Musiikkitalon toiminta ja tilaohjelma

Sibelius-Akatemian osalta tavoitteeksi on valittu keskeinen sijainti, kaupunki-kampus ja yhteydet ammattimuusikoihin. Tätä pidetään tärkeämpänä kuin välitöntä fyysistä rakennuskokonaisuutta.

Suurelle, akatemian kaikki tilat korvaavaan ja yksinomaan akatemian käyttöön tarkoitetulle hankkeelle ei toistaiseksi ole näköpiirissä investointimahdollisuutta. Vain harva korkeakoulu tai yliopisto sijaitsee yhdessä rakennuksessa, etenkään kaupunkien keskustoissa. Tästä ovat Helsingissä esimerkkeinä vain eräät pienehköt korkeakoulut, nimittäin Taideteollinen korkeakoulu Arabianrannassa, Teatterikorkeakoulu Kokoskiinteistössä ja Kuvataideakatemia. Tärkeintä on yhden korkeakoulun toimipaikkojen välillä sellainen etäisyys, että paikasta toiseen ehtii luentojen ja harjoitusten tauoilla.

Sibelius-Akatemian osalta ei ole suunnitteilla opiskelijamäärien lisäämistä tai uusien toimintojen liittämistä nykykokonaisuuteen. Yhtenä näkökulmana on myös opiskelijoiden työllistyminen.

Sibelius-Akatemian tilaohjelmaa Musiikkitalossa on laadittu ja tarkennettu pitkäjänteisesti ja toiminnan kehitystä seuraten. Sibelius-Akatemia laati vuonna 1989 selvityksen tilantarpeistaan ( SA:n julkaisu 4/1989 ) päätyen tuolloin yhteensä 34 400 brm2:n tilantarpeeseen Helsingissä., kun laskennallisena perusteena pidettiin 25 brm2 opiskelijapaikkaa kohden. Nykyään tilaohjelma luodaan painotettuna annettavan opetuksen määrään, ryhmäkokoihin, henkilökunnan määrään sekä muihin yleisiin mitoitusperusteisiin siten, että tilat ovat toisaalta riittävät, toisaalta joustavat mahdollistaen taloudellisen ja tehokkaan käyttökuormituksen. Opetusministeriön on tilaohjelman hyväksyessään otettava huomioon tasapuolisesti myös muun korkeakoululaitoksen tilajärjestelyt ja varustamiset eri puolilla maata valtion rahoitusmahdollisuuksien puitteissa.

Nykytilanteessa Sibelius-Akatemialla on käytössään yhteensä 17 533 m2 huoneistoalaa, vastaten noin 26 600 brm2. Ottaen huomioon Musiikkitalon toteutumisen yhteydessä toteutettavien Sibelius-Akatemian tilojen lisäyksen ( 6 152 m2 huoneistoalaa ) verrattuna nykytilanteeseen, tilojen määräksi Helsingissä muodostuu yhteensä noin 35 500 brm2 eli asetettu tavoite saavutetaan tällä hankkeella. Tilojen lisäys nykytilanteeseen verrattuna on noin 35 % . Pääosin laajentuminen lisää eri kokoisia musiikin harjoitus- ja esiintymistiloja sekä kirjaston tilaa. Tämä laajentuminen tyydyttää hyvin akatemian tiedossa olevat ja perustellut tilantarpeet.

Muuta edellä selvitetyn lisäyksen ylittävää laajentumistarvetta ja -mahdollisuutta ei Sibelius-Akatemian osalta ole nähtävissä erittäin pitkälläkään aikavälillä. Mikäli laajentumiseen etäisessä tulevaisuudessa ilmenisi tarpeita ja resursseja, on lisätilaa etsittävissä läheisistä muista rakennuksista ( niin kuin on alueella tehty esim. kauppakorkeakoulujen osalta ) tai käyttämällä tarkoitukseen Töölönlahden asemakaavaehdotukseen sisältyvää muuta valtion rakennusoikeutta.

Kokonaisuudessaan Musiikkitalon tilaohjelman perusteena ovat kunkin toimijan todelliset toiminnot, omat nimikkotilat sekä yhteiset tilat, käsittäen mm. konserttisalin ja suuren harjoitussalin oheistiloineen ( soitinvarastot ja kunnostustilat, nuotistot, lastaustilat, tekniset tilat jne ) sekä yleisötilat ravintoloineen, myymälöineen ja auloineen.

Talon avoimuutta ja tilojen tehokasta käyttöä tuetaan muun muassa siten, ettei talossa ole erillisiä muusikoiden, henkilökunnan, opiskelijoiden ja yleisön ravintolatiloja, vaan kaikille yhteiset ruokailu- ja kahvilapalvelut. Kuitenkin orkesterilämpiöissä on palvelupisteet muusikoiden nopeaa taukopalvelua varten. Lisäksi muusikoiden harjoittelua konserttisalissa on mahdollista seurata aulan ja salin välisen lasiseinän kautta ( kuten asia on ratkaistu Turun konservatoriossa). Yhteys suunnitellaan myös suljettavaksi tarvittaessa.

Musiikkitalon luonne rakennuksena on toiminnan vaatimuksista johtuen välttämättä kompakti. Konserttisalin oheistilojen on tarpeen soitinten ja nuotiston logistiikan (kuljetusten ja siirtojen ) takia sijaita esiintymislavan tasossa ja sen välittömässä läheisyydessä . Sama koskee harjoitushuoneita. Pääosa näistä tiloista on päivänvalolta suojattavia tai sen merkitys ei ole oleellinen. Tästä johtuen sellaisissakin konserttitaloissa, jotka sijaitsevat tasamaalla, näitä tiloja joudutaan sijoittamaan maanalaisiin kerroksiin.

Suurissa yleisötiloissa edellytetään rakentamismääräysten mukaista koneellista ilmanvaihtoa. Musiikkitiloissa, mukaan lukien esiintymistilat, soitinvarastot ja nuotistot, on lisäksi oltava säädeltävä kosteus, mistä johtuen tällaiset tilat aina varustetaan kosteutuksen mahdollistavalla ilmastoinnilla.

Nyt käsillä olevassa ehdotuksessa Sibelius-Akatemian tilat on sijoitettu erilliseen maanpäälliseen u-muotoiseen osaan, jossa osa tiloista saa suoraa päivänvaloa ja osa lasikatteisen pihan kautta, niin kuin monissa toimitaloissa asia nykyään ratkaistaan.

Takaisin pääsivulle