Suomeksi | In English

Jazzmollin moodit

Duurin ja jazzmollin moodit

Duurin seitsemän moodia (kirkkosävellajit) muodostavat puolet mahdollisista seitsemänsävelisistä skaaloista, joita voidaan muodostaa puoli- ja kokosävelaskelista. Toisen puolen näistä muodostavat jazzmollin moodit. Jazzmolliksi kutsutaan molliasteikkoa, jossa kuudes ja seitsemäs aste ovat ylennettyjä (= melodinen molliasteikko ylöspäin mentäessä). Duuriasteikko ja jazzmolli ovat siis kaksi tärkeintä kanta-asteikkoa, joiden moodeista muodostuu kaikki 14 mahdollista seitsemänsävelistä puoli- ja kokoaskelista koostuvaa asteikkoa (edellyttäen, että puoliaskelet eivät ole vierekkäin).

Muita tärkeitä seitsemän sävelen kanta-asteikkoja ovat harmoninen molli- ja harmoninen duuriasteikko. Jälkimmäinen klassisessa teoriassa harvinainen, mutta jazzissa varsin yleisesti käytetty skaala voidaan muodostaa harmonisesta mollista ylentämällä pieni terssi suureksi, tai alentamalla duuriasteikon seksti pieneksi. Nämä harmoniset asteikot eroavat duurista ja jazzmollista rakenteellisesti siinä, että niissä on koko- ja puoliaskelien lisäksi myös yksi ylinouseva sekunti. Näistä kaikkein yleisimmin käytetty on mollin dominanttisoinnussa käytettävä harmonisen mollin viides moodi (Phrygian dominant, arabialaisessa musiikissa hijaze)

Symmetriset asteikot

Improvisoinnissa yleisesti käytettyjä symmetrisiä asteikkoja ovat kokosävelasteikko, vähennetty eli dimiasteikko ja ylinouseva asteikko. Dimiasteikko koostuu kahdeksasta sävelestä vuorotellen koko- ja puoliaskeleen välein. Niitä on kahta typpiä, kokoaskeleella alkava dimiasteikko joka sopii dimisointuun ja puoliaskeleella alkava dominanttidimiasteikko, joka sopii nimensä mukaisesti dominanttisointuun (D7913). Ylinouseva (symmetrical augmented) asteikko koostuu kuudesta sävelestä vuorottelevien pienen sekunnin ja pienen terssin välein.

Asteikon ja soinnun vastaavuus

Improvisoinnin kannalta on hyödyllistä oppia yhdistämään asteikko ja sen sävelvalikoimaa vastaava sointumerkki toisiinsa. Funktionaalisessa harmoniassa soinnulle läheisin asteikko voidaan ajatella sävellajin mukaan, esim. maj7-soinnulle ensimmäisellä asteella duuriasteikko. Modaalisessa harmoniassa asteikko valitaan useammin soinnun lisäsävelten mukaan yhdistämättä sointua mihinkään sävellajiin, esim. maj7-soinnulle lyydinen asteikko. Seuraavassa esimerkissä V = soinnulle vertikaalisesti (soinnun lisäsävelten mukaan) läheisin asteikko, H = horisontaalisesti (sävellajin mukaan) läheisin asteikko silloin kun sointu esiintyy yleisimmällä asteellaan, esim. dom7 viidennellä asteella

Esimerkki, vähennetyt asteikot ja niille läheiset soinnut:

Jazzmollin moodit ja niitä vastaavat soinnut

1. moodi, jazzmolli - Cmmaj7

2. moodi, fryyginen#6 (Phrygian#6) - Emaj7#5/D

3. moodi, lyydinen#5 (Lydian augmented) - Emaj7#5

4. moodi, miksolyydinen#4 (Overtone scale) - F7#11

5. moodi, miksolyydinen6 (Mixolydianb6) - G713

6. moodi, lokrinen#2 (Locrian#2) - Am75

7. moodi, alt-asteikko (Altered scale) - B7alt

Duuriasteikon moodit (kirkkosävellajit) ja niitä vastaavat soinnut

1. moodi, jooninen (Ionian) - Cmaj7

2. moodi, doorinen (Dorian) - Dm7

3. moodi, fryyginen (Phrygian) - Fmaj75/E, Esus42

4. moodi, lyydinen (Lydian) - Fmaj7#11

5. moodi, miksolyydinen (Mixolydian) - G7, G7sus4

6. moodi, aiolinen (Aeolian) - Am6

7. moodi, lokrinen (Locrian) - Bm75