumien kestot ovat yhtä pitkät voidaan kirjoittaa hyvin monella eri tavalla.

Alla olevassa nuottiesimerkissä a) on yksinkertainen rytmi, jossa peräkkäisten aika-arvojen kestojen suhteet noudattavat kaavaa 1 + 2 + 1 + 2…

Tällaisen rytmin on todettu hahmottuvan metrisesti yleensä niin, että pidempi aika-arvo koetaan korollisena, joten se on merkitty iskulliselle tahtiosalle b). Aksenttimerkeillä on kuvattu muita metrisiä korkoja, jotka nekin osuvat aina pidemmälle aika-arvolle. Tahtiosoitukseksi muodostuu 6/8, mutta rytmi voidaan kirjoittaa myös tahtiosoituksin 3/4, 12/8 jne.

Kuvion c) hahmo näyttää monimutkaisemmalta kuin edelliset, eikä siitä ehkä heti huomaa, että sen kestosuhteet ovat samat kuin a:ssa ja b:ssä. Joka kolmas nuotti on nyt iskullinen kun b:ssä se oli joka toinen. Esimerkkien b) ja c) metrinen rakenne on erilainen ja näin ollen myös musiikillinen hahmotus, jota nuottikuva ilmentää.

Kysymyksessä on yhdenlainen synkooppirakenne, jossa toistuva rytminen kuvio ei ilmaisekaan tahtiosoitusta vaan liikkuu lomittain metriikkaa vastaan. Tällaiset rytmin ja metrin lomittumiset ovat varsinkin rytmimusiikissa suhteellisen tavallisia.

Tahtiosoituksessa 4/4 jokainen neljäsosa on ’korollinen’, myös kolmas ja neljäs isku, jotka saavat musiikillisesti ns. ’nollakoron’, koska niiden kohdalla ei ole äänitapahtumaa.