SIBELIUS-AKATEMIAN OPETTAJAMATRIKKELI


Sibelius-Akatemian opettajamatrikkeliin on kerätty vakinaisilta opettajilta tiedot vuoden 2000 aikana. Päivitykset perustuvat opettajien itsensä lähettämiin tietoihin.

Voit etsiä Sibelius-Akatemian vakinaisten opettajien lyhyitä esittelyjä täyttämällä lomakkeeseen opettajan sukunimen tai koko nimen järjestyksessä Sukunimi Etunimi.

Kirjoita: Sukunimi Etunimi


PROFESSORIT


CASTRÉN MARCUS (1958)

Suorittanut musiikin tohtorin tutkinnon Sibelius-Akatemiassa (musiikinteoria) 1994 sekä lisäksi musiikinopettajan tutkinnon. Opintoja myös Yhdysvalloissa (Indiana University, Bloomington).

Toiminut Sibelius-Akatemiassa opettajana ja tutkijana vuodesta 1988. Esittävän säveltaiteen tutkimuksen vt. professori vuodesta 2001.

Toiminut useita vuosia eri musiikki- ja sanomalehtien (Uusi Suomi, Turun Sanomat, Rondo, Finnish Music Quarterly jne.) musiikkikriitikkona ja -kirjoittajana.

Oma tutkimusala sävelluokkajoukkojen teoria, jonka tiimoilta julkaissut mm. kirjat "Joukkoteorian peruskysymyksiä" ja "RECREL: A Similarity Measure for Set-Classes" (väitöskirja). Lisäksi useita muita julkaisuja ja tietokoneohjelmia.


GOTHÓNI RALF, pianist, conductor

suurikokoinen jpg-kuva 789 KT

eps-kuva 5,2 MT

Principal conductor of the English Chamber Orchestra
Music Director of the Northwest Chamber Orchestra, Seattle

Ralf Gothoni (born in Finland) began his studies on the violin at age three and on piano at age five. At 15 he debuted as an orchestra soloist and in 1967, he appeared at the Jyväskylä Summer Festival as the "debutant of the year". In the thirty-six years since, he has enjoyed a many-sided career as solo pianist, chamber musician and conductor all over the world. He soon became well-known for his unconventional way of music -making, not only as a pianist, but as a musician with unusual thinking about music and the wholeness of musicianship.

His performances include appearances at prestigious music festivals - Salzburg, Berlin, Prague, Aldeburgh, Edinburgh, La Roque de Antheron, Ravinia, Tanglewood and more - and performances with the Berlin Philharmonic, the Bavarian Radio Symphony, the Japan Philharmonic, the English Chamber Orchestra, and the Chicago, Detroit and Toronto Symphony Orchestras, among others. He appears annually in numerous concerts both as soloist and conductor, conducting from the keyboard. He is also heard regularly as guest artist at major chamber music festivals.

Mr. Gothoni has recorded some 80 albums for several labels, including BIS, Decca, DGG, EMI and Ondine, with whom he produced more than twenty CDs in 90ths. One of them is the critically acclaimed recording on the Ondine label of Benjamin Britten's Piano Concerto, which includes the composer's original third movement. One of his last recording (also for Ondine) is a one-hour piano concerto (Choros XI) by Villa-Lobos together with Sakari Oramo and the Finnish Radio Orchestra.

Ralf Gothoni was named the principal conductor of the legendary English Chamber Orchestra in September 2000, in February 2001 he was named also the music director of the Nortwest Chamber Ochestra, Seattle. Has held many artistic posts: chief conductor of the Finlandia Sinfonietta(1989-94), principal guest conductor of the Turku Philharmonic (1995-2000), artistic director of the famous Savonlinna Opera Festival (1984-1987) and in 1996 and 1998 he was the iniator and the artistic director of the "Forbidden City Music Festival" in Beijing.

Very close to his heart is the contact with young musicians. He is the artistic director of "Savonlinna Music Academy" which is a Summer institute for chamber music. He has been a professor at the Sibelius Academy in Helsinki since 1992, at the "Hochschule für Musik" in Hamburg (1986-96), at the "Hanns Eisler Hochschule" in Berlin (1996-2000) and in May, 2000 he was appointed as a visiting professor at the Royal College of Music in London. Besides giving master classes around the world, he has also spent many summers as a faculty member at the Steans Institute for Young Artists at Ravinia, Chicago.

The list of his compositions includes three chamber operas, the chamber cantata "The Ox and its Sephard" (recorded by Ondine) and a Concerto Grosso version of it for violin, piano and strings. This concerto got its premier in1999 with the composer as piano soloist and conductor and his wife, Elina Vähälä as the violin soloist. In April 2003 his chamber orchestra arrangement of Hugo Wolf´s Italian Songbook got its premier in Stuttgart.

Ralf Gothoni is also an essayist; his first book "The Creative Moment" was published with great success in September, 1998. His second book, "Does the moon turn around" was published in October 2001. In September 2003 will be published a new book "With the grand piano", where Mr. Gothoni and the concert tuner Matti Kyllönen explain the technical problems of a concert piano.

Mr. Gothoni has been honored with several awards, including the Gilmore Artist Award in 1994, which is one of the biggiest awards in classical music, Schubert Medal of the Austrian Ministry of Culture, the Order of Pro Finlandia and the Prize of Honour of the Cultural Foundation of Finland.

(Biography April 2003)


HELASVUO MIKAEL (s. 1948)

Opiskellut huilunsoittoa Sibelius-Akatemiassa (Juho Alvas), Prahan konservatoriossa (František Cech) ja Freiburgin musiikkikorkeakoulussa (Aurèle Nicolet). Lisäksi barokkihuilun opintoja Ranskassa Pierre Sechèt'n johdolla.

Toiminut huilistina Helsingin kaupunginorkesterissa 1973 - 76, soolohuilistina Radion sinfoniaorkesterissa 1976 - 86 ja Helsingin Kamariorkesterissa vuodesta 1976. Sibelius-Akatemiassa opettajana vuodesta 1976, vuodesta 1988 puupuhallinmusiikin lehtorina ja puhallinmusiikin professorina vuodesta 1994.

Esiintynyt orkesterisolistina ja kamarimuusikkona useimmissa Euroopan maissa, Yhdysvalloissa, Etelä-Amerikassa ja Japanissa. Kantaesittänyt yli sata huiluteosta.

Levyttänyt runsaasti mm. BIS-, Ondine ja Finlandia-levymerkeille.


HUTTUNEN MATTI (s. 1964)

Suorittanut filosofian tohtorin tutkinnon Turun yliopistossa 1993. Huilunsoiton III kurssitutkinto 1987 Sibelius-Akatemiassa.

Toiminut Hyvinkään musiikkiopiston lehtorina 1988, Helsingin Konservatorion musiikinhistorian lehtorina 1989 - 96 ja yliopettajana 1996 - 99. Suomen Akatemian tutkimusassistentti 1993 - 96. Sibelius-Akatemian DocMus-yksikön vt. apulaisprofessori 1997 - 98 ja professori vuodesta 1998.

Julkaisuja: Modernin musiikinhistoriankirjoituksen synty Suomessa (väitöskirja 1993), Jean Sibelius: Pienoiselämänkerta/An Illustrated Life (1999). Artikkeleita musiikintutkimuksen alalta Suomessa ja ulkomailla. Esiintynyt kongresseissa Suomen lisäksi Saksassa, Virossa, Norjassa, Isossa-Britanniassa, Irlannissa ja Yhdysvalloissa.


HÄMÄLÄINEN KATI (s. 1947)

Musiikin tohtorin tutkinto (taiteellinen linja, cembalo ja urut) Sibelius-Akatemiassa 1993.

Toiminut cembalonsoiton ym. opettajana Sibelius-Akatemiassa 1976 - 98. Vanhan musiikin esittämiskäytäntöjen dosentti vuodesta 1996. Kirkkomusiikin professori 1995 ja vuodesta 2001. Projektitutkijana vuodesta 1999.

Ensikonsertti (cembalo) Sibelius-Akatemian konserttisarjassa 1973. Konsertteja (cembalo, urut, musiikinjohto) Suomessa, Ruotsissa, Englannissa, Ranskassa, Saksassa, ent. Tšekkoslovakiassa ja Italiassa. Radio- ja TV-nauhoituksia Suomessa ja Keski-Euroopassa, levytyksiä suomalaisille levy-yhtiöille.

Tärkeimmät julkaisut:

François Couperin: L'Art de toucher le Clavecin - Cembalon soittamisen taito. Helsinki 1994. Ranskan barokin klaverimusiikki. Solistisen klaverimusiikin nuottilähteet n. 1650 - n. 1730 ja niiden modernit laitokset. Helsinki 1992.

"Ranskan klassisen urkumusiikin bassossa esiintyvien cantus firmuksien rekisteröiminen" Musiikki 1 - 2/2000.

Kotkan kansainvälisen urkukilpailun taiteellinen johtaja ja tuomariston puheenjohtaja 2002.


JOKINEN ERKKI (s.1941)

Suorittanut Sibelius-Akatemiassa musiikinopettajan, soitonopettajan ja musiikinjohtajan tutkinnon. Sävellysdiplomi 1970. Sävellyksen jatko-opintoja Alankomaissa Ton de Leeuwin johdolla 1971.

Toiminut musiikinteorian lehtorina Hämeenlinnan musiikkiopistossa 1971 - 81 ja Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1981 - 95 (opettajana vuodesta 1980), vuodesta 1995 sävellystyön ja musiikinteorian lehtorina sekä sävellyksen ja musiikinteorian vt. professorina 2001 - 02.

Sävellyskonsertteja Hämeenlinnassa 1969, 1976, 1991 ja 1995. sekä Helsingin Juhlaviikoilla 1987. Sävellyksiä esitetty kansainvälisissä musiikkitapahtumissa Suomessa ja useimmissa Euroopan maissa sekä Kanadassa, Yhdysvalloissa, Japanissa, Hongkongissa, Tansaniassa ja Australiassa.

Sävellystuotantoon kuuluu orkesteri-, kamarimusiikki- ja vokaaliteoksia, mm. sellokonsertto (1970), harmonikkakonsertto (1987), viulukonsertto Voyage (1990), Voyage 2 kamariorkesterille, neljä jousikvartettoa (1971, 1976, 1989 ja 1993) ja kaksi laulusarjaa Uivat lehdet (1982) ja Svävande våg (1995).

Unescon säveltäjärostrumissa 1998 (Pariisi) harmonikkakonsertto sijoittui 10 suositeltavan teoksen listalle.

Hämeen läänin taidepalkinto 1997.

Levytyksiä useille yhtiöille.

Suomen Säveltäjät ry:n johtokunnan jäsen 1982 - 90.


JUSSILA KARI (s. 1943)

Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osaston päästötodistus 1966, yleisen osaston päästötodistus 1966 ja urkujensoiton diplomi 1969. Jatko-opintoja Genevessä 1971 Guy Bovet'n ja Pariisissa 1975 Marie-Claire Alainin johdolla. Lukuisia mestarikursseja kotimaassa ja ulkomailla.

Toiminut Sibelius-Akatemian urkujensoiton opettajana vuodesta 1966 ja urkumusiikin lehtorina vuodesta 1983. Urkumusiikin vt. professori 1998 - 99 ja professori 1999 - 2004. Lisäksi toiminut Helsingin Pakilan seurakunnan kanttorina 1967 - 83. Urkumusiikin opettajana kirkkomuusikkojen jatko- ja täydennyskoulutuskursseilla Kuopiossa ja Järvenpäässä 1972 - 98. Paraisten urkupäivien urkukurssin opettajana vuodesta 1980. Pakilan musiikkikoulun vt. rehtori 1982 - 85.

Esiintynyt orkesterisolistina, kamarimuusikkona ja omin konsertein Suomen lisäksi useimmissa Euroopan maissa, Yhdysvalloissa ja Venäjällä. Kantaesittänyt yli 40 urku- ja kamarimusiikkiteosta. Runsaasti kanta- ym. nauhoituksia Yleisradiolle. Urku- ja kamarimusiikkilevytyksiä.

I palkinto kansallisissa urkukilpailuissa Helsingissä 1973.

Organum-seuran puheenjohtaja 1979 - 81. Kirkon urkutoimikunnan jäsen 1982 - 87. Helsingin seurakuntayhtymän urkutoimikunnan ja urkuasiantuntijatyöryhmän jäsen vuodesta 1990. Toiminut useiden uusien urkujen rakentamisen tarkastajana ja valvojana.


KURKELA KARI (s. 1952)

Suorittanut pianodiplomin Sibelius-Akatemiassa 1978. Filosofian tohtori Helsingin yliopistossa 1986.

Toiminut Oulun läänin säveltaiteen läänintaiteilijana, Hämeenlinnan musiikkiopistossa pianonsoiton lehtorina, Helsingin yliopistossa assistenttina ja vs. apulaisprofessorina sekä Suomen Akatemiassa tutkimusassistenttina ja vanhempana tutkijana, Sibelius-Akatemiassa pianonsoiton tuntiopettajana, yliassistenttina, musiikin tutkimuslaitoksen johtajana, musiikinteorian vs. professorina ja vuodesta 1991 esittävän säveltaiteen tutkimuksen professorina. Sibelius-Akatemian solistisen osaston jatkokoulutuslinjan johtaja 1994 - 98 ja DocMus - Esittävän säveltaiteen ja sen tutkimuksen tohtorinkoulutusyksikön johtaja vuodesta 1999.

Konsertoinut niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Tehnyt radio- ja TV-nauhoituksia. Maj Lind -pianokilpailussa 1976 3. sija.

Väitöskirja "Note and Tone. A Semantic Analysis of Conventional Music Notation." Julkaissut myös tutkimukset "Ajan herkkä kosketus" ja "Mielen maisemat ja musiikki". Lisäksi tieteellisiä artikkeleita Suomessa ja ulkomailla.


LAITINEN HEIKKI (s. 1943)

Opiskellut Sibelius-Akatemiassa 1965 - 68, Erik Bergmanin sävellysluokalla 1966 - 68. Filosofian kandidaatin tutkinto Helsingin yliopistossa 1977 (musiikkitiede ja folkloristiikka). Jatko-opintoja Jerusalemissa, Berliinissä, Tukholmassa ja Budapestissa. Tutkimusmatkoja Kuubaan ja Tansaniaan.

Yleisradion musiikkitoimittaja (kansanmusiikki ja nykymusiikki) 1972 - 74.

Kansanmusiikki-instituutin johtaja 1974 - 83. Keski-Pohjanmaan musiikkiopiston teorian ja säveltapailun opettaja 1974 - 78.

Kansanmusiikkilehden päätoimittaja 1975 - 78. Suomen Akatemian tutkimusassistentti 1978 - 81. Sibelius-Akatemiassa jazz- ja kansanmusiikin ainejohtaja 1983 - 89 ja kansanmusiikin lehtorina vuodesta 1983.

Taiteilijaprofessori 1995 - 2000. Nimitetty Sibelius-Akatemian kansanmusiikin professoriksi 2001 - 08.

Kirjoituksia ja tutkielmia suomalaisesta kansanmusiikista ja kansantanssista sekä saamelaisesta musiikista ja Suomen musiikin historiasta. Tehnyt musiikkiohjelmia radioon ja televisioon, erityisesti kansanmusiikista ja kansantanssista vuodesta 1964.

Ollut mukana perustamassa vaihtoehtoisen musiikkipedagogiikan projektia 1981.

Perustanut monipäiväisten improvisoidun musiikin ja tanssin konserttien järjestämiseen erikoistuneen yhtyeen Kirkuna (1989) ja Kypsä-orkesterin (1990).

Esittänyt kansanmusiikkia konserteissa ja äänilevyillä yksin ja yhtyeissä Kankaan Pelimannit, Nelipolviset, Primo, Fedja, Happo ja Lempo. Kiertueita kotimaassa ja ulkomailla. Yhteistyötä tanssitaiteilijoiden kanssa (Reijo Kela, Suomussalmi-ryhmä, Tanssiteatteri Hurjaruuth, Zodiak). Sävellyskonsertteja. Sävellyksiä esitetty UNM-viikoilla 1970 - 71.

Nauhasävellys Jabmeaibmu (1971, kunniamaininta Prix Italiassa), Linné i Lappland 1732 kamarimusiikkiyhtyeelle (1974).


LAITINEN MARJUT (s. 1945)

suuri jpg-kuva 546 KT

eps-kuva 3,5 MT

Musiikinopettajan tutkinto 1967. Aineenopettajan tutkinto 1969, filosofian kandidaatti 1979, filosofian lisensiaatti 1988 ja kasvatustieteiden tohtori 1990 Helsingin yliopistossa.

Toiminut opettajankoulutuksen musiikin ja musiikin didaktiikan lehtorina Jyväskylän yliopistossa 1968 ja 1988 - 89, Helsingin opettajakorkeakoulussa 1969 - 74 ja Helsingin yliopistossa vuosina 1974 - 94. Sibelius-Akatemian Turun poikkeuskoulutuksen suunnittelijana 1983 ja Helsingin yksikössä musiikkikasvatuksen osaston tuntiopettajana 1985 - 90. Toiminut musiikkikasvatuksen vt./vs. professorina 1990 - 92 ja musiikkikasvatuksen vt. apulaisprofessorina 1992 - 94. Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen apulaisprofessori vuodesta 1995 ja professori vuodesta 1998. Musiikkikasvatuksen osaston johtaja 1997 - 2000.

Väitöskirja "Musiikinopettajan valinnat ja opetustaito" 1989 (Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen tutkimuksia nro 73). Julkaissut yhdessä Pirjo Helasvuon ja Maija Vilénin kanssa peruskoulun I-II -luokkien oppikirjan, opettajan kirjan ja äänitteet: Koulun musiikki 1-2, Musisoiden (Otava). Osallistunut lukion oppikirjan Viva la Musica (Otava) kirjoittamiseen. Lehtiartikkeleita, kouluradion musiikkiohjelmia opettajan ohjeineen. Aikakausilehti Musiikkikasvatuksen (Finnish Journal of Music Education) perustaja ja päätoimittaja vuodesta 1996. (Yhteisjulkaisu Oulun ja Jyväskylän yliopistojen kanssa). Osallistunut musiikkipedagogisten järjestöjen toimintaan.


LEE MI-KYUNG (s. 1959)

Suorittanut Kölnin musiikkikorkeakoulun diplomin 1982. Opiskellut Mozarteumissa sekä suorittanut Kansainvälisessä Menuhin-Akatemiassa konserttitutkinnon. Opiskellut mm. Alberto Lysyn, Igor Ozimin, Sandor Veghin ja Ana Chumachenkon oppilaana.

Toiminut vierailevana professorina Menuhin-Akatemiassa vuodesta 1986 ja Hochschule der Künstessä Berliinissä 1991 - 98. Sibelius-Akatemian viulumusiikin professori vuodesta 1999. Pitänyt säännöllisesti mestarikursseja Saksassa, Koreassa ja Suomessa.

Konsertoinut solistina mm. kymmenen huomattavan eurooppalaisen orkesterin kanssa mm. Baijerin radion sinfoniaorkesterin, Berliinin radion sinfoniaorkesterin, Württembergin kamariorkesterin, Salzburgin Camerata Academican, Liegen filharmonikoiden, Brüsselin festivaaliorkesterin ja Leipzigin radion sinfoniaorkesterin kanssa ja kamarimuusikkona useiden kansainvälisen tason taiteilijoiden kanssa. Toiminut taiteellisena johtajana Reihe Spectrum Concerts Berliinissä 1988 - 96 ja vuodesta 1994 Lemi-Lappeenranta festivaaleilla.

Esiintynyt säännöllisesti kansainvälisillä festivaaleilla eri puolilla Eurooppaa kuten Casals'n, Menuhinin, Prussia Coven, Leicesterin, Kuhmon, Napolin, Helsingin, Korsholman, Berliinin, Salzburgin ja Lemi-Lappeenranta -musiikkijuhlilla.

1. palkinto Kölnin musiikkikorkeakoulun kilpailussa 1982. 1. palkinto Saksan korkeakoulujen kilpailussa 1982, hopeamitali kansainvälisessä "Kuningatar Elisabeth" -kilpailussa Brysselissä 1985. Voitto kansainvälisessä ARD-musiikkikilpailussa Münchenissä 1988.

Kuuluu Alia Musica -kamarimusiikkiryhmään, jonka perustivat Berliinissä Ralf Gothoni, Mi-kyung Lee, Brett Dean, Alexander Baillie ja Esko Laine.

Levytyksiä mm. EMI, Claves, EMS ja da Camera Magna levymerkeille ja useille radio- ja televisioyhtiöille.

Lee soittaa cremonalaisen Lorenzo Storionin vuonna 1785 rakentamaa viulua.


MURTOMÄKI VEIJO (s. 1954)

Suorittanut Sibelius-Akatemiassa urkujensoiton opettajan tutkinnon 1980 ja musiikinteorian diplomin 1982. Filosofian tohtori Helsingin yliopistossa 1991.

Toiminut Helsingin yliopistossa musiikkitieteen assistenttina. Sibelius-Akatemiassa musiikinteorian opettajana vuodesta 1980, lehtorina vuodesta 1983, yliassistenttina vuodesta 1988 ja musiikinhistorian vt. apulaisprofessorina vuodesta 1989. Vuodesta 1991 musiikinhistorian apulaisprofessorina ja vuodesta 1998 professorina.

Toimittanut ja suomentanut teoksen G. Brodin: Musiikkisanakirja 1987. Väitöskirja "Sinfoninen ykseys. Muotoajattelun kehitys Sibeliuksen sinfonioissa" 1990.

Kirjoittanut musiikinhistorian ja -teorian artikkeleita seuraaviin teoksiin: Media ja Musiikki 1-2, Suuri musiikkitietosanakirja (Weilin & Göös) ja The New Grove Dictionary of Music and Musicians, Musik in der Geschichte und Gegenwart.

Julkaissut englanninkielisen teoksen: Symphonic Unity. The Development of formal thinking in the symphonies of Sibelius 1993, Studia Musicologica Universitatis Helsingiensis 5 (Hakapaino). Julkaissut: Skemaattisesta muoto-opista dynaamiseen muotoajatteluun. Käänteentekevä vaihe (1885-1935) musiikin muotoanalyysin historiaa 1993 (Sibelius-Akatemia, Musiikin tutkimuslaitos).

Toimittanut: Sibelius-Akatemian Aikakauskirja SIC 1993 (Sibelius-Akatemia, Musiikin tutkimuslaitos) ja Sibelius Forum. Proceedings from the Second International Jean Sibelius Conference Helsinki November 25 - 29, 1995. Helsingin Sanomien musiikkikriitikko.

Kirjoittanut useita kymmeniä musiikkitieteellisiä ja -teoreettisia artikkeleita klassisromanttisesta sekä Sibeliuksesta, joita julkaistu suomeksi, ruotsiksi, saksaksi, ranskaksi ja englanniksi.


NORAS ARTO (s. 1942)

Opiskellut sellonsoittoa Yrjö Selinin oppilaana Sibelius-Akatemiassa sekä 1962 - 64 Paul Tortelier'n johdolla Pariisin konservatoriossa, jossa premier prix -diplomi 1964. Ensikonsertti 1964.

Saanut toisen palkinnon Moskovan Tšaikovski-kilpailussa 1966.

Toiminut opettajana Turun musiikkiopistossa vuodesta 1965. Vuodesta 1970 sellomusiikin professorina Sibelius-Akatemiassa. Pitänyt mestarikursseja ympäri maailmaa.

Konsertoinut laajasti ympäri maailmaa solistina ja kamarimuusikkona. Sibelius-Akatemia -kvartetin jäsen vuodesta 1978. Ohjelmistossa lähes koko sellokirjallisuus

Lukuisia levytyksiä kamarimuusikkona ja solistina.

Sonning-palkinto 1967, Suomen valtion musiikkipalkinto (yhdessä Paavo Berglundin kanssa) 1972, Suomen kulttuurirahaston palkinto 1989. Kansainvälisen Paulon säätiön sellokilpailun perustajajäsen ja tuomariston puheenjohtaja. Naantalin musiikkijuhlien taiteellinen johtaja 1980 -. Toiminut kaikkien tärkeimpien sellokilpailuiden tuomariston jäsenenä.


ORAMO ILKKA (S. 1941)

Filosofian tohtori, professori. Opiskellut musiikkitiedettä Helsingin yliopistossa 1960 - 72 Erik Tawaststjernan ja 1975 - 76 Berliinin teknisessä yliopistossa Carl Dahlhausin johdolla. FT Helsingin yliopistossa 1977.DAAD:n stipendiaattina Berliinissä 1975 - 76 ja CNRS:n stipendiaattina Pariisissa 1976. Toiminut Helsingin yliopiston musiikkitieteen assistenttina 1967 - 74, vt. apulaisprofessorina 1977 - 80, vs. ja vt. professorina 1980 - 84 ja dosenttina vuodesta 1978. Suomen Akatemian tutkimusassistentti 1974 - 77. Sibelius Akatemiassa musiikinteorian professori vuodesta 1984. Toiminut musiikkiarvostelijana Ylioppilaslehdessä, Kauppalehdessä, Uudessa Suomessa ja Helsingin Sanomissa 1960 - 70. Suomen Musiikin Vuosikirjan toimittajana 1967 - 70, perustamansa Musiikki-lehden päätoimittajana 1971 - 74 ja 1987 - 89 sekä Suuren musiikkitietosanakirjan päätoimittajana 1989 - 92. Jyväskylän Kesän ohjelmasihteeri 1963 - 67, Helsingin juhlaviikkojen musiikkitoimikunnan jäsen 1983 - 94, Helsinki-viikon säätiön hallituksen jäsen 1992 - 95, Porvoon Suvisoiton perustajia ja kamariorkesteri Avanti!:n kannatusyhdistyksen puheenjohtaja 1986-90 ja uudelleen vuodesta 1995, Suomen Ateenan-instituutin hallituksen jäsen vuodesta 1996, Suomen Rooman-instituutin valtuuskunnan jäsen vuodesta 1999. Esiintynyt esitelmöitsijänä ja luennoitsijana kansainvälisissä kongresseissa, musiikkikorkeakouluissa ja yliopistoissa kaikissa Pohjoismaissa, Englannissa, Israelissa, Kreikassa, Maltalla, Neuvostoliitossa, Ranskassa, Saksassa, Tshekkoslovakiassa ja Unkarissa.

JULKAISUJA

Venäläisen musiikin vallankumous, Teekkari B (1964), 13 - 14

[Jean Sibelius]. Travel Sources of Inspiration, Look at Finland 1965:1, 18- 20

Jean Sibelius. Kuvaelämäkerta, Keuruu 1965; ruots Jean Sibelius. En bildbiografi, Helsingfors 1967

Musiikin jakelun ongelmat I, Musiikki 1:1 (1971), 33 - 37

Musiikin jakelun ongelmat II, Musiikki 1:2 (1971), 50 - 54

[Musiikkitiede tänään], Musiikki 2 (1972), 131 - 135.

Artikkeleita (Aino Ackte, Otto Andersson, Erik Bergman, Karl Collan)

teoksessa Die Musik in Geschichte und Gegenwart 15, Kassel 1973

Musiikin todellisuus ja »sosiologinen musiikinteoria», Parnasso 24 (1974), 329 - 337.

Sosiologiasta politiikkaan, Parnasso 25 (1975), 62 - 64

Tonaalisuudesta Bartokin bagatellissa op. 6 nro 1, Juhlakirja Erik Tawaststjernalle 10.X.1976, Keuruu 1976, 198-220

Artikkeleita (Richard Faltin, Karl Flodin, Nils-Eric Fougstedt, Erik Furuhjelm, Paavo Heininen, Bengt Johansson, Yrjö Kilpinen, Uuno Klami, Joonas Kokkonen, Tauno Marttinen, Usko Meriläinen, Aulis Sallinen, Erkki Salmenhaara) teoksessa Die Musik in Geschichte und Gegenwart 16, Kassel 1976

Marcia ja Burletta. Rapsodian perinteestä kahdessa Bartókin kvartetto-osassa, Musiikki 6:3 (1976), 14 - 32; saks. Marcia und Burletta.

Zur Tradition der Rhapsodie in zwei Bartóks, Die Musikforschung 30 (1977), 14 - 25.

Modaalinen symmetria. Tutkimus Bartókin kromatiikasta, Helsinki 1977 (väitösk.)

Motiivi ja muoto Sibeliuksen toisessa sinfoniassa, Musiikki 8:1 (1978), 1 - 27.

Melodia ja sävelasteikko, Suomen tieteen ulottuvuuksia (toim. R. Kautto), Porvoo 1978, 353 - 368

Igor Stravinsky ja absoluuttisen musiikin idea, Musiikki 9:4 (1979), 217 - 232.

Artikkeleita (Erik Bergman, Einar Englund, Paavo Heininen, Uuno Klami, Jouko Linjama, Usko Meriläinen, Seppo Nummi, Fredrik Pacius, Selim Palmgren, Tauno Pylkkänen, Väinö Raitio, Einojuhani Rautavaara, Erkki Salmenhaara, Filip von Schantz, Erik Tulindberg) teoksessa The New Grove Dictionary of Music and Musicians (1980)

Bartókin nuotinnuskäytäntö ja säveljärjestelmä, Musiikki 9:2 (1979), 83 - 101; ruots. Om Bartóks tonsystem, Nordisk musik och musikvetenskap under 1970-talet - en kongressrapport (toim. A. Carlsson ja J. Ling), Partille 1980, 122 - 138

Modale Symmetrie bei Bartók, Die Musikforschung 33 (1980), 450 - 464

Paavo Heininen [säveltäjäesite], Savonlinna 1980

Kansanmusiikin vaikutuksesta taidemusiikkiin. Sibeliuksen akateeminen koeluento vuodelta 1896, Musiikki 10:2 (1980), 106 - 122

Die notierte, die wahrgenommene und die gedachte Struktur bei Bartók, Studia Musicologica Academiae Scientiarum Hungaricae 24 (1982), 439 - 449

Jean Sibeliuksen sävelruno Bardi, Musiikki 12:3 (1982), 171 - 193

Kultainen leikkaus musiikissa. Kriittinen katsaus esteettisen normaalisuhteen teoriaan, Musiikki 12:4 (1982), 247 - 292

Vom Einfluß der Volksmusik auf die Kunstmusik. Ein unbekannter Aufsatz von Sibelius aus dem Jahre 1896, Kongressbericht Bayreuth 1981, Kassel 1984, 440 444

Onko Suomen kansalla musiikinhistoriaa? SIC. Sibelius-Akatemian vuosikirja 2 1984 - 85, Helsinki 1985, 7 - 19

Music and nationality. Who is a Finnish Composer?, Finnish Music Quarterly 4:3 (1988), 16 - 21

Artistic and Aesthetic Value, Acta Philosophica Fennica 43 (1988), 217 - 227

Hat das finnische Volk eine Musikgeschichte? Musiikki 19 (1989), 111 - 121

Viennese Classicist of the Far North, Finnish Music Quarterly 5:3 (1989), 34 - 39

Artikkeleita (mm. Adorno, aika, atonaalisuus, Bartók, Dallapiccola, Donatoni, Martin, musiikin estetiikka, musiikin historia, musiikinlaji, musiikkiarvostelu, musiikkitiede, Ravel, Riemann, sarjallinen musiikki, Stravinsky, Zimmermann) teoksessa Suuri musiikkitietosanakirja 1-6, Keuruu 1989 - 92

Kun Haydn muutti Ouluun, Den gemensamma tonen (toim. H. Apajalahti), Helsinki 1990, 177 - 191

Musiikinteoria ja musiikin tutkimus, Sävellys- ja musiikinteoria 2: 1 (1992), 10 - 15

»Sibelius, le plus mauvais compositeur du monde«, Boréales 54-57 (1993), 51 - 58

The Symphonic Poems: Formal Strategies, Proceedings from the First International Jean Sibelius Conference Helsinki, August 1990 (toim. E. Tarasti), Helsinki 1995, 150 - 157

Maailman huonoin säveltäjä, Parnasso 46:1 (1996), 74 - 78

Beyond Nationalism, Music and Nationalism in 20th-century Great Britain and Finland, Hamburg 1997, 35 - 43

Au delà du nationalisme, Boréales 70 - 73 (1997), 105 - 111

Artikkeleita (Finnland, Helsinki ) teoksessa Die Musik in Geschichte und Gegenwart 2.p., Sachteil, Kassel

Impressionnisme, symbolisme et art nouveau dans la musique finlandaise du début du siècle (painossa/forthcoming)

Zur Rezeption der Musik von Jean Sibelius (1865 - 1957) in der deutschen Fachliteratur seit 1945 (painossa/forthcoming)

Sibelius ja saksalainen musiikinhistoria (painossa/forthcoming)

Artikkeleita (Aino Ackté, Kalevi Aho, Erkki Ala-Könni, Harald Andersén, Otto Andersson, Paavo Berglund, Erik Bergman) teoksessa Die Musik in Geschichte und Gegenwart 2.p., Personenteil (painossa/forthcoming)

Toimittanut:

Suomen musiikin vuosikirja 1967 - 68

Suomen musiikin vuosikirja 1968 - 69

Suuri musiikkitietosanakirja 1 - 6, 1989 - 92

Suomentanut:

Igor Stravinski, Musiikin poetiikka, Helsinki 1968

Edward T. Cone, Stravinsky: Erään metodin kehitys, Musiikki 1:1 (1971), 16 - 29

Carl Dahlhaus, Musiikin estetiikka, Helsinki 1980

Bela Bartók, Omaelämäkerta, Pieni Musiikkilehti 21:2 (1981), 4 - 7


PORTHAN OLLI (s. 1957)

Sibelius-Akatemiassa kanttori-urkurin ja soitonopettajan tutkinto 1980, urkujensoiton diplomi 1982. Urkujensoiton opintoja Amsterdamin Sweelinck-konservatoriossa. Osallistunut myös useille mestarikursseille. Ensikonsertti Helsingissä 1983.

Toiminut Sibelius-Akatemiassa urkujensoiton tuntiopettajana 1980 - 86, vt. lehtorina 1986 - 87 ja vt. professorina 1987 - 88. Nimitetty urkujensoiton professoriksi 1988. Kirkkomusiikin osaston johtaja 1997 - 2001.

Organum seuran sihteeri 1980 - 86 ja puheenjohtaja 1986 - 90. Lahden kansainvälisen urkuviikon urkukilpailun tuomariston jäsen 1989, 1992 ja 1997. Toiminut asiantuntijana useissa urkurakennusprojekteissa. Urkumusiikin kesäakatemian ja Janakkalan barokkikesän taiteellinen johtaja vuodesta 1992. Opettajana useilla kansainvälisillä mestarikursseilla.

Saanut ensimmäisen palkinnon Lahden kansainvälisen urkuviikon urkukilpailussa 1980.

Esiintynyt säännöllisesti konserttisarjoissa ja juhlaviikolla kotimaassa sekä Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Saksassa, Hollannissa, Belgiassa, Virossa, Latviassa ja Venäjällä. Useita radio- ja TV-esiintymisiä kotimaassa ja ulkomailla. Artikkeleita ja esitelmiä alan julkaisuissa. Levytyksiä.


RAEKALLIO MATTI (s. 1954)

Opiskellut pianonsoittoa Turun musiikkiopistossa 1967 - 72, Lontoossa Maria Curcion johdolla 1972 - 73, Wienin Musiikkikorkeakoulussa Dieter Weberin johdolla 1974 - 76 ja Leningradin Konservatoriossa 1977 - 78. Musiikin tohtorin tutkinto Sibelius-Akatemiassa 1996. (Primustohtori Sibelius-Akatemian I promootiossa 1997.)

Toiminut Sibelius-Akatemian opettajana vuodesta 1978, pianonsoiton lehtorina vuodesta 1979, pianonsoiton vs. professorina 1993 - 94, apulaisprofessorina 1994 - 98, pianomusiikin professorina A26 vuodesta 1998 ja (kutsuttuna) pianomusiikin professorina A 28 v.2001 alkaen toistaiseksi. Tukholman Kungliga Musikhögskolanin pianomusiikin professorina 1994 - 95. Vierailevana professorina Western Michigan Universityssä (USA) 1984 - 85, Berliinin Hochschule der Künstessä 1998, Tel Avivin Rubin-Akatemiassa ja Wienin Musiikkikorkeakoulussa. Pitänyt kesä- ja muita mestarikursseja Suomessa, Japanissa ja USA:ssa. Monet oppilaat voittaneet merkittäviä kansainvälisiä pianokilpailuja (Antti Siirala, Gergely Bogányi, Mika Rännäli ym.)

Ensikonsertti 1975. Esiintyy jatkuvasti Suomessa ja ulkomailla, erityisesti USA:ssa, mm. merkittävillä musiikkijuhlilla. Japanin-debyytti Tokiossa 1999. Ohjelmistossa on yli 60 pianokonserttoa ja lisäksi mm. kaikki Beethovenin, Prokofjevin ja Skrjabinin sonaatit sekä kaikki Chopinin ja Lisztin etydit. Esittänyt orkesterisolistina kantaohjelmiston lisäksi paljon harvinaisuuksia. Soolokonserteissaan keskittynyt usein yhtä säveltäjää kerrallaan esitteleviin suuriin kokonaisuuksiin, kuten Beethovenin kaikkiin 32 pianosonaattiin, joita esittänyt sarjana yhteensä kahdeksan kertaa.

II sija Maj Lind -pianokilpailussa 1973.

Toistakymmentä LP- ja CD-levyä, joista erityisesti Prokofjevin kaikki sonaatit sisältävä sarja on saanut laajaa kansainvälistä tunnustusta. Yleisradion Vuoden Levy-palkinto 1990 ja 2003.

1983 alkaen lukuisia tehtäviä Sibelius-Akatemian hallintoelimissä, mm. hallituksessa.

Irving S. Gilmoren -palkintoa (USA) jakavan toimikunnan jäsen 1990 - 94. Sibelius-Akatemian konserttikeskuksen taiteellinen johtaja 1990 - 93. Suomen Akatemian Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan jäsen 1998 - 2000. Tutkimustyötä Sheffieldin ja Keelen yliopistojen professoreiden John Slobodan ja Eric Clarken kanssa vuodesta 1994 aiheena pianistien sormitusvalinta kognitiivisen psykologian kannalta. Kirjoittaa säännöllisesti artikkeleita eri musiikkilehtiin ja esitelmiä Yleisradiolle.

Useiden pianokilpailujen tuomariston jäsen, Suomen lisäksi Japanissa, Itävallassa, Puolassa, Kiinassa ja USA:ssa. Leonie Sonning -säätiön (Tanska) palkintostipendi 1980. Valtion 5-vuotinen taiteilija-apuraha kolmesti, viimeksi vuonna 1994.


ROUSI MARTTI (s. 1960)

Opiskellut Turun konservatoriossa 1968 - 79 Lauri Voipion, Seppo Kimasen ja Timo Hanhisen oppilaana. Suorittanut Sibelius-Akatemiassa sellonsoiton diplomin Arto Noraksen johdolla 1984. Opiskellut Indiana University Bloomingtonissa 1985 - 86 Janos Starkerin oppilaana ASLA-Fulbright stipendiaattina. Täydentänyt opintojaan Natalia Gutmanin, Valter Deshpaljin, William Pleethin, Amadeus-kvartetin, Ralf Gothonin ja György Sebökin mestarikurssilla.

Toiminut Hyvinkään musiikkiopiston tuntiopettajana 1979 - 81 ja 1982 - 83. Sibelius-Akatemian tuntiopettaja 1986 89, sivutoiminen lehtori 1989 - 90 ja lehtori vuodesta 1990. Sibelius-Akatemian sellonsoiton professori vuodesta 1995.

Esiintynyt kaikkien suomalaisten ammattiorkesterien solistina; säännöllisesti Radion sinfoniaorkesterin, Helsingin, Lahden, Tampereen ja Turun kaupunginorkestereiden solistina. Esiintynyt myös mm. seuraavien orkesterien solistina: Ruotsin radion sinfoniaorkesteri, Göteborgin sinfoniaorkesteri, Sjellandin sinfoniaorkesteri, Norjan radio-orkesteri, N-L:n valtion sinfoniaorkesteri, Puolan kansallinen sinfoniaorkesteri, Unkarin valtionorkesteri, Thessalonikin sinfoniaorkesteri, Toulousen kamariorkesteri, Münchenin kamariorkesteri ja Moskovan kamariorkesteri.

Esiintynyt mm. seuraavien kapellimestarien solistina: Valeri Gergiev, Okko Kamu, Bernhard Klee, Emmanuel Krivine, Tuomas Ollila, Sakari Oramo, Esa-Pekka Salonen, Jukka-Pekka Saraste, Leif Segerstam, Joseph Swensen, Osmo Vänskä ja Antoni Wit.

Esiintynyt useilla musiikkijuhlilla Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa. Esiintynyt myös USA:ssa ja Japanissa.

1. palkinto Turun sellokilpailussa 1982. Jaettu 2. palkinto ja hopeamitali Moskovan Tshaikovski-kilpailussa 1986. 1. palkinto Indiana Universityn konserttokilpailussa 1986.

Useita levytyksiä.


SAARIKETTU KAIJA (s. 1957)

Suorittanut Sibelius-Akatemiassa viulunsoiton opettajan tutkinnon ja viuludiplomin 1977 opettajanaan Onni Suhonen. Vuonna 1980 Ruotsin radion musiikkikoulussa solistidiplomitutkinto Endre Wolfin johdolla. Täydentänyt opintojaan yksityisesti Endre Wolfin johdolla 1980 - 90 sekä mestarikursseilla opettajinaan mm. György Pauk, Igor Bezrodnyi ja Jean-Pierre Wallez.

Toiminut Sibelius-Akatemiassa opettajana vuodesta 1984, viulumusiikin lehtorina 1989 - 95 ja viulumusiikin professorina vuodesta 1995.

Ensikonsertti Helsingissä 1979. Esiintymisiä kotimaassa ja ulkomailla omin konsertein ja orkesterisolistina. Toiminut myös kamarimuusikkona, mm. Trio Finlandian jäsen. Kantaesittänyt useita suomalaisia viulukonserttoja ja tehnyt nauhoituksia ja levytyksiä.

Saanut jaetun ensimmäisen palkinnon Kuopion viulukilpailussa 1980. Finalisti Jean Sibelius -viulukilpailussa samana vuonna.

Saanut valtion kolmivuotisen taiteilija-apurahan 1982 ja viisivuotisen taiteilija-apurahan 1985.

Tiedot vuodelta 1995.


SEGERSTAM LEIF (s. 1944)

Suorittanut Sibelius-Akatemiassa kapellimestaridiplomin ja viuludiplomin 1963 sekä orkesterinjohdon diplomin ja jatkodiplomin Juilliardissa 1963 - 65.

Suomen Kansallisoopperan kapellimestari 1965 - 68, oopperanjohtaja 1973 - 74, Tukholman kuninkaallisen oopperan kapellimestari 1968 - 70, 1. kapellimestari 1970 - 71, musiikillinen johtaja 1971 - 72, ylikapellimestari 1995-, Deutsche Oper 1. vakinainen kapellimestari 1972 - 73, Itävallan radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestari 1975 - 82, Radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestari 1977 - 87 ja päävierailija 1987 - 95, Staatsphilharmonie Rheinland-Pfaltzin Generalmusikdirektor 1983 - 89 ja kunniakapellimestari 1989 -, Tanskan radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestari 1989 - 95 ja kunniakapellimestari 1995 -, Tampereen kaupunginorkesterin musiikillinen neuvonantaja 1989 -, Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestari 1995 -, Sibelius-Akatemian orkesterinjohdon professori 1997 -. Vieraillut kapellimestarina useissa Euroopan maissa, Yhdysvalloissa ja Australiassa. Vieraillut oopperakapellimestarina mm. Saksassa, La Scalassa, Covent Gardenissa, Wienin valtionoopperassa, Metropolitanissa, Teatro Colonissa Buenos Airesissa. Esiintynyt Pohjoismaissa myös viulistina ja pianistina (mm. Maj Lind -pianokilpailun 1. palkinto 1962, viuluensikonsertti 1962).

Säveltänyt 25 sinfoniaa, 28 jousikvartettoa, 9 viulukonserttoa, 4 pianokonserttoa ja useita muita instrumentaalikonserttoja sekä paljon kamari- ja laulumusiikkia.

Runsaasti levytyksiä (mm. Sibeliuksen ja Mahlerin sinfoniat).

Karol Szymanovski -mitali 1982, Expressen-lehden Pelimanni-musiikkipalkinto 1995, Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinto 1999.


SUURPÄÄ LAURI (s. 1964)

Musiikin kandidaatti (solistinen koulutusohjelma, kitara) 1991, musiikin lisensiaatti (sävellyksen ja musiikinteorian koulutusohjelma, musiikinteoria) 1993 ja musiikin tohtori (sävellyksen ja musiikinteorian koulutusohjelma, musiikinteoria) 1998 Sibelius-Akatemiassa. Graduate School Of the City University New York 1993 - 94.

Opettanut Sibelius-Akatemiassa musiikinteoriaa sivutoimisena tuntiopettajana 1992 - 95. Sibelius-Akatemian musiikinteorian assistentti 1995 - 98 ja yliassistentti 1998 - 99 sekä professori vuodesta 2000.

Ensikonsertti Sibelius-Akatemiassa 1990.

Kirjoituksia tieteellisessä lehdistössä ja esitelmiä tieteellisissä kokouksissa sekä Suomessa että ulkomailla.


TAWASTSTJERNA ERIK T. (s. 1951)

Opiskellut pianonsoittoa ensin yksityisesti Tapani Valstan johdolla ja Moskovassa Genrietta Mirvisin johdolla, sitten Wienin musiikkikorkeakoulussa (Dieter Weber), New Yorkin Juilliard Schoolissa (Sascha Gorodnitzki) ja New Yorkin yliopistossa (Eugene List). Tohtorin tutkinto New Yorkin yliopistossa 1982. Osallistunut myös Wilhem Kempffin mestarikursseille.

Saanut Maj Lind -pianokilpailussa 1968 toisen palkinnon.

Toiminut Sibelius-Akatemiassa piano- ja kamarimusiikin lehtorina 1982 - 86 ja pianomusiikin professorina vuodesta 1986. Oppilaat menestyneet koti- ja ulkomaisissa kilpailuissa (mm. Janne Mertanen I palkinto Darmstadtin kansainvälisessä Chopin-pianokilpailussa 1992, Henri Sigfridsson I palkinto Weimarin kansainvälisessä Liszt-pianokilpailussa 1994, Victor Chestopal finaalipaikka Brysselin Kuningatar Elisabet -kilpailussa 1995).

Suomen Solistiyhdistyksen johtokunnan jäsen vuodesta 1985 ja puheenjohtaja 1987 - 91. Pianopedagogit ry:n puheenjohtaja vuodesta 1990. Espoon kansainvälisen pianoviikon taiteellinen johtaja vuodesta 1991. Juryn jäsen kansainvälisissä pianokilpailuissa (Oslo 1992, Nyborg 1992, Kil 1992 ja 1994).

Konsertoinut useissa Euroopan maissa, USA:ssa, Meksikossa, Chilessä, Taiwanissa ja Japanissa. Esittänyt mm. Beethovenin sellosonaatit Arto Noraksen ja viulusonaatit Seppo Tukiaisen kanssa. Esiintynyt tärkeimpien suomalaisten orkesterien solistina ja lukuisia kertoja eri maiden radio- ja TV-ohjelmissa. Esittänyt viiden konsertin sarjan "250 vuotta pianosonaatin historiaa" 1994. Esiintynyt paljon myös duopianistina Hui-Ying Liu-Tawaststjernan kanssa.

Levyttänyt koko Sibeliuksen pianotuotannon BIS-yhtiölle sekä muuta soolo- ja kamarimusiikkia kotimaassa.


TUPPURAINEN ERKKI (s. 1945)

Suorittanut Sibelius-Akatemiassa kanttori-urkurin tutkinnon ja urkujensoiton diplomitutkinnon 1968 sekä täydentänyt opintojaan lukuisilla mestarikursseilla ja opintomatkoilla. Filosofian maisterin tutkinto Helsingin yliopistossa 1976. Musiikin tohtorin tutkinto Sibelius-Akatemiassa 1994.

Kuopion tuomiokirkon urkuri 1969 - 74, Kuopion konservatorion kirkkomusiikin erikoisaineiden lehtori 1974 - 1982, Sibelius-Akatemian Kuopion osaston kirkkomusiikin lehtori ja osaston (koulutusyksikön) johtaja 1983 - 92, yksikön (vuodesta 1995 Kuopion osaston) kirkkomusiikin apulaisprofessori 1992 - 98 ja professori vuodesta 1998.

Ensikonsertti Helsingin Meilahden kirkossa 1968. Urkukonsertteja Kuopiossa, Helsingissä, Lahden kansainvälisellä urkuviikolla sekä satunnaisesti ulkomailla. Esiintymisiä konserttisäestäjänä ja kuoronjohtajana. Pienimuotoisia sävellyksiä.

Julkaisuja: Suomalaisten urkureiden Bach-soiton esikuvat 1920 - 1950 (1994), vuodesta 1995 alkaen lukuisia artikkeleita, jotka käsittelevät Ruotsin vallan ajan luterilaista kirkkomusiikkia Suomessa.

Kirkon jumalanpalvelus- ja musiikkitoimikunnan jäsen 1983 - 96, Kirkon urkutoimikunnan puheenjohtaja 1992 - 96, kirkolliskokousedustaja 1992 - 1999.


UOTILA JUKKIS (s. 1960)

Opiskellut Oulunkylän Pop/Jazzopistossa 1972 - 78. Yksityisopintoja New Yorkissa Louis Hayesin ja Bob Mosesin johdolla 1979.

Sibelius-Akatemian jazzmusiikin lehtori 1986 - 94, Jazzmusiikin vt. apulaisprofessori vuodesta 1992 - 94 ja apulaisprofessori 1994 - 98, professori 1998 -. Uuden musiikin orkesterin rumpali ja apulaiskapellimestari 1986 - 93.

Lukuisia esiintymisiä omien yhtyeiden ja muiden kokoonpanojen kanssa Pohjoismaissa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa (mm. seuraavien muusikoiden kanssa: Randy Brecker, Bob Mintzer, Bob Berg, Mike Stern, Wayne Krantz, Anders Jormin, Jerry Bergonzi, Jim Beard, Joey Calderazzo, Lars Danielsson, Eliane Elias, Toots Thielemans, Gil Evans, Joe Henderson, McCoy Tyner, Kenny Wheeler, Jack Mcduff, Benny Goodman, Freddie Hubbard, Chet Baker, Joe Lovano, John Scofield, Bob Brockwell, Tim Hagans, Cæcilie Norby, The Doky Brothers, Tommy Smith, Thomas Clausen, Doug Raney, Bireli Lagrene, The Stockholm Jazz Orchestra, Norrbotten Big Band, Ulf Wakenius, Joe Bonner, Doug Raney, Ulf Adåker).

Useita sävellyksiä, levytyksiä ja radionauhoituksia.

Porin jazzfestivaalien vuoden tulokas -palkinto 1978 ja vuoden Jazzmuusikko 1984, vuoden Jazzlevy -palkinto 1984 levystä Introspection, vuoden Jazzrumpali 1984 - 88, Yrjö-palkinto 1991.


LEHTORIT JA PÄÄTOIMISET TUNTIOPETTAJAT


AGOPOV VLADIMIR (s. 1953)

Moskovan konservatorion sävellys- ja teoriadiplomi 1977.

Sibelius-Akatemian musiikinteorian lehtori vuodesta 1989.

Sävellyksiä soitettu ja levytetty eri puolilla maailmaa, mm. sellokonsertto, solistina Arto Noras ja orkesterina Radion sinfoniaorkesteri Jukka-Pekka Sarasteen johdolla.


AHO-OIKKONEN HANNA (s. 1953)

Opiskellut pianonsoittoa Sibelius-Akatemiassa Margherita Tandefeltin ja Liisa Pohjolan johdolla. Pianodiplomi Sibelius-Akatemiassa 1982. Opintomatkoja Tallinnaan (Bruno Lukk 1984 - 85) ja Berliiniin (Làszlo Simon 1986). Osallistunut Gunnar Hallhagenin, Stanislav Kuorin, Leonid Brumbergin ja Làszlo Simonin mestarikursseille.

Opettanut pianonsoittoa Keskisen-Uudenmaan musiikkiopistossa 1977 - 80, Espoon musiikkiopistossa 1980 - 85 ja Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1980.

Ensikonsertti 1983. Soolo- ja kamarimusiikkikonsertteja kotimaassa mm. Avanti!-yhtyeessä 1984 - 87.


APAJALAHTI HANNU (s. 1956)

Suorittanut musiikin lisensiaatin tutkinnon Sibelius- Akatemiassa 1995.

Toiminut opettajana eri musiikkioppilaitoksissa vuosina 1978 – 1988 (Keskisen Uudenmaan Musiikkiopisto, Keravan Musiikkiopisto, Käpylän Musiikkiopisto, Vantaan Musiikkiopisto). Toiminut Sibelius-Akatemiassa tutkimussihteerinä 1988 - 89 ja assistenttina 1989 - 91 ja 1992 - 95. Musiikinteorian lehtori Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1995. Sävellyksen ja musiikinteorian osaston johtaja vuodesta 1998.

Sävellys ja musiikinteoria -lehden päätoimittaja vuodesta 1995. Toiminut musiikkikriitikkona 1985 - 1987 (Kansan Uutiset) ja 1987 – 1991 (Uusi Suomi)

Julkaisuja:

Monografia: Espressivosta Svanbildiin – Erik Bergmanin varhainen dodekafoninen tekniikka (1989)

Artikkeleita: Positivismi, sävelluokkajoukkojen teoria ja analyysi (1993); From Rhythm to Form. Ilmari Krohn's Systematic Theory of Musical Rhythm and Form (1993)


ATTILA KRISTIAN (s. 1969)

Opiskellut Sibelius-Akatemiassa pianonsoittoa Hamsa Juriksen ja Magit Rahkosen johdolla 1987 - 95 sekä Malmön musiikkikorkeakoulussa Hans Pålssonin oppilaana 1994 - 95. Pianonsoiton A-tutkinto Sibelius-Akatemiassa 1995. Musiikin maisterin tutkinto 1998. Sävellysopintoja sekä lied- ja oopperamusiikin opintoja. Opintoja Suomen Kansallisoopperan oopperastudiossa 1993 - 94.

Toiminut oopperakoulutuksen päätoimisena tuntiopettajana 1997 - 98 ja vt. lehtorina vuodesta 1998. Korrepetiittorina ja pianistina Suomen Kansallisoopperassa ja Savonlinnan oopperajuhlilla.

Toiminut pianistina RSO:n nuorten solistien konsertissa 1989. Konsertoinut liedpianistina Suomessa ja ulkomailla mm.1996 Münchenissä Eeva-Kaarina Vilkkeen kanssa ja 1993 Antwerpenissä mm. Ari Grönthalin kanssa. Pianistina lukuisilla mestarikursseilla (mm. Dorothy Irving ja James King) ja laulukilpailuissa.

Kilin pohjoismainen pianokilpailu 1990 III palkinto. Kangasniemen liedpianistikilpailu II ja tunnustuspalkinto.


CARLSON YRJÖ (s. 1944)

Opiskellut pianonsoittoa Sibelius-Akatemiassa Timo Mikkilän johdolla 1963 - 1971 sekä Roomassa Rodolfo Caporalin johdolla 1971 - 1972. Pianodiplomi ja ensikonsertti 1971.

Toiminut pianomusiikin päätoimisena tuntiopettajana Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1973

Konsertoinut eri puolilla Suomea myös orkestereiden solistina. Lukuisia lied- ja kamarimusiikkikonsertteja. Radionauhoituksia. Säestäjänä mm. Kuopion viulukilpailussa.


DJUPSJÖBACKA GUSTAV (s. 1950)

Suurikokoinen jpg-kuva 457 KT

eps-kuva 2,9 MT

Suorittanut Sibelius-Akatemiassa pianonsoiton opettajan tutkinnon 1973 ja pianodiplomin 1977. Opiskellut lisäksi Prahan musiikkiakatemiassa 1973 - 74 ja Wienin musiikkikorkeakoulussa 1975 - 77 sekä tehnyt opintomatkoja Amsterdamiin 1983, Osloon 1989 ja Madridiin 1991. Saanut Sylvi Kekkosen säätiön apurahan Wienin opintoihin 1975 ja 1976.

Toiminut kosketinsoitinten soittajana Radion sinfoniaorkesterissa 1977 - 88. Opettajana Sibelius-Akatemiassa 1971- 73, Kauniaisten musiikkikoulussa 1974 - 75 ja Vantaan musiikkiopistossa 1977 - 80.

Opettanut Helsingin konservatorion liedluokalla 1983 - 88. Sibelius-Akatemian liedmusiikin lehtori vuodesta 1987.

Toiminut vuodesta 1979 opettajana kesäkursseilla Joutsenossa, Kangasniemellä, Mikkelissä, Savonlinnassa ja Joensuussa. Pitänyt mestarikursseja Kölnin, Detmoldin ja Karlsruhen musiikkikorkeakouluissa sekä Syracuse Universityssä USA:ssa. Toiminut kriitikkona Hufvudstadsbladetissa ja musiikkiasiantuntijana eri teattereissa vuodesta 1972. Tehnyt puheohjelmia Yleisradiolle. Toiminut myös korrepetiittorina Kansallisoopperassa.

Joutsenon Taidekesän laulukurssin taiteellinen johtaja, Joroisten Musiikkipäivien taiteellinen johtaja 1986 - 91 ja Joensuun Laulujuhlien taiteellinen johtaja 1992 - 97. Valtion säveltaidetoimikunnan jäsen 1992 - 97, Vuoden nuori taiteilija toimikunnan puheenjohtaja 1992 - 97, Länsi-Helsingin musiikkiopiston johtokunnan jäsen 1990 - 98, Madetoja-säätiön puheenjohtaja vuodesta 1997. Suomen edustajana NOMUS-toimikunnassa vuodesta 1997. Poleenin liedpianistikilpailun tuomariston puheenjohtaja 1994 - 98 sekä Kilpinen Art Song Competitionin tuomariston jäsen Wisconsinissa USA:ssa 1999. Suomen Oopperaliiton päätuomarina 1997 ja 1998. Opetusministeriön alueoopperoiden arviointiprojektin suorittaja 1997 - 98. Jean Sibeliuksen kriittisen edition neuvonantaja. Académie Francis Poulenc'n jäsen. Yrjö Kilpinen -Seuran varapuheenjohtaja vuodesta 1992. Laulukokoelmien toimittajana Warner Chappellissa 1992, 2000 Vox unica -laulukilpailun tuomaristossa 2000.

Ensikonsertti Helsingissä 1978. Liedkonsertteja useiden laulajien partnerina Euroopan maissa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa sekä Meksikossa ja Kanadassa. Levytyksiä, TV-nauhoituksia sekä radionauhoja. Laulukilpailujen virallisena säestäjänä Lappeenrannassa, Savonlinnassa (Mustakallio-kilpailu) sekä Helsingissä (Mirjam Helin -kilpailu).


EERIKÄINEN JARMO (s. 1948)

Opiskellut pianonsoittoa Sibelius-Akatemiassa pianotaiteilija Rolf Bergrothin ja professori Liisa Pohjolan johdolla. Pianodiplomi Sibelius-Akatemiassa 1975. Jatko-opintoja professori György Sebökin johdolla Suomessa ja Sveitsissä 1974 - 75 sekä professori Pierre Sancanin oppilaana Pariisissa 1978 - 82.

Opettajana Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1975, pianomusiikin lehtorina vuodesta 1980. Toiminut oopperakorrepetiittorina ja soittanut myös kamarimusiikkia.

Toiminut Sibelius-Akatemian pääluottamusmiehenä. Solistisen osaston johtaja vuodesta 1998.

Sijoittunut kolmanneksi Maj Lind -pianokilpailussa 1973.


EEROLA AULIKKI (s. 1948)

Sibelius-Akatemiassa kanttori-urkurin tutkinto 1971, ylempi kanttori-urkurin tutkinto 1974, laulunopettajan tutkinto 1974, yleisen osaston päästötodistus 1974, lauludiplomi 1974. Jatko-opintoja Wienin Musiikkikorkeakoulussa 1975 - 76 Erik Werban ja Hilde Zadekin johdolla Itävallan valtion apurahan turvin. Tehnyt yli 30 opintomatkaa Wieniin vuosina 1977 - 1999. Osallistunut useille mestarikursseille: Kim Borg, Erik Werba, Clemens Kaiser-Bremen, Hilde Zadek, Rudolf Bautz ja Irvin Gage.

Sibelius-Akatemian laulunopettaja 1982 - 83 ja laulutaiteen lehtori vuodesta 1983 ja laulun koulutuslinjan varajohtaja 1997 - 98.

Laulunopettajana kesäkursseilla mm. Klemetti-opistossa ja Lounais-Hämeen Musiikkipäivillä. Pitänyt ranskalaisen laulun kursseja mm. Sibelius-Akatemian koulutuskeskuksen järjestämänä.

Ensikonsertti Helsingissä 1975. Lied-konsertteja mm. Wienissä, Lontoossa, Salzburgissa, Bloomingtonissa, Warsovassa, Zwickaussa, Helsingin Juhlaviikoilla, Kuhmon Kamarimusiikissa, Kangasniemen musiikkipäivillä ja Naantalin musiikkijuhlilla. Oopperadebyytti Savonlinnan Oopperajuhlilla 1977 Taikahuilun Paminan roolissa (1977 - 85). Vieraillut myös Suomen Kansallisoopperassa. Esiintynyt oratorio- ja konserttisolistina Suomen kaikkien ammattiorkestereiden kanssa. Kirkkokonsertteja Suomen lisäksi useissa Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa. Yhteiskonsertteja eri kuorojen kanssa. Radio- ja TV-esiintymisiä vuodesta 1971. Johanneksen kamariorkesterin ja kuoron solistina vuodesta 1981.

Levytyksiä mm. Finlandia-levymerkille. Pitänyt useita ranskalaiselle laulumusiikille omistettuja lied-konsertteja mm. lauluja Paul Verlainen runoihin.

II palkinto Lappeenrannan valtakunnallisissa laulukilpailuissa 1972 ja 1975. 4. palkinto kansainvälisessä Hugo Wolf -kilpailussa Salzburgissa 1976. Diplomi kansainvälisessä Robert Schumann -kilpailussa Zwickaussa 1974.

Kantaesittänyt mm. Kaija Saariahon, Jorma Panulan, Olli Kortekankaan, Ilkka Kuusiston, Jouko Heikkilän ja Kaj-Erik Gustavsonin teoksia.

Kääntänyt ranskalaisrunoilijoiden laulutekstejä.

Suomen Solistiyhdistyksen jäsen vuodesta 1977. Laulupedagogit ry:n jäsen vuodesta 1999.


ELORINNE JORMA (s. 1946)

Opiskellut laulua Sibelius-Akatemiassa Mikko Pasasen ja Matti Lehtisen johdolla. Lauludiplomi ja laulunopettajan tutkinto Sibelius-Akatemiassa 1982. Jatko-opintoja Italiassa ja Länsi-Berliinissä.

Toimii laulutaiteen lehtorina Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1984.

Vierailuja Suomen Kansallisoopperassa. Esiintymisiä myös Savonlinnan oopperajuhlilla vuodesta 1981.

Useita hengellisten laulujen levytyksiä.


FORSMAN RABBE (s. 1946)

Teologian kandidaatti 1970. Nokkahuilunsoiton ja vanhan musiikin opintoja Hans-Martin Linden ja Clas Pehrssonin johdolla.

Sibelius-Akatemian opettajana vuodesta 1976, vanhan musiikin (erityisesti nokkahuilumusiikin) lehtorina vuodesta 1982, vanhan musiikin studion johtaja 1995 - 98, varajohtaja vuodesta 1998.

Toimittajana Kyrkpressenissä 1972 - 77 ja musiikkiarvostelijana Hufvudstadsbladetissa 1981 - 84.

Ensikonsertti 1980. Perustanut Helsingin barokkiyhtyeen 1983, Arietta Consort -yhtyeen ja Sibelius-Akatemian barokkiyhtyeen 1988. Levytyksiä Arietta Consortin ja Sibelius-Akatemian barokkiyhtyeen kanssa. Muita julkaisuja: Nokkela nokkahuilu, Blås i blockflöjt (Olli Ruottisen kanssa 1982) Flauto diritto I - II (Jari S. Puhakan kanssa 1992 - 93).

Suomen Solistiyhdistyksen varapuheenjohtaja 1987 - 93.


FREDRIKSSON RISTO (s. 1941)

Opiskellut Sibelius-Akatemiassa sellonsoittoa Yrjö Selinin ja Erkki Raution sekä kamarimusiikkia Onni Suhosen johdolla 1961 - 70. Sellonsoiton III kurssitutkinto 1970. Jatko-opintoja Kölnin musiikkikorkeakoulussa 1970 - 71 Siegfried Palmin oppilaana. Osallistunut myös Enrico Mainardin mestarikursseille 1964 - 67.

Suomen Kansallisoopperan orkesterin II soolosellisti vuodesta 1963, Suhonen-kvartetin jäsen 1964 - 72, Savonlinnan oopperajuhlaorkesterin I soolosellisti 1973 - 82, Helsingin Kamariorkesterin jäsen vuodesta 1973.

Sibelius-Akatemiassa kamarimusiikin opettajana vuodesta 1989.

Ensikonsertti 1967. Runsaasti orkesterisolistitehtäviä. Toiminut monien kansallisten ja kansainvälisten kamarimusiikkikilpailujen tuomariston jäsenenä.


GRÄSBECK FOLKE (s. 1956)

Opiskellut pianonsoittoa Turun konservatoriossa Tarmo Huovisen oppilaana 1962 - 74 ja Sibelius-Akatemiassa Erik T. Tawaststjernan johdolla 1983 - 87. Useita opintomatkoja Lontooseen, missä opiskellut Maria Curcio-Diamondin johdolla.

Toiminut Sibelius-Akatemiassa säestäjänä vuodesta 1983, säestyksen lehtorina vuodesta 1985.

Voittanut Maj Lind -pianokilpailun 1973.

Vuosina 1985 - 94 1062 konserttia tai esiintymistä, joista 172 Sibelius-Akatemian puitteissa, suurimmalta osaltaan säestyksiä oppilaslaulajien tai -soittajien ensikonserteissa, diplomeissa, kurssitutkinnoissa ja matineoissa.

Esiintynyt orkesterin solistina Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa, Valko-Venäjällä, Virossa, Liettuassa, Venäjällä ja Israelissa.

Esittänyt kahdeksan eri ohjelmaa Helsingin Juhlaviikkojen järjestämissä konserteissa vuodesta 1971. Toiminut Virossa järjestetyn kulttuurifestivaalin Festum Finnicumin taiteellisena johtajana 1994 - 95.

Muodostanut sellisti Munir Bakiehin kanssa "Duo Finlandian", joka on esittänyt Beethovenin tuotannon sellolle ja pianolle kokonaisuudessaan Suomessa, Valko-Venäjällä ja Ukrainassa. Duokonsertteja lisäksi Egyptissä, Arabiemiirikuntien liitossa ja Ranskassa.

Lukuisia levytyksiä, mm. Bluebell-yhtiön julkaisemat Šostakovitš-levyt: 24 Preludia soolopianolle, Pianokonsertto nro 1 (Minskin kamariorkesterin kanssa), Sarja op. 6 ja Sinfonia nro 10 kahdelle flyygelille, pianistipartnerina Aleksander Zeljakov.


GUSTAFSSON KAJ-ERIK (s. 1942)

Kanttori-urkuri 1962, ylempi kanttori-urkurin tutkinto 1965 ja urkudiplomi ja musiikinjohtajan tutkinto 1971 Sibelius-Akatemiassa. Opiskellut urkuimprovisaatiota Gaston Litaizen (1962) ja Anders Bondemanin (1969) johdolla. Toiminut Sibelius-Akatemiassa opettajana vuodesta 1963, vuodesta 1973 urkumusiikin lehtorina. Opettajana Klemetti-opistossa 1969 - 89. Urkurina Helsingin ev.-lut. seurakunnissa 1961 - 94.

Ensikonsertti 1969. Esiintynyt Urkutaiteen viikoilla Helsingissä ja Lahden kansainvälisellä urkuviikolla sekä Notre Damessa Pariisissa 1990 ja USA:n ja Kanadan kiertueella 1980. Urkurina ja kuoronjohtajana konserttimatkoilla Italiaan, Kreikkaan, Itävaltaan, Saksaan, Ranskaan, Japaniin, Baltian maihin ja Pohjoismaihin.

Finlands svenska kyrkosångförbundin taiteellinen johtaja 1969 - 75 ja Finlands svenska manssångarförbundin taiteellinen johtaja 1972 - 76. Paraisten urkupäivien perustaja 1980 ja taiteellinen johtaja 1982 - 2001 yhdessä Kari Jussilan kanssa. Johtanut usean vuoden ajan mm. Kammarkören Chorus Sanetae Ceciliae, mieskuoro Sällskapet Svenska Sångare, Klemetti-opiston kuoroa ja Radion kamarikuoroa.

Julkaissut yhdessä Pentti Sointeen kanssa "Cantus firmus" koraali-improvisaation oppikirjan 1977.

Tuottanut musiikkipedagogisia ohjelmia Yleisradioon yhdessä Ejil Cederlöfin kanssa 1983 - 84. Lukuisia äänilevyjä urkurina, kuoronjohtajana, säveltäjänä ja sovittajana. Kaksi varsinaista urkulevyä yhdessä Kari Jussilan kanssa: Nauvon kirkon urut 1985 ja Paraisten kirkon urut 1999. Tuottanut säveltäjänä vokaalimusiikkia, urkumusiikkia sekä liturgista musiikkia. Kirkon musiikkipalkinto 1989.


HAAPASALO JUHANI (s. 1950)

Suorittanut Sibelius-Akatemiassa kanttori-urkurin tutkinnon 1972, musiikinteorian opettajan tutkinnon 1975 ja urkudiplomin 1978 Enzio Forsblomin johdolla.

Toiminut opettajana Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1973, vuodesta 1983 urkumusiikin lehtorina opetusalanaan urkuimprovisaatio ja liturginen urkujensoitto. Järvenpään seurakunnan kanttori-urkurina 1975 - 83. Jäsenenä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jumalanpalvelus- ja musiikkitoiminnan

keskuksen johtokunnassa 1979 - 86 sekä käsikirjakomiteassa 1988 - 97.

Ensikonsertti Lahden kansainvälisen urkuviikon yhteydessä 1978.

Julkaissut useita liturgisen urkumusiikin sävellyksiä sekä mm. kaksi koraalipartitaa uruille (Fazer) sekä oppikirjan Tekstimotetista kantaattiin (Kirkkomusiikin osaston julkaisuja nro 4).


HAKKILA-HELASVUO TUIJA (s. 1959)

Opiskellut pianonsoittoa Sibelius-Akatemiassa Liisa Pohjolan ja Eero Heinosen johdolla sekä Pariisin konservatoriossa Jacques Rouvier'n ja Theodor Paraskivescon johdolla. Opiskellut modernia musiikkia Pariisissa Claude Helfferin johdolla ja fortepianon soittoa ja vanhoja tyylejä Yhdysvalloissa Malcom Bilsonin oppilaana. Fulbright-stipendiaattina Columbia Universityssä New Yorkissa.

Toiminut pianonsoiton lehtorina Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1987 ja opettaa pianonsoiton lisäksi fortepianon soittoa ja pitää seminaareja esityskäytännöistä ja esittämisen problematiikasta. Soiva Akatemia - sarjan taiteellinen johtaja syksystä 1999. Toiminut vuodesta 1989 Musiikkia linnassa -festivaalin taiteellisena johtajana Hämeenlinnassa.

Esiintynyt useimmilla kotimaisilla festivaaleilla sekä solistina että kamarimusiikkikokoonpanoissa. Vieraillut säännöllisesti orkesterien solistina ympäri Suomea. Kotimaan lisäksi vierailuja useimmissa Euroopan maissa, Yhdysvalloissa, Japanissa, Indonesiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikasta. Nauhoittanut runsaasti eri maiden radio- ja TV-yhtiöille.

Levyttänyt Finlandia Recordsille mm. soololevyllisen Ravelia ja tämän vuosisadan musiikkia, Mozartin fortepianosonaattien kokonaislevytys kuuden levyn sarjana, Haydnin huilutriot, Beethovenin sello-fortepianoteosten kokonaislevytys sekä kaksi duo-levyä Anssi Karttusen kanssa tämän vuosisadan musiikkia sellolle ja pianolle. Levyttänyt lisäksi Niccoló Castiglionin musiikkia sveitsiläiselle Divox-yhtiölle.


HANHINEN TUULA (s. 1950)

Opiskellut Sibelius-Akatemiassa sekä nuoriso- että yleisellä osastolla 1960 - 75 Inkeri Saarisen, Maija Helasvuon ja Ralf Gothónin johdolla. Sibelius-stipendiaattina Yhdysvalloissa (Kalifornia) 1968 - 69. Pianonsoiton yksityisopintoja Lontoossa 1973 ja 1982 Fou Ts'ongin oppilaana sekä New Yorkissa 1976 - 79 Edna Golandskyn ja Samuel Marderin johdolla. Osallistunut mm. Dimitri Bashkirovin, György Sebökin ja Fou Ts'ongin mestarikursseille. Pianodiplomi Sibelius-Akatemiassa 1982, yleisen osaston päästötodistus 1982 ja soitonopettajan tutkinto 1982.

Toiminut Sibelius-Akatemiassa pianonsoiton päätoimisena tuntiopettajana vuodesta 1981.

Ensikonsertti 1979 Helsingissä. Konsertoinut Suomessa soolokonsertein, kamarimuusikkona, liedpianistina sekä muissa säestystehtävissä. Esiintynyt Tanskassa Århusin juhlaviikoilla, Helsingin Juhlaviikoilla, Helsingin kansainvälisellä huiluviikolla sekä Solistiyhdistyksen konsertissa. Nauhoituksia Yleisradiolle ja radioyhtiölle New Yorkissa.

Neljäs sija ja diplomipalkinto Maj Lind -pianokilpailussa 1976.


HANNULA MARJUT (s. 1944)

Musiikinopettajan tutkinto Sibelius-Akatemiassa 1968, lauludiplomi ja laulunopettajan tutkinto 1981.

Opettanut Sibelius-Akatemiassa tuntiopettajana ja lehtorina säveltapailua sekä laulua vuodesta 1965.


HANSEN COLIN (s. 1956)

Suorittanut Bachelor of Music -tutkinnon Eastman School of Musicissa 1979 ja pianodiplomin Sibelius-Akatemiassa 1985.

Opettanut pianonsoittoa Länsi-Helsingin musiikkiopistossa, pitänyt lied-seminaarin Tampereen konservatoriossa sekä useita mestari- ja kesäkursseja Suomessa. Toiminut opettajana Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1985, vuodesta 1995 säestyksen päätoimisena tuntiopettajana.

Ensikonsertti Sibelius-Akatemiassa 1987. Piano- ja lied-resitaaleja Carnegie Hallissa USA:ssa (kiertue Scandinavia Today -juhlavuotena), Jyväskylän Kesässä, Turun Musiikkijuhlilla, Joensuun Laulujuhlilla, Savonlinnan oopperajuhlilla sekä Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Ranskassa, Italiassa, Virossa ja Kanadassa. Orkesterisolistitehtäviä Suomessa ja Skandinaviassa 1998 - 99.


HAUTSALO OLAVI (s. 1946)

Opiskellut Sibelius-Akatemiassa 1965 - 66 ja 1970 - 74 sekä Wienin musiikkikorkeakoulussa 1966 - 70. Sibelius-Akatemian yleisen osaston päästötodistus ja lauludiplomi 1974. Lisäksi osallistunut useille mestarikursseille Suomessa ja Italiassa. Yksityisiä jatko-opintoja Suomessa, Ruotsissa, Saksassa, Itävallassa, Ranskassa ja Italiassa.

Toiminut laulajana Itävallan radion (ORF) kuorossa 1969 - 70 ja Radion sinfoniakuorossa 1970 - 72. Yksinlaulun tuntiopettajana Lohjan musiikkiopistossa 1971 - 72, lehtorina Joensuun musiikkiopistossa 1973 - 79, Kuopion konservatoriossa 1979 - 83 ja Sibelius-Akatemian Kuopion osastossa vuodesta 1983. Sibelius-Akatemian Kuopion osaston johtaja 1993 - 98.

Ensikonsertti Helsingissä 1974. Esiintynyt omin konsertein ja orkesterisolistina. Lukuisia oopperarooleja, nauhoituksia ja levytyksiä. Esiintymisiä oratorio-, passio- ja kantaattitehtävissä.


HEIKINHEIMO MARKKU (s. 1948)

Opintoja pianon- ja urkujensoitossa ensin yksityisesti (Eila Nuorivaara ja Folke Forsman) vuoteen 1966, sitten Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolla 1966 - 67 ja yleisellä osastolla 1967 - 74 (Rolf Bergroth, Tapani Valsta, Folke Forsman ja Enzio Forsblom). Urkudiplomi ja pianonsoiton opettajan tutkinto 1974. Jatko-opintoja Pariisissa 1975 - 76, 1977 ja 1979 Marie-Claire Alainin oppilaana. Mestarikursseja Alankomaissa, Ranskassa ja Italiassa 1975 - 80 Luigi Fernando Tagliavinin, Daniel Rothin ja Marie-Claire Alainin johdolla.

Toiminut Sibelius-Akatemiassa urkujensoiton opettajana 1970 - 74 ja 1977 lähtien, urkumusiikin lehtorina vuodesta 1981. Finlandia-talon uruista vastaavana urkurina vuodesta 1972.

Ensikonsertti Helsingissä 1974. Esiintymisiä Suomen lisäksi Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Alankomaissa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa, Tshekkoslovakiassa ja Sveitsissä.

Tehnyt radionauhoituksia ja äänilevyn. Julkaissut urkumusiikkia koskevia artikkeleita ja oppikirjan Urkutaiteen historia I (Sibelius-Akatemian koulutusjulkaisuja nro 3, 1985).

Organum-seura ry:n sihteeri 1969 - 74, varapuheenjohtaja 1980 - 81 ja puheenjohtaja 1981 - 85.


HELASVUO ESA (s. 1945)

Opiskellut Sibelius-Akatemian nuoriso- ja yleisellä osastolla 1952 - 69 pääaineenaan piano.

Toiminut Yleisradion musiikkidramaturgina 1969 - 75. Sibelius-Akatemiassa musiikkikasvatuksen osaston improvisoinnin opettajana vuodesta 1974, lehtorina vuodesta 1991. Musiikkikasvatuksen osaston johtaja 1994 - 1996. Musiikkikasvatuksen osaston varajohtaja vuodesta 2000.

Esiintynyt säännöllisesti improvisoijana, soolopianistina ja yhtyepianistina sekä kapellimestarina, säveltäjänä ja sovittajana omissa konserteissa, teattereissa, elokuvissa ja TV-draamoissa.

Sävellyksiä seitsemään kokoillan elokuvaan, lukuisiin TV-elokuviin ja yli 60 kuunnelmaan. Kuorosävellyksiä mm. Tapiolan kuorolle ja Radion lapsikuorolle. Orkesterisävellys Radion sinfoniaorkesterille ja Uuden musiikin orkesterille. Säveltänyt myös kamarimusiikkia, sooloinstrumenttisävellyksiä, jazz- ja laulelmasävellyksiä sekä muutaman iskelmän. Discografia: Think Tank Funk (1973), Omat Hommat (1974), Onnimanni (1976) "Q" (1976), Huomenna sinä tulet (1985) ja Singing Grand (1990).


HELIN MATTI (s. 1947)

Opiskellut huilunsoittoa Kotkan Musiikkiopistossa 1960 - 67: Yksityisiä opintoja Josef Rauttenbacherin johdolla 1967 - 72. Jatko-opintoja Severino Gazzelonin johdolla 1973.

Toiminut Suomen kansallisoopperan soolohuilistina 1967 - 77, Helsingin kaupunginorkesterin soolohuilistina 1967 - 87 ja Savonlinnan oopperajuhlaorkesterin soolohuilistina 1969 - 1978. Opettanut Sibelius-Akatemiassa huilunsoittoa tuntiopettajana vuodesta 1977 ja sivutoimisena lehtorina vuodesta 1980. Viron Musiikkiakatemian huilunsoiton vieraileva professori.

Useita solistiesiintymisiä orkestereiden kanssa, mm. ensimmäisen suomalaisen huilukonserton kantaesitys (Marttinen) Helsingin kaupunginorkesterin kanssa. Solistiesiintymisiä eri puolilla maailmaa, esim. ensimmäinen länsimaisen huilistin kiertue Siperiassa.

Valmistanut videosarjan "Huilun vaiheet" televisiolle. Ollut mukana hiilikuituhuilun kehitystyössä. Useita äänilevyjä hiilikuituhuilulla.


HIETALA TIMO (s. 1960)

Opiskellut Sibelius-Akatemiassa 1981 - 89. Opiskellut sävellystä 1989 - 91 Otto Kortekankaan johdolla. Opiskellut workshopeissa Sibelius-Akatemiassa, Oulunkylän Pop/Jazz Konservatoriossa, Jyväskylän Yliopistossa (Bob Moses) sekä mm. seuraavien opettajien johdolla: John Taylor (Lontoo), Mousse N´Diaye (Dakar), Länsi-Intialaisen musiikin opiskelua Madrasissa Intiassa mm. K.S. Subramanian johdolla 1995, senegalilaisen musiikin opintomatka 1998 Dakar ja Basaariheimo Kedougou.

Toiminut sivutoimisena pianonsoiton opettajana Oulunkylän Pop/Jazz Konservatoriossa 1987 - 90 ja A-Big Bandin kapellimestarina 1990, Sibelius-Akatemiassa sivutoimisena tuntiopettajana 1989 - 92 ja musiikkikasvatuksen lehtorina vuodesta 1992. Toiminut Big Band -kouluttajana sekä pitänyt runsaasti erilaisia workshoppeja ja kursseja eri puolilla Suomea.

Toiminut Salsamania-yhtyeen pianistina ja toisena kapellimestarina vuodesta 1981 (esiintymisiä mm. kaikilla tärkeimmillä kotimaisilla ja eräillä ulkomaisilla festivaaleilla sekä yli 400 koululaiskonserttia) sekä pianistina ja kapellimestarina useissa muissa yhtyeissä. Säveltänyt useita teoksia sinfoniaorkesterille, big bandille, kamariyhtyeille, teatteriproduktioihin, eri maiden radioille, elokuviin ja levytyksiin sekä radiofonisen sävellyksen. Useita nauhoituksia ja levytyksiä.


HIRVONEN ANSSI (s. 1948)

Opiskellut 1969 - 72 Tampereen musiikkiopistossa ja 1972 - 79 Sibelius-Akatemiassa, jossa kanttori-urkurin tutkinto 1976, laulunopettajan tutkinto 1978 ja yleisen osaston päästötutkinto 1978 sekä lauludiplomi 1986. Jatko-opintoja ulkomailla (mm. Berliinissä ja Wienissä) sekä kotimaisilla kesäkursseilla.

Toiminut kanttori-urkurina Vuosaaren ja Pakilan seurakunnissa 1975 - 79 ja 1980 - 81 sekä hoitanut lukuisia viransijaisuuksia (mm. Tampereen Tuomiokirkossa) 1969 - 74. Sibelius-Akatemiassa laulunopettajana vuodesta 1981 ja laulutaiteen lehtorina vuodesta 1985, laulutaiteen va. professorina 1995 sekä 1996 - 97. Laulumusiikin osaston johtaja vuodesta 2000.

Passio-, oratorio- ja orkesterisolistina kaikkien ammattiorkestereidemme ja suurten kuorojemme kanssa sekä solistina myös Ruotsissa, Unkarissa, Saksassa, USA:ssa, Venäjällä, Virossa, Latviassa ja Fär-saarilla. Oopperadebyytti Tampereen oopperassa 1975. Solistina Savonlinnan oopperajuhlilla vuodesta 1978, Heidelbergin oopperan tenorisolisti 1979 - 80, solistivierailija Suomen Kansallisoopperassa vuodesta 1980 (päätoiminen solisti 1991 - 94). Solistivierailija Tukholman kuninkaallisessa oopperassa ja Estonia-teatterissa sekä Suomen maakuntaoopperoissa. Solistina mm. seuraavilla musiikkijuhlilla: Helsingin Juhlaviikoilla, Naantalin, Ilmajoen, Kangasniemen ja Lappajärven musiikkijuhlilla, Joensuun laulujuhlilla, Lahden urkuviikoilla sekä Joensuun ja Kaustisten kamarimusiikkiviikoilla, Tampereen Bach- ja Händel -viikoilla, Tampereen Sävelessä, Nilsiän Bach-viikolla ja Sysmän suvisoitossa. Kirkkokonsertteja kaikkialla maassamme. Tv- ja radioesiintymisiä sekä levytyksiä. Suomen Filharmonisen kuoron ja Tampereen oopperakuoron äänenmuodostuksen opettaja.

Opettanut lukuisilla kesäkursseilla (mm. Mikkeli, Joutseno, Lapua, Lappajärvi, Laajasalo ja Sysmä-Hartola).

Director musices -arvonimi 1998.


HOLMSTRÖM CARITA (s. 1954)

Opintoja aluksi Sibelius-Akatemiassa, sitten Gottfried Boonin oppilaana Tukholmassa 1973-74. Suorittanut Sibelius-Akatemiassa pianodiplomin 1979 Izumi Tatenon johdolla. Jatko-opintoja mm. Bella Davidovitsin oppilaana. Improvisointiopintoja Bostonin New England -konservatoriossa opettajana Ran Blake. Opiskellut myös laulua Gunni Granbergin johdolla 1974 - 77 sekä näyttämöllistä laulutulkintaa Gisela Mayn mestarikursseilla.

Toiminut opettajana mm. Hyvinkään ja Espoon musiikkiopistossa, Esbobygdens musikskolassa ja Nylands svenska musikläroanstaltissa. Sibelius-Akatemiassa pianomusiikin lehtorina vuodesta 1983 opetusalana erityisesti keyboard harmony, improvisointi ja vapaa säestys.

Pianoensikonsertti 1981 Helsingissä. Esiintynyt Suomen edustajana useilla kansainvälisillä festivaaleilla, mm. Brightonissa Isossa-Britanniassa 1974 (Eurovision laulufestivaali), Bulgariassa 1974 (Kultainen Orfeus) sekä Rostockissa. Televisioesiintymisiä mm. Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Isossa-Britanniassa, Virossa, Tshekkoslovakiassa ja Bulgariassa. Oma sävellyskonsertti Pori Jazz -festivaaleilla 1974 ensimmäisenä suomalaisena naisartistina ja -säveltäjänä. Lisäksi esiintynyt monilla kotimaisilla festivaaleilla.

Toiminut vuodesta 1977 duona Teppo Hauta-ahon kanssa (esiintymisiä Suomessa, kiertue Ruotsissa 1984 ja konsertti New Yorkissa 1990). Vuodesta 1986 oma yhtye Players Unlimited, jonka kanssa myös levytys 1990 (omia sävellyksiä ja sovituksia).

Sävellystuotantoon kuuluu näyttämömusiikkia (mm. 2 musikaalia ja kamariooppera), laulusarjoja naisäänelle ja eri soittimille sekä kamarimusiikkia. Seitsemän levytystä, jotka sisältävät pääosin omia sävellyksiä.

Vuodesta 1996 Suomen Säveltäjät ry:n jäsen. Konsertteja keväällä 1999 Tokiossa ja Washingtonissa Teppo Hauta-ahon kanssa ja keväällä 2000 Pariisissa, jossa kantaesitettiin mm. Holmströmin säveltämä laulusarja "Quelques chansons à poêmes de Baudelaire et P. Holappa". Yhteistyössä laulajatar Maija Hapuojan kanssa CD-levy "Keski-iässä villin", jossa Holmström toimi sovittajana, säveltäjänä ja kapellimestarina. Syksyllä 2000 Lilla Teatterissa kapellimestarina ja revyyn "Ahlfors bästa" sovittajana.


HOLOPAINEN MARJA (s. 1943)

Toiminut laulun opettajana Lohjan Musiikkiopistossa 1971 - 74 ja Käpylän Musiikkiopistossa 1974. Sibelius-Akatemiassa laulun tuntiopettajana 1972 - 74, 1978 - 88, 1989 -90, laulutaiteen lehtorina 1988 - 89 ja vuodesta 1990.


HOSTIKKA TUULA (s. 1939)

Musiikinopettajan tutkinto 1964, yleisen osaston päästötodistus 1965, lauludiplomi 1969 (opettajana Jolanda di Maria Petris) ja laulunopettajan tutkinto 1975 Sibelius-Akatemiassa. Lisäksi yksityisopintoja Aune Antin johdolla.

Ollut TV-ohjelma 2:n musiikkitoimittajana Yleisradiossa 1965 - 70. Laulunopettajana Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa 1974 - 93, Hyvinkään musiikkiopistossa 1975 - 82 ja Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1977.

Ensikonsertti 1973. Kirkkokonsertteja.

Jäänyt Sibelius-Akatemiasta eläkkeelle 31.5.2003.


HYÖKKI MATTI (s. 1946)

Suorittanut Sibelius-Akatemiassa kanttori-urkurin tutkinnon 1971 ja musiikinopettajan tutkinnon 1972.

Toiminut kirkkomuusikkona 1972 - 82 mm. Roihuvuoren ja Olarin seurakunnissa sekä musiikinopettajana mm. Tapiolan yhteiskoulussa. Johtanut perustamaansa kuoronjohtoluokkaa Helsingin konservatoriossa 1976 - 82. Klemetti-opiston kuoronjohtokurssien pääopettaja vuodesta 1977. Klemetti-opiston kamarikuoron johtaja vuodesta 1992.Vuodesta 1982 kuoronjohdon lehtorina Sibelius-Akatemiassa. Suomen Kansallisoopperan kuorokapellimestari 1992 - 95.Laulu-Miesten johtaja vuodesta 1998.

Perustanut Sibelius-Akatemian Vokaaliyhtyeen (Savoy) 1985 ja Kamarikuoron 1989. Tehnyt vuodesta 1980 johtamansa Ylioppilaskunnan Laulajien (YL) kanssa useita konserttimatkoja Pohjoismaihin ja muualle Eurooppaan, Kaukoitään ja Yhdysvaltoihin. Vieraillut kuoronjohtajana ja pedagogina Virossa, Kanadassa, Japanissa ja Unkarissa ja Pohjoismaissa sekä Englannissa ja USA:ssa. Johtanut useita kanta- ja ensiesityksiä sekä voittanut lukuisia ensipalkintoja koti- ja ulkomaisissa kuorokilpailuissa (mm. I Franz Schubert -kilpailu YL:n kanssa Wienissä 1984).

Levyttänyt Finlandia Recordsille mm. Paavo Heinisen, Jouni Kaipaisen, Erik Bergmanin ja Einojuhani Rautavaaran mieskuoromusiikkia sekä Toivo Kuulan, Jean Sibeliuksen, Leevi Madetojan ja Selim Palmgrenin koko mieskuorotuotannon. Uutta suomalaista mieskuoromusiikkia sisältävä äänite "Kinesis" valittiin vuoden kuorolevyksi 1994 ja "Vision of Man" uutta 20. vuosisadan mieskuoromusiikkia vuoden kuorolevyksi 1997. Saanut Heikki Klemetti -palkinnon ja Suomen Säveltaiteen Tukisäätiön tunnustuspalkinnon 1988. Suomen kuoronjohtajayhdistyksen vuoden kuoronjohtaja 1996. Pohjoismaisen kuoroliiton tunnustuspalkinto 1998. Uudenmaan läänin taidetoimikunnan palkinto 2000.


IKKELÄ MERJA (s. 1955)

Suorittanut pianonsoiton opettajan tutkinnon 1981 ja pianodiplomin 1982. Harmonikansoiton opintoja Lasse Pihlajamaan ja Martti Parantaisen johdolla 1962 - 73. Sibelius-stipendiaattina Yhdysvalloissa 1971 - 72.

Toiminut harmonikansoiton opettajana Espoon musiikkiopistossa ja Helsingin konservatoriossa sekä pianon- ja harmonikansoiton opettajana Sibelius-lukiossa. Vapaan säestyksen ja harmonikansoiton opettajana Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1978.

Voittanut ensipalkinnot Tage der Harmonika -kilpailussa Saksassa 1968, Coupe Mondiale -kilpailussa Itävallassa 1970 ja Pohjoismaisessa harmonikkakilpailussa 1973. Useita voittoja valtakunnallisissa harmonikkakilpailuissa 1960-luvulla.

Esiintynyt eri puolilla Eurooppaa, Yhdysvalloissa, Neuvostoliitossa, Japanissa ja Pohjois-Koreassa. Tehnyt sovituksia ja sävellyksiä erilaisille viihdekokoonpanoille.


IKONEN JAANA (s.1961)

Opiskellut Sibelius-Akatemiassa urkujensoittoa Kari Jussilan ja cembalonsoittoa Kati Hämäläisen oppilaana. Musiikin kandidaatin tutkinto 1989. Jatko-opintoja Yhdysvalloissa Wolfgang Rübsamin johdolla.

Toiminut Sibelius-Akatemiassa urkumusiikin lehtorina vuodesta 1986.

Urkuensikonsertti 1987 Helsingissä. Esiintynyt orkesterisolistina, kamarimuusikkona ja omin konsertein Suomen lisäksi Yhdysvalloissa, Sveitsissä, Saksassa ja Tshekkoslovakiassa. Useita radionauhoituksia.


ILMONEN KRISTIINA (s. 1966)

Suorittanut musiikin maisterin tutkinnon Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolla 1996. Lyömäsoitinopintoja vuodesta 1984 alkaen useilla kursseilla Suomessa, Pariisissa ja Senegalissa opettajina mm. Juma Nasoro, Yamar Thiam, Okay Temiz, Rick Wilson, Ousmane Sylla, Lamine Dibo Camara, Amara Kante, Famoudou Konate ja Pape Faye.

Toiminut tuntiopettajana Musiikkikoulu Kanteleessa 1988 - 91, Vantaan musiikkiopistossa 1988 - 92, Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskuksessa 1985 - 87, Sibelius-Akatemiassa sivutoimisena tuntiopettajana 1990 -, päätoimisena tuntiopettajana 1997 - 98 ja lehtorina 1998 lähtien. Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osaston varajohtaja 1997 ja johtaja vuodesta 1998. Toiminut useilla kursseilla opettajana (mm. Kauhava, Alajärvi, Kaustinen, Haapavesi, Artjärvi, Seinäjoki, Lappeenranta, Ylöjärvi, Orivesi, Rääkkylä).

Esiintynyt Suomessa ja ulkomailla yhtyeissä Suomussalmiryhmä, Ottopasuuna, Anna-Kaisa Liedes & Utua, Son la la X, Kauhavan Pikkupelimannit, Kauhavan kansanperinneryhmä, Kauhavan pelimannit, Plimpotes, MoosesPässi, Kirkuna, Epävarma setä, Hallapani, Happy All the Time, Väinönputki ja Universtas. Säveltänyt musiikkia useisiin tanssi- ja teatteriproduktioihin. Esiintynyt 15 äänitteellä ja useissa televisiotaltioinneissa.

Kaustisen kansamusiikkijuhlat, Kultainen talla 1992, Suomen Arvostelijain liiton Kritiikin Kannukset -palkinto Suomussalmiryhmälle 1993, Nuoren Taiteen Suomi -palkinto Suomussalmiryhmälle 1996, Vuoden valopilkku -kunniamaininta Suomussalmiryhmälle 1996

Julkaisut:

Kauhavan laulukirja (toim.), Kansanmusiikki-instituutti 1988

Vieno Timonen. Artikkeli "Mestaripelimannit" -kirjaan. Kansanmusiikki-instituutti 1992

Luutia, tuutia, eteläpohjalaista kansanmusiikkia (tuottaja). Taiteen perusopetus, Maakunnallisen opetusmateriaalipaketin äänite. Spelit ry 1995.


ILVES JAAKKO (s. 1953)

Opiskellut viulunsoittoa Sibelius-Akatemiassa Leena Siukosen johdolla 1965 - 72. Diplomi Juilliard School of Musicissa 1976. Nizzan kesäakatemiassa 1975 ja 1976. Radion sinfoniaorkesterin II viulun varaäänenjohtaja 1979 - 87. Viulumusiikin lehtorina Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1987.

Soolokonsertteja ja solistiesiintymisiä Suomessa vuodesta 1972. Lukuisia konsertteja USA:ssa 1972 - 78. Esiintynyt kamarimuusikkona ja TV- ja radionauhoitusten solistina. Trio Tapiolan jäsen vuodesta 1971. Trion konsertteja ympäri Suomea ja Euroopassa. Levytyksiä kamarimuusikkona ja Tri Tapiolan jäsenenä.


JOUKAMO-AMPUJA ERJA (s. 1960)

Aloittanut käyrätorvensoiton Rauman Poikasoittokunnassa. Opiskellut käyrätorvensoittoa Antero Kasperin johdolla 1975 - 79 ja Sibelius-Akatemiassa Kalervo Kulmalan johdolla 1979 - 86. Musiikin maisterin tutkinto 1987. Ulkomaisia jatko-opintoja Oslossa 1984 - 97 (Frøydis Ree Wekre), Wienissä 1985

(Günter Högner), Kölnissä 1986 (Erich Penzel), Berliinissä 1991 (Radovan Vlatkovic), Bostonissa 1995, 1997 (Daniel Katzen) ja New Yorkissa 1997.

Soittanut Radion Sinfoniaorkesterissa vuodesta 1984. Opettanut Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1987, vuodesta 1990 käyrätorven soiton lehtorina. Vaskien pedagogiikan vastuuopettaja.

Runsaasti esiintymisiä sekä orkesterisolistina että kamarimuusikkona. Kansainvälisen Lieksan vaskiviikon opettaja ja esiintyjä vuodesta 1989.

Levy Vaskitrio Puhalluksen kanssa 1989.

Luentoja ja mestarikursseja kotimaassa. Pohjoismaisen pedagogiikkaryhmän Nornornped jäsen vuodesta 1993.


JOUTSENVIRTA AARRE (s. 1957)

Suorittanut Sibelius-Akatemiassa musiikinopettajan tutkinnon 1982, teorianopettajan tutkinnon 1985 ja musiikinteorian diplomin 1988.

Toiminut Sibelius-Akatemiassa musiikinteorian tuntiopettajana 1982 - 89 ja lehtorina vuodesta 1989. Musiikin tuntiopettajana Kallion lukiossa 1982 - 93, yleisten aineiden opettajana Espoon musiikkiopistossa ja musiikkileireillä.

Säveltänyt ja sovittanut musiikkia kuoroille, soitinyhtyeille ja teatteriesityksiin. Esiintymisiä säestäjänä, kuoron- ja orkesterinjohtajana.

Julkaisuja: "Johdatus sävelverkkoanalyysiin" (Musiikin tutkimuslaitos, Sibelius-Akatemia 1989). MUTES-lehden päätoimittaja.

Pohjalaisten Osakuntien Laulajien laulunjohtaja vuodesta 1994. Toiminut MUTES (Musiikinteoria- ja säveltapailupedagogit) ry:n hallituksessa sen perustamisesta (1990) lähtien, puheenjohtajana 1995 - 99.


JURIS HAMSA AL-WADI (s.1957)

Pianonsoiton opintoja Damascus Arab Conservatory of Music. Musiikin diplomitutkinto (Master of Arts) Moskovan Tšaikovski-konservatoriossa 1982. Jatko-opintoja Tšaikovski-konservatoriossa 1982 - 83. Musiikin lisensiaatintutkinto (taiteellinen linja) Moskovan Tšaikovski-konservatoriossa 1985. Opettajana Pavel Messner.

Pianonsoiton opettajana Keski-Suomen konservatoriossa 1985 - 87. Sibelius-Akatemian pianomusiikin lehtorina vuodesta 1987. Espoon musiikkiopiston pianonsoiton tuntiopettaja 1988 - 1990.

Soolo-, duo- ja orkesterisolistiesiintymisiä useissa maissa Lähi-Idässä, Euroopassa, Etelä-Amerikassa ja USAssa.

Lukuisia äänitteitä Yleisradiolle vuodesta 1986.

Ollut nuorimpana osanottajana Varsovan Chopin-kilpailussa 1975. Semifinalisti Leipzigin Bach-kilpailussa. Sijoittunut neljänneksi Beethoven-kilpailussa Wienissä 1981. Semifinalisti II Japanin pianokilpailussa 1983.

Toiminut opettajana mestarikursseilla ja kesäkursseilla.


KALANIEMI MARIA (s. 1964)

Suorittanut Sibelius-Akatemiassa musiikin maisterin tutkinnon 1991. Harmonikan soiton opintoja Matti Rantasen ja Heidi Velamon johdolla. Opintoja ulkomaisten opettajien johdolla (Marcel Azzola, Milan Blaha, Friedrich Lips).

Harmonikan soiton opettaja Porvoon musiikkiopistossa 1983 - 85, Sibelius-Akatemiassa sivutoiminen tuntiopettaja 1986-91, harmonikan soiton päätoiminen tuntiopettaja 1991 - 95, lehtori 1995-. Opetusta useilla eri kotimaisilla ja ulkomaisilla kursseilla ja leireillä.

Runsaasti esiintymisiä solistina ja eri yhtyeiden (mm. Niekku, Maria Kalaniemi & Aldargaz, Anna-Kaisa Liedes ja CO, Ramunders Döttrar, Helsingin kaksrivisnaiset, Katri-Helena & Superpelimannit, Vesa-Matti Loirin yhtye, Accordio Tribe, UNTO) kanssa kotimaassa ja ulkomailla (Eurooppa, USA, Kiina). Useita TV- ja radioesiintymisiä eri maissa. 26 äänitettä.

Kultainen harmonikka, viihdeharmonikan Suomen mestaruus 1983, Niekku, vuoden yhtye Kaustisen kansanmusiikkifestivaalilla 1989, Nuori taiteen Suomi-palkinto, Maria Kalaniemi & Aldargaz 1995, Pohjoismaisen musiikkipalkinnon Suomen ehdokas vuonna 1999.


KANERVA SIMO (s. 1945)

Opiskellut pasuunansoittoa Tampereen musiikkiopistossa ja Sibelius-Akatemiassa. Täydentänyt opintojaan H.D. Schwartzin (Berliini), Denis Wickin (London Symphony) ja Per Brevigin (Metropolitan Opera) johdolla.

Toiminut pasuunan äänenjohtajana Jyväskylän kaupunginorkesterissa 1969 - 73, Tampereen kaupunginorkesterissa 1973 - 76, Helsingin kaupunginorkesterissa 1976 - 80 ja varaäänenjohtajana Radion sinfoniaorkesterissa vuodesta 1980. Opettanut Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1981, pasuunamusiikin sivutoimisena lehtorina vuodesta 1984. Toiminut Lieksan vaskiviikolla sekä esiintyjänä että opettajana ja Oriveden opistossa opettajana 1985 - 90.

Solistina Oulun, Tampereen, Porin, Hämeenlinnan, Mikkelin, Savonlinnan, Jyväskylän ja Helsingin kaupunginorkesterissa sekä Radion sinfoniaorkesterissa. Kaksi omaa konserttia Helsingissä. Radionauhoituksia ja levytyksiä. Sovituksia erilaisille vaskikokoonpanoille.

Viva Brass -kvartetin jäsen, Suomalaisen vaskiyhtyeen jäsen, Helsinki Trombone -quartetin jäsen ja Espoon puhallinorkesterin kapellimestari.


KANTOLA ERKKI (s. 1946)

Opiskellut Sibelius-Akatemiassa Arno Granrothin ja Pariisin konservatoriossa Gabriel Bouillon'n johdolla. Lisäksi yksityisiä opintoja Ranskassa Rene Benedettin ja Christian Ferrasin johdolla.

Opettanut Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1969, vuodesta 1972 viulumusiikin lehtorina. Toiminut 1988 - 89 vs. professorina. Opettanut lukuisilla musiikkileireillä.

Ensikonsertti 1964. Esiintynyt useimmilla musiikkijuhlilla Suomessa. Solistitehtäviä ja omia konsertteja kotimaassa. Sibelius-Akatemia -kvartetin jäsenenä laajoja ulkomaankiertueita.

2. palkinto Kuopion viulukilpailussa 1970. Erikoispalkinto Jean Sibelius -viulukilpailussa 1970.


KIISKI HANNU (s. 1956)

Opiskellut sellonsoittoa Aarno Niemisen johdolla Tampereen musiikkiopistossa sekä Erkki Raution ja Arto Noraksen oppilaana Sibelius-Akatemiassa. Diplomitutkinto 1979. Opiskellut myös Oliver Edelin oppilaana Michiganin yliopistossa Yhdysvalloissa.

Toiminut sellonsoiton opettajana Sibelius-Akatemiassa 1977 - 95, vuodesta 1995 sellomusiikin lehtorina.

Ensikonsertti 1981. Esiintymisiä solistina ja kamarimuusikkona Suomen lisäksi Saksassa, Itävallassa, Isossa-Britanniassa, Espanjassa ja Yhdysvalloissa. Trio Finnicon jäsen. Sibelius-Akatemian Sellosekstetin perustaja ja johtaja vuodesta 1994.

Saanut jaetun toisen palkinnon Turun sellokilpailussa 1975 ja 1978. Semifinalisti Moskovan Tšaikovski-kilpailussa 1978 ja Gaspar Cassadó -kilpailussa Firenzessä 1979.


KIANTO MERVI (s. 1947)

Opiskellut pianonsoittoa Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa vuodesta 1961 ja yleisellä osastolla vuodesta 1966 Meri Louhoksen ja Rolf Bergrothin johdolla. Soitonopettajan tutkinto sekä päästötodistus 1969. Pianodiplomi 1970. Jatko-opintoja Sibelius-stipendiaattina Münchenissä 1971 - 73 (professori Rosl Schmidt). Opintoja Sommerakademie Salzburgissa 1967-72 professori Kurt Neumüllerin, Hans Leygrafin ja Carlo Zecchin johdolla. Osallistunut myös Timo Mikkilän ja Guido Agostin mestarikursseille. FM (musiikkitiede) Helsingin yliopistossa 1977.

Ensikonsertti Helsingissä 1975, konsertteja muualla Suomessa. Radionauhoituksia.

Toiminut opettajana Itä-Helsingin musiikkiopistossa 1968 - 70, Sibelius-Akatemiassa 1971 - 76 ja vuodesta 1981 lähtien sekä Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa lehtorina 1977 - 81. Vuodesta 1984 Sibelius-Akatemiassa pianomusiikin ja pianopedagogiikan lehtorina.

Freelancer-toimittajana Yleisradiossa, musiikkiohjelmia. Artikkeleita ja musiikkiarvosteluja (Rondo, Aamulehti, Demari). Avustajana Otavan Isossa Musiikkitietosanakirjassa (osat 4-5). Julkaisuja: Bach-tulkinta tyylin ja tradition valossa. J.S. Bachin Das Wohltemperierte Klavier II:n preludien ja fuugien nro 17-24 pianotulkintojen vertailua (Helsingin yliopisto 1977); Matka pianon soittamiseen. Kirja pianonsoiton ja pianopedagogiikan opettajille ja opiskelijoille (Otava 1994).


KLEMI MIRJA (s. 1947)

Suorittanut Sibelius-Akatemian viulunsoiton opettajan tutkinnon 1971 sekä lauludiplomin ja laulunopettajan tutkinnon 1980. Laulun jatko-opintoja Lontoossa ja Wienissä.

Toiminut laulun opettajana Espoon musiikkiopistossa ja Helsingin konservatoriossa sekä vuodesta 1980 Sibelius-Akatemiassa, jossa laulutaiteen lehtorina vuodesta 1986. Opettanut myös lukuisilla kesäkursseilla. Ruokolahden (nyk. Laajasalon) laulukurssin perustaja ja taiteellinen johtaja vuodesta 1983.

Ensikonsertti 1980 Helsingissä. Toiminut solistina oratorioissa, passioissa ja kantaateissa eri puolilla Suomea. Vierailuja Suomen Kansallisoopperassa, Tampereen oopperassa ja Helsingin Juhlaviikoilla. Lisäksi esiintymisiä liedkonserteissa ja orkesterisolistina. Lukuisia radionauhoituksia.


KOISTINEN RITVA (s. 1956)

Opiskellut kanteleensoittoa Tyyne Niikon johdolla Joensuun vapaaopistossa 1963 - 67. Opiskellut Sibelius-Akatemiassa viulunsoittoa Lajos Garamin ja Jouko Ignatiuksen johdolla. Viulunsoiton opettajan tutkinto 1981.

Toiminut kanteleen- ja viulunsoiton opettajana Joensuun musiikkiopistossa 1981 - 85 ja kanteleensoiton opettajana Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1987, vuodesta 1995 kantelemusiikin lehtorina. Opettanut myös lukuisilla kesäkursseilla.

Esiintynyt soolokonsertein Suomessa, Ruotsissa, Saksassa, Ranskassa ja Israelissa. Kamarimusiikkiesiintymisiä kotimaan lisäksi Ruotsissa, Tanskassa ja Virossa. Esiintynyt myös orkesterin solistina. Esiintynyt mm. Viitasaaren musiikin aika -festivaaleilla ja esittänyt Pekka Jalkasen konserton Tampere Biennalessa 1998 Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin kanssa ja pohjoismaisilla musiikkipäivillä Tukholmassa 1998 Musica Vitae -orkesterin kanssa. Toiminut laulajien säestäjänä lukuisissa konserteissa. Radionauhoituksia. Levyttänyt mm. uutta suomalaista musiikkia kanteleelle. Kantaesittänyt useiden suomalaisten säveltäjien teoksia.

Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston kulttuuristipendi 1987. Kalevala-seuran nuoren taiteilijan tunnustuspalkinto 1993. Vuoden Kantele -tunnustus 1994. Valtion säveltaidetoimikunnan yksivuotinen apuraha 1996.


KOIVISTO TEPPO (s. 1961)

Opiskellut pianonsoittoa Sibelius-Akatemiassa Jussi Siiralan ja Eero Heinosen johdolla. Opiskellut pianonsoittoa Indianan yliopiston musiikkikoulussa 1984 - 85 Menahem Presslerin oppilaana ja Pariisissa Bernard Rihgeissen oppilaana.

Toiminut Sibelius-Akatemiassa säestäjänä 1988 - 89 sekä vuodesta 1989 opettajana ja vuodesta 1991 pianomusiikin lehtorina.

Konsertoinut sekä solistina että kamarimuusikkona. Esiintynyt tärkeimpien kotimaisten orkestereiden solistina ja tehnyt lukuisia radio- ja TV-nauhoituksia. Esiintynyt useissa Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa. Palkittu Ilmari Hannikaisen pianokilpailussa 1975 ja 1978. vuoden 1982 Maj Lind -kilpailussa jaettu toinen palkinto sekä Yleisradion erikoispalkinto. 2. palkinto pohjoismaisessa pianokilpailussa Oslossa 1987. Kymen läänin läänintaidetoimikunnan taidepalkinto 1983.

Pitänyt säännöllisesti pianon mestarikursseja mm. Kangasniemen Musiikkiviikoilla, Riihimäellä ja Seinäjoella (Sibelius-Akatemian koulutuskeskus) . Pitänyt vuonna 1999 pianon mestarikurssin myös Rotterdamin konservatoriossa Hollannissa.


KONTIO SINIKKA (s. 1964)

Musiikin lisensiaatin tutkinto Sibelius-Akatemiassa 1995. Musiikin tohtorin tutkinto 2001.

Toiminut Sibelius-Akatemiassa kansanmusiikin lehtorina vuodesta 1991 sekä kansanmusiikin osaston johtajana 1993 ja 1997 - 98.

Konsertti Sibelius-Akatemian Soiva akatemia -sarjassa keväällä 1997. Esiintynyt Kantele 2001 -projektin Kalevalan 150-vuotisjuhlavuoden päätapahtumassa Helsingin jäähallissa 1999.

Soololevy Weisuun riemu ja rajuus. Kantelekirkko-CD:n musiikin johto ja tuottaminen 1999.


KONTTORI-GUSTAFSSON ANNIKKA (s. 1953)

Opiskellut pianonsoittoa Lahden musiikkiopistossa 1966 - 72 ja Sibelius-Akatemiassa 1972 - 74 ja 1978 - 79, Detmoldin musiikkikorkeakoulussa 1974 - 76 ja Hochschule der Künstessä Berliinissä 1976 - 78. Pianodiplomi Sibelius-Akatemiassa 1978 ja loppututkinto pianonsoitossa Hochschule der Künstessä Berliinissä 1978. Musiikin tohtorin tutkinto Sibelius-Akatemiassa 2001.

Pianonsoiton opettajana Länsi-Helsingin musiikkikoulussa 1978 - 81, säestäjänä ja tuntiopettajana Sibelius-Akatemiassa 1980 - 83 ja vuodesta 1983 pianomusiikin lehtorina.

Ensikonsertti 1978 Helsingissä. Soolo- ja kamarimusiikkikonsertteja kotimaassa. Konsertoinut myös Saksassa, Zürichissä, Baselissa, Roomassa, Kööpenhaminassa ja Yhdysvalloissa. Radio- ja TV-nauhoituksia kotimaassa sekä radionauhoituksia Zürichissä ja Genevessä. 4. sija Maj Lind -pianokilpailussa 1973. Osallistunut kansainväliseen Géza Anda -pianokilpailuun Zürichissä 1982.

Suomen Solistiyhdistyksen jäsen.


KORHONEN MIKKO (s.1965)

suurikokoinen jpg-kuva 235 KT

eps-kuva 1,9 MT

Opiskellut Sibelius-Akatemian Kuopion osastossa ja valmistunut musiikin maisteriksi 1993.

Toiminut urkujen- ja klavikordinsoiton sekä improvisoinnin opettajana Kuopion osastossa vuodesta 1989 ja on nykyisin urkumusiikin lehtori erikoisalana improvisointi.

Konsertoinut ja pitänyt mestarikursseja eri kosketinsoittimilla Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Saksassa ja Espanjassa. Esiintynyt useita kertoja mm. Lahden kansainvälisellä urkuviikolla. Tehnyt improvisoituja dokumenttinauhoituksia historiallisilla uruilla Suomessa (mm. Nauvon positiivin pilleillä Kansallismuseossa) sekä klavikordeilla, cembalolla ja fortepianolla Ruotsissa. tehnyt Tukholman musiikkimuseon instrumenteilla nauhoituksia yhteensä noin kuusikymmentä tuntia. Näistä on tehty yhden CD-levyn kooste keväällä 1997, joka on julkaistu nimellä "Svenska klavikordi - Swedish Clavichords". Rakentanut myös useita klavikordeja, mm. liitejalkioklavikordeja ja rekonstruktion Henri Arnault de Zwollen piirtämästä soittimesta vuodelta 1440.

Vuodesta 1999 Suomen Klavikordiseuran varapuheenjohtaja.


KOSKINEN TIMO (s. 1965)

Opiskellut pianonsoittoa Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa Liisa Pohjolan ja Matti Raekallion johdolla 1979 - 84, Chopin-akatemiassa Varsovassa Andrze Stefañskin johdolla 1984 - 85 ja Sibelius-Akatemian solistisella osastolla 1987 - 90 Yrjö Carlsonin, Mervi Kianto-Wichmannin ja Erik T. Tawaststjernan johdolla. Pianonsoiton A-kurssitutkinto 1989.

Toiminut Paimion seurakunnan kanttorina 1987 - 93 ja Sibelius-Akatemian säestyksen lehtorina vuodesta 1993.

Ensikonsertti Helsingissä 1990.

I palkinto Ilmari Hannikaisen pianokilpailussa 1978 alle 16-vuotiaiden sarjassa. II palkinto Maj Lind -pianokilpailussa 1988.


KOTIRANTA PENTTI (s. 1951)

Suorittanut Sibelius-Akatemiassa ylemmän kanttori-urkurin tutkinnon 1978 ja pianonsoiton opettajan tutkinnon 1978. Lied-säestys -opintoja Sibelius-Akatemiassa P. Koskimiehen johdolla 1974 - 80, Italiassa G. Favaretton johdolla 1978, Itävallassa E. Werban johdolla 1979, Sibelius-Akatemiassa E. Werban johdolla 1986 ja Itävallassa I.Cotrubasin johdolla 1988. Opiskellut urkujen soittoa Paavo Sointeen, Erkki Tuppuraisen ja Tauno Äikään johdolla. Osallistunut mm. Marie Claire-Alainin ja Gotthard Arnérin mestarikursseille.

Toiminut Kuopion konservatorion ja musiikkilukion opettajana 1964 - 74. Korrepetiittorina Sibelius-Akatemian oopperastudiossa 1976 - 80. Päätoimisena säestäjänä Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1978.

Vuodesta 1976 useita satoja konserttisäestystehtäviä kotimaassa ja ulkomailla. Esiintynyt lied-pianistina, urkurina ja kamarimuusikkona tärkeimmillä kotimaisilla musiikkijuhlilla: Savonlinna Oopperajuhlilla, Joensuun laulujuhlilla, Joroisten Musiikkipäivillä, Lahden Kansainvälisillä Urkuviikoilla, Paraisten Urkupäivillä, Kuopio tanssii ja soi -viikolla, Kangasniemen Musiikkipäivillä ja Ilmajoen Musiikkijuhlilla.

Liedsäestäjänä kesäkursseilla ja mestarikursseilla (mm. Kim Borg, Erik Werba, Jolanda di Maria Petris, Liisa Linko-Malmio, Matti Lehtinen). Virallisena säestäjänä useassa laulukilpailussa: mm. Lappeenrannan laulukilpailu 1978-91, Timo Mustakallio -laulukilpailu 1980 - 93, I ja II Oskar Merikanto -laulukilpailu, Toivo Kuula -laulukilpailu 1987.

Tehnyt yli 20 levytystä, satoja radionauhoituksia, joista noin 350 kantanauhoja. Useita suoria radiokonsertteja.


KULMALA KALERVO (s. 1947)

Opiskellut käyrätorvensoittoa Lahden musiikkiopistossa Esko Seppälän ja Sibelius-Akatemiassa Holger Fransmanin johdolla. Lisäksi urkujensoiton opintoja Sibelius-Akatemiassa. Loppututkinto Heidelberg-Mannheimin musiikkikorkeakoulun orkesterilinjalta 1978. Käyrätorviopintoja myös Wienissä ja Münchenissä sekä kapellimestariopintoja Mannheimissa, Darmstadtissa ja Mainzissa S. Selibidachen johdolla. Musiikkitieteen opintoja Helsingin yliopistossa vuodesta 1994.

Sibelius-Akatemiassa sivutoimisena käyrätorvensoiton lehtorina 1973 - 89 ja vaskipuhallinmusiikin lehtorina vuodesta 1988. Vierailevana vaskimusiikin professorina Eestin Muusika-akadeemiassa vuodesta 1994. Puolustusvoimien sotilaskapellimestarikurssien puhallinorkesterinjohdon pääkouluttajana 1991 - 93, 1995 ja 1998 - 2000.

Toiminut soolokäyrätorven soittajana Radion sinfoniaorkesterissa 1972 - 82 ja käyrätorven äänenjohtajana Savonlinnan oopperajuhlaorkesterissa vuodesta 1974. Järvenpään kamariorkesterin, kamariorkesteri Soli Deo Glorian, Finnish Brass ensemblen ja Academy Brassin perustaja ja kapellimestari. Toiminut kapellimestarina Kouvolan kaupunginorkesterissa 1983 - 89 ja 1990 - 94 sekä Vaasan kaupunginorkesterissa 1989 - 90.Esiintynyt solistina kotimaan lisäksi Moskovassa, Tartossa, Nicosiassa, Lemessossa. Kamarimusiikkiesiintymisiä lähes kaikissa Suomen musiikkisaleissa sekä ulkomailla.


KUPIAINEN TEEMU (s 1959)

Mozarteumissa Sandor Veghin johdolla 1985 - 87.

Radion sinfoniaorkesterin alttoviulun äänenjohtaja 1987 - 89. Suomen Kansallisoopperan sooloaltisti 1989 - 90. Sibelius-Akatemian alttoviulunsoiton lehtorina vuodesta 1989 ja orkesterisoitinten osaston johtaja vuodesta 2001.

Esiintynyt kamarimuusikkona eri puolilla maailmaa.


KÄHKÖNEN OUTI (s. 1956)

Suorittanut ekonomin tutkinnon Helsingin kauppakorkeakoulussa 1982 ja Sibelius-Akatemiassa laulun diplomitutkinnon 1984, laulunopettajan tutkinnon 1984 ja musiikin lisensiaatin (taiteellinen linja) tutkinnon 1997. Sibelius-Akatemian VEST-tohtorinkoulutusohjelmassa vuodesta 1999.

Toiminut laulunopettajana Teatterikorkeakoulun ruotsinkielisellä laitoksella 1982 - 85, Esbobygdens musikskolassa ja Nylands svenska musikläroanstaltissa 1984 - 87 sekä Helsingin Konservatoriossa 1987 - 91. Toiminut Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1987 taiteellisena assistenttina, sivutoimisena tuntiopettajana ja vt. lehtorina sekä vuodesta 1997 laulutaiteen lehtorina (vastuualueena laulupedagogiikka). Toimii laulumusiikin osaston johtajana 1.8. 2002
alkaen.

Ensikonsertti 1985. Musiikin lisensiaatin tutkintoon kuuluvat jatkotutkintokonsertit 1993 ja 1994. Omia liedkonsertteja ja oratoriosolistitehtäviä mm. Matteus-passion sopraanosolistina Berliinin filharmoniassa. Oopperasolistina mm. Suomen Kansallisoopperassa, Savonlinnan oopperajuhlilla, Tallinnan Estonia-teatterissa, maakuntaoopperoissa (kuuluen solistipankkiin kaksi kautta), Vantaan oopperassa. Tärkeimmät roolit: Susanna (Figaron häät), Blonde (Ryöstö Seraljista) Yön kuningatar (Taikahuilu) Gilda (Rigoletto), Zerbinetta (Ariadne auf Naxos), Adina (Lemmenjuoma), Oscar (Naamiohuvit) ja Corolina (Salainen avioliitto).

Timo Mustakallion laulukilpailussa 1983 tunnustuspalkinto ja Lappeenrannan yksinlaulukilpailussa 1984 II palkinto.

Laulupedagogit ry:n puheenjohtaja vuodesta 2000.


KÄHKÖNEN PEKKA (s. 1956)

Pekka Kähkönen on suorittanut kanttori-urkurin tutkinnon Kuopion Konseravatoriossa ja yksinlaulun opettajan tutkinnot Sibelius-Akatemiassa sekä käynyt Sibelius-
Akatemian oopperastudion. Hän on opiskellut Yksinlaulua myös Länsi-Berliinissä. Laulun diplomitutkinnon hän suoritti v. 1987 ja piti ensikonserttinsa v. 1991.

Pekka Kähkönen on esiintynyt oopperasolistina mm. Suomen Kansallisoopperassa, Savonlinnan Oopperajuhlilla,Vantaan Oopperassa, Tallinnan Estonia-teatterissa sekä useissa maakuntaoopperoissa. Hänen tärkeimpiä roolejaan ovat olleet mm. Mozartin Figaron häiden Figaro, Taikahuilun Papageno, Don Giovannin Leporello, Gounod˜n Faustin Valentin, Donizettin Lemmenjuoman Belcore, Puccinin Gianni Schicchin nimiosa, Leoncavallon Pajazzon Tonio sekä Offenbachin Hoffmanin kertomusten neljä paholaishahmoa. Lisäksi hän on pitänyt runsaasti kirkkokonsertteja urkutaiteilija Kalevi Kiviniemen kanssa. Oratorio- ja passiotehtävät ovat myös keskeisellä sijalla hänen taiteellisessa toiminnassaan. Hän toimii Sibelius-Akatemian yksinlaulun lehtorina erityisalanaan kirkkomusiikki.

Pekka Kähkönen on Vantaan Oopperan taiteellinen johtaja. Hän on tuottanut useita oopperaesityksiä suurimpana Helsingin Olympiastadionilla vuonna 2000 esitetty, Paavo Nurmesta kertovan oopperaspektaakkeli.


LAASIO JUHA (s. 1941)

Opiskellut Sibelius-Akatemiassa 1959 - 66 ja 1971 - 72 urkujensoittoa Janne Raution johdolla ja pianonsoittoa Jaakko Someron oppilaana.

Toiminut pianonsoiton opettajana Kajaanin musiikkiopistossa 1966-69, kirkkomuusikkona Euran seurakunnassa 1969 - 74 sekä pianon- ja urkujensoiton opettajana 1974 - 83 Kuopion konservatoriossa. Vuodesta 1983 urkumusiikin lehtorina Sibelius-Akatemian Kuopion osastossa.

Urkukonsertteja eri puolilla Suomea vuodesta 1972.


LAGERCRANTZ LASSE (s. 1958)

Opiskellut Sibelius-Akatemiassa kontrabassonsoittoa 1980 - 91 Kari Jussilan ja Olli Kososen johdolla. A-tutkinto 1988, musiikin maisterin tutkinto 1991. Opiskellut vuosina 1985 ja 1986 prof. Todor Toshevin luokalla Sofian Konservatoriossa. Lisäksi opintoja mm. Frantisek Postan, Entcho Radoukin ja Franco Pertacchin mestarikursseilla.

Toiminut opettajana Päijät-Hämeen konservatoriossa, Lahden Ammattikorkeakoulussa, Espoon musiikkiopistossa, Itä-Helsingin musiikkiopistossa ja Göteborgin yliopistossa. Opettanut kontrabassonsoittoa Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1991 ensin tuntiopettajana ja sitten lehtorina.

Opettanut useilla kotimaisilla musiikkileireillä ja mestarikursseilla ulkomailla.

Esiintynyt useiden kotimaisten orkestereiden solistina sekä kamarimuusikkona koti- ja ulkomailla.


LAGERSPETZ JUHANI (s. 1959)

suurikokoinen jpg-kuva 548 KT

eps-kuva 2,7 MT

Opiskellut pianonsoittoa Turun konservatoriossa 1965 - 75, Sibelius-Akatemiassa 1975 - 77 ja Leningradin konservatoriossa 1977 - 79. Pianonsoiton III kurssitutkinto Sibelius-Akatemiassa 1980. Osallistunut mm. Dmitri Bashkirovin, Bella Davidovitshin, Peter Franklin ja Fou Ts'ongin kursseille.

Toiminut pianonsoiton opettajana Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1980 ja pianomusiikin lehtorina vuodesta 1983 sekä pianomusiikin va. apulaisprofessorina 1993 - 94 ja vt. apulaisprofessorina 1995 - 99.

Esiintynyt orkesterisolistina, omin konsertein sekä kamarimuusikkona vuodesta 1983 eri puolilla Eurooppaa, Neuvostoliitossa, Yhdysvalloissa, Japanissa, Etelä-Koreassa ja Chilessä.

Tehnyt radionauhoituksia sekä levytyksiä Virgin Classics -levymerkille (EMI), Melodija- (Neuvostoliitto), Finlandia- ja Ondine-yhtiöille.

Saanut ensimmäisen palkinnon Ilmari Hannikainen -pianokilpailussa 1975 (alle 16-vuotiaitten sarja), jaetun ensimmäisen palkinnon ja Yleisradion tunnustuspalkinnon Maj Lind -pianokilpailussa 1976, diplomin ja erikoispalkinnon parhaasta pakollisen neuvostosävellyksen esityksestä Moskovassa Tshaikovski-kilpailussa 1982 ja diplomin samassa kilpailussa 1986. Ollut semifinalisti Viotti-kilpailussa 1982 ja Montrealin pianokilpailussa 1984.

Saanut viisivuotisen taiteilija-apurahan 1989 ja 1996. Alfred Kordelinin säätiön tunnustuspalkinto 1994.


LAHTELA HANNU (s. 1946)

Suorittanut musiikinopettajan tutkinnon 1970, pianonsoiton opettajan tutkinnon 1976 ja pianodiplomin 1979 Maija Helasvuon johdolla. Ensikonsertti 1981.

Toiminut pianonsoiton opettajana Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1970.


LANNES-TUKIAINEN SIRPA (s. 1940)

Opiskellut viulunsoittoa Sibelius-Akatemiassa ja Pariisissa useina periodeina vuosina 1962 - 67. Pedagogiikkaopintoja sekä Suomessa että ulkomailla mm. Lontoossa, Pietarissa ja Tanskassa.

Toiminut viulistina Radion orkesterissa 1959 - 61. Helsingin kaupunginorkesterin ensiviulunsoittaja 1961 - 73. Viulumusiikin lehtori Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1973. Viulupedagogiikan vastuuopettaja vuodesta 1990. Opettanut useilla kesäleireillä mm. Naantalin Musiikkijuhlilla.

Pitänyt konsertteja sekä esittänyt kamarimusiikkia erityisesti Seppo Tukiaisen kanssa. Esiintynyt useiden orkestereiden kanssa. Pitänyt seminaareja ja kursseja eri aiheista viulunsoiton alalta mm. ryhmäopetuksesta. Opettanut viulunsoittoa ja -pedagogiikkaa Guatemalassa 1999.

Toiminut tuomarina kansainvälisessä nuorten viulistien kilpailussa Tallinnassa 1997 ja 1998. Julkaisu: Viulukoulun käsikirjoitus WSOY:llä (yhdessä Leena Kiiskin ja Tarja Mannisen kanssa).


LAPPALAINEN KIMMO (s. 1944)

Opiskellut Helsingin konservatoriossa 1965 - 66 Väinö Karttusen johdolla ja Sibelius-Akatemiassa 1967 - 72 Matti Lehtisen johdolla. Ulkomaisia opintoja (Husler, Ricci, Boroschek, Konya).

Kiinnitettynä Suomen Kansallisoopperaan 1968 - 72, Württembergin Valtionoopperaan 1. lyyriseksi tenoriksi 1972 - 85, Suomen Oopperaliiton solistipankkiin 1985 - 86, Suomen Kansallisoopperan vierailijaksi 1985 - 93 ja Sibelius-Akatemian laulutaiteen lehtoriksi 1989 -

Tehnyt ooppera-, konsertti-, radio- ja TV-vierailuja (Skandinavian maat, Saksa, Englanti, Ranska, Itävalta, Espanja, Italia, Venäjä, Puola, Unkari, Monaco). Esiintynyt myös festivaaleilla (Savonlinnan oopperajuhlat, Glyndebourne)

Levytyksiä: lapsilaulajana Georg Malmstenin kanssa, liedejä, Ryöstö Seraljista, Fidelio.


LAPPALAINEN RISTO (s. 1948)

Opiskellut pianonsoittoa Sibelius-Akatemiassa 1967 - 69 Tapani Valstan oppilaana sekä Wienin musiikkikorkeakoulussa 1970 - 74 Dieter Weberin ja Bruno Seidlhofin johdolla. Diplomi Wienissä 1974.

Toiminut vakituisena säestäjänä Sibelius-Akatemiassa 1974 - 80 ja säestyksen lehtorina vuodesta 1980. Monenlaisia säestys- ja korrepetitiotehtäviä mm. Suomen Kansallisoopperassa ja Kansallisbaletissa, Savonlinnan oopperajuhlilla, Jyväskylän Kesän ja Sibelius-Akatemian mestarikursseilla sekä Jean Sibelius -viulukilpailussa.

Esiintymisiä solistina ja kamarimuusikkona kotimaisilla musiikkijuhlilla (Kuhmon Kamarimusiikki, Jyväskylän Kesä, Lieksan vaskiviikko, Crusell-viikko) sekä Ruotsissa ja Saksan liittotasavallassa.

Sijoittunut toiseksi Maj Lind - pianokilpailussa 1966.

Tehnyt radionauhoituksia.


LAURIALA RISTO (s. 1949)

Opiskellut 1969 - 72 Sibelius-Akatemiassa, jossa suorittanut pianodiplomin 1972. HuK (pääaine musiikkitiede) Helsingin yliopistossa 1973. Opintoja yksityisesti Lontoossa Ilona Kaboksen ja M. Curcion oppilaana 1972 ja 1973 sekä Wienin musiikkikorkeakoulussa Dieter Weberin oppilaana 1973 - 75.

Toiminut opettajana ja säestäjänä Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1976, säestyksen vs. lehtorina 1977 - 78, piano- ja kamarimusiikin lehtorina 1981 - 82 ja säestyksen lehtorina vuodesta 1982.

Esiintynyt Suomessa lähes kaikkien sinfoniaorkestereiden solistina. Lisäksi esiintymisiä omin konsertein, kamarimuusikkona ja liedpianistina. Ulkomaisia esiintymisiä soolokonsertein, solistina ja kamarimuusikkona Englannissa, useissa Keski-Euroopan ja Etelä-Euroopan maissa, entisessä Neuvostoliitossa, Yhdysvalloissa ja Japanissa.

Voittanut Maj Lind -pianokilpailun 1970 ja Stepanov-kilpailun Wienissä 1974. Leipzigin Bach-kilpailussa semifinaalissa 1980.

Useita levytyksiä Alba- ja Naxos-yhtiöille.


LIEDES ANNA-KAISA (s. 1962)

Suorittanut musiikin kandidaatin tutkinnon Sibelius-Akatemiassa 1989.

Toiminut Sibelius-Akatemiassa kanteleensoiton ja kansanlaulun opettajana vuodesta 1984, kansanlaulun lehtorina vuodesta 1995. Opettajana myös lukuisilla kansanmusiikki- ja kanteleleireillä, kursseilla ja opistoissa.

Ensikonsertti Niekku-yhtyeen kanssa 1991. Esiintynyt solistina sekä Niekku-yhtyeen ja MeNaiset-yhtyeen jäsenenä kotimaassa ja ulkomailla (USA, Iso-Britannia, Venäjä, Saksa, Itävalta, Unkari, Sveitsi, Azerbaijan, Gruusia, Ruotsi, Norja).

Levytyksiä mm. Niekku I, Niekku II, Niekku III, soololevy "Kuuttaren korut", MeNaiset.


LIIMOLA HEIKKI (s. 1958)

Opintoja Tampereen konservatoriossa 1966 - 79. Musiikin kandidaatin tutkinto Sibelius-Akatemiassa 1988. Kapellimestarikurssi Tukholman musiikkikorkeakoulussa 1984, useita mestarikursseja. Opiskellut kuoronjohtoa Eric Ericsonin johdolla Tukholmassa 1984 ja sen jälkeen useilla mestarikursseilla.

Toiminut Sibelius-Akatemiassa kuoronjohdon ja ensemblelaulun opettajana 1985 - 87 ja 1990 - 92, kuoronjohdon vt. lehtorina Kuopion koulutusyksikössä 1987 - 90 ja 1993 - 94 sekä kuoronjohdon päälehtoraatin hoitajana Helsingissä vuodesta 1992, vuodesta 1995 kuoromusiikin lehtorina.

Toiminut trumpetinsoiton opettajana Tampereen konservatoriossa, Pirkanmaan musiikkiopistossa ja Tampereen ev.lut. seurakunnassa 1978 - 79. Kuoronjohdon opettajana Klemetti-opistossa 1984, 1986 sekä edelleen vuodesta 1988. Kuoromusiikin tuntiopettajana Helsingin yliopistossa 1988 - 89. Toiminut musiikinopettajien poikkeuskoulutuksen kuoronjohdon opettajana

Joensuussa 1988 - 90 ja 1991 - 93.Kuoronjohdon tuntiopettajana Tampereen konservatoriossa 1990.

Toiminut kuoronjohtajana mm. seuraavissa kuoroissa: Tampereen Filharmoninen kuoro vuodesta 1990, Tampereen Oopperan kuoro vuodesta 1990, Eteläsuomalaisen Osakunnan laulajat, Suomen Kanttorikuoro ja Radion Kamarikuoron varajohtajana. Harjun Nuorten Kuoron taiteellinen johtaja vuodesta 1977, Harjun kamarikuoron taiteellinen johtaja vuodesta 1996, STM:n edustuskuoro Stemman taiteellinen johtaja 1985 - 89 ja Suomen Kirkon Kuoron taiteellinen johtaja 1987 - 89. Tampereen Sävel -kuorofestivaalin taiteellinen johtaja vuodesta 1990. Savonlinnan oopperajuhlakuoron taiteellinen johtaja 1992 - 95 ja Suomen kanttorikuoron taiteellinen johtaja 1990 - 98. Suomen Kuoronjohtajayhdistyksen hallituksen jäsen ja koulutusvaliokunnan puheenjohtaja vuodesta 1990.

Esittänyt vuosittain kuorojen kanssa suuria kirkkomusiikkiteoksia vuodesta 1978. Esiintyminen Kölnin radiossa 1988. Kanadassa useita konsertteja Harjun Nuorten kuoron kanssa kesällä 1993.

Kansainvälinen Let the Peoples Sing -kuorokilpailun voitto Eteläsuomalaisen Osakunnan Laulajien kanssa 1988. Suomen kuoronjohtajayhdistyksen valitsema Suomen vuoden 1998 kuoronjohtaja.

Tehnyt äänitteitä Harjun Nuorten Kuoron, Kamarikuoro Stemman, Eteläsuomalaisen Osakunnan Laulajien, Suomen Kirkon Kuoron ja Suomen Kanttorikuoron kanssa.


LÄNSIÖ TAPANI (s. 1953)

Opiskellut Sibelius-Akatemiassa pianonsoittoa Meri Louhoksen sekä sävellystä Joonas Kokkosen ja Paavo Heinisen johdolla. Teoriadiplomi 1988.

Toiminut Sibelius-Akatemiassa musiikin historian ja teorian opettajana 1979 - 93 ja lehtorina vuodesta 1993.

Hän on säveltänyt teoksen orkesterille sekä laulajalle ja orkesterille, useita kamarimusiikki- ja kuoroteoksia, soolosoitin ja -lauluteoksia sekä musiikin 3 televisiofilmiin.

Helsingin Sanomien vakituinen avustaja vuodesta 1987. Polyteknikkojen Kuoron taiteellinen johtaja vuodesta 1984. Jyväskylä Sinfonian nimikkosäveltäjä vuodesta 1997. Tehnyt runsaasti radio-ohjelmia.


MACONI NILS-MAGNUS (s. 1945)

suuri jpg-kuva 31 KT

eps-kuva 215 KT

Suorittanut soitonopettajan tutkinnon 1968 ja pianodiplomin 1970. Humanististen tieteiden kandidaatti Helsingin yliopistossa 1970.

Opettanut Sibelius-Akatemiassa pianopedagogiikkaa 1975 - 85. Toiminut pianonsoiton päätoimisena tuntiopettajana vuodesta 1982.

Esiintymisiä kotimaassa mm. kirkkokonserteissa säestäjänä ja solistina.

Toiminut Sibelius-Akatemian Opettajat ja virkailijat ry:n sihteerinä 1979 - 80.


MANSNERUS JOUKO (s. 1950)

Opintoja 1968 Sibelius-Akatemiassa, 1969 Rooman Santa Cecilia -konservatoriossa ja 1970-74 Ruotsin Radion musiikkikoulussa (Edsberg), jossa myös solisti- ja kamarimusiikkidiplomi.

Ruotsin Radion sinfoniaorkesterissa 1974 - 75, Helsingborgin sinfoniaorkesterin äänenjohtajana 1975 - 78, Ruotsin Radion sinfoniaorkesterin varaäänenjohtaja 1978 - 80, Yleisradion sinfoniaorkesterin vuorotteleva äänenjohtaja 1980 - 82. Sibelius-Akatemian alttoviulunsoiton lehtori vuodesta 1982. Pitänyt mestarikursseja mm.

Uumajassa, Korsholman musiikkijuhlilla ja Joutsenossa.

Esiintynyt orkesterisolistina kotimaassa ja Ruotsissa, resitaaleja mm. Helsingissä. Jean Sibelius -kvartetissa 1980 - 88 konsertteja ympäri maailmaa, mm. Lontoossa, New Yorkissa, Pariisissa, Roomassa, New Delhissä, Tokiossa, Berliinissä, Kuhmossa.

Suomen Alttoviuluseura ry:n puheenjohtaja, Suomalaisen Kamariorkesterin ja Suomalais-virolaisen barokkiorkesterin jäsen.


MATTILA ANSSI (s. 1953)

Opiskellut pianon- ja urkujensoittoa aluksi Helsingin konservatoriossa. Sibelius-Akatemiassa 1972 - 80 urkujensoiton (Janne Raitio), pianonsoiton (Arja Sohlberg) ja cembalonsoiton (Kati Hämäläinen) opintoja. Urkudiplomi 1979. Teorianopettajan tutkinto 1979. Pianonsoitonopettajan tutkinto 1981. Cembalonsoiton jatko-opintoja vuodesta 1984 Glen Wilsonin johdolla Utrechtin konservatoriossa, jossa diplomi 1987.

Sibelius-Akatemiassa opettajana vuodesta 1978 aineina teoria ja säveltapailu, vuodesta 1983 aineina cembalonsoitto ja barokin kamarimusiikki, vuodesta 1990 vanhan musiikin, erityisesti cembalomusiikin lehtori. Vanhan musiikin studion johtaja syksystä 1998.

Esiintynyt kapellimestarina, cembalistina ja urkurina omin konsertein, solistina ja kamarimuusikkona mm. Pohjoismaissa, Virossa, Japanissa, Hollannissa, Saksassa ja Ranskassa. Toiminut monien eri yhtyeiden cembalistina (Sibelius-Akatemian orkesterit, Helsingin barokkiyhtye, Avanti!) sekä vieraillut lukuisissa koti- ja ulkomaisissa orkestereissa barokki- ja varhaisklassiseen musiikkiin erikoistuneena kapellimestarina. Tehnyt useita nauhoituksia TV:ssä ja radiossa, myös puhe-musiikkiohjelmia (mm. sarja Cembalon kieli cembalomusiikin kulttuurihistoriasta). Johtaa perustamaansa barokkimusiikkiin erikoistunutta Kuudennen kerroksen orkesteria.

Tärkeimmät apurahat: Alankomaiden hallitus/Opetusministeriö 1985: yhdeksän kuukauden jatko-opiskelustipendi, Jenny ja Antti Wihurin rahasto 1985: ulkomaisiin opintoihin, Taiteen keskustoimikunta 1988: 1-vuotinen taiteilija-apuraha, Espoon kaupunki 1991: vuoden taidepalkinto, Taiteen keskustoimikunta 1993: 1-vuotinen taiteilija-apuraha ja Taiteen keskustoimikunta 1996: 3-vuotinen taiteilija-apuraha.


MIKKONEN SEIJA (s. 1944)

Kanttori-urkurin tutkinto Sibelius-Akatemiassa 1973, lauludiplomi ja yleisen osaston päästötodistus 1983. Useita liedkursseja. Opiskellut laulua Dorothy Irvingin johdolla vuodesta 1988.

Toiminut laulunopettajana Kuopion konservatoriossa 1973 - 81 ja laulutaiteen lehtorina Sibelius-Akatemian Kuopion osastossa vuodesta 1982.

Ensikonsertti Helsingissä 1974. Liedkonsertteja eri puolilla Suomea. Kirkkokonserttien lisäksi myös oratorio- ja passiotehtäviä. Oopperarooleja Kuopiossa, Helsingissä ja Göteborgissa.


MÖNKKÖNEN MARIT (s. 1950)

Suorittanut Kuopion konservatoriossa laulunopettajan tutkinnon 1979 opettajinaan Oiva Ruhanen ja Seija Mikkonen. Lauludiplomi Sibelius-Akatemiassa 1981 Seija Mikkosen johdolla. Opiskellut laulua myös yksityisesti Liisa Linko-Malmion johdolla.

Toiminut Kuopion musiikkilukiossa äänenmuodostuksen opettajana 1979 - 84, Kuopion konservatoriossa laulun tuntiopettajana 1974 - 84 ja 1985 - 89 sekä va. lehtorina 1984 - 85. laulutaiteen päätoimisena tuntiopettajana Sibelius-Akatemian Kuopion osastossa vuodesta 1985.

Oopperarooleja Kuopion oopperassa.


 OLLINKARI ANNIKA (s. 1952)

Suorittanut Sibelius-Akatemiassa musiikinopettajan-, laulunopettajan- ja solistisen osaston päästötutkinnot. Laulun diplomitutkinto on vuodelta 1981, opettajana professori Liisa Linko-Malmio. Musiikin lisensiaatin tutkinto 1991. Jatko-opintoja Münchenissä professori Ingrid Pallerin, Wienissä professori Gerhard Kahryn ja Walter Mooren johdolla. Vuodesta 1989 opettajana on ollut Vera Rosza Lontoossa. Kielellisiä ja tyylillisiä opintoja Covent Gardenissa korrepetitorina toimivan Tina Rutan johdolla.

Toiminut opettajana Teatterikorkeakoulussa 1980 - 84 ja Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1981, lehtorina vuodesta 1990. Luennoi säännöllisesti ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa eri puolilla Suomea ja opettaa laulun mestarikursseilla.

Ensikonsertti vuonna 1984. Konsertoinut ja laulanut oratoriosolistina eri puolilla Suomea sekä Euroopassa. Oratoriorepertuaari käsittää kaikki keskeisimmät messut ja passiot: mm. Bachin Matteus- ja Johannespassio, Messe in H-moll, Händelin Messias, Johannes-Passio, Mozartin Durufle, Cimarosa, Verdin Requiem, Haydnin, Rossinin, Pergolesin Stabat Mater, Mozartin Krönigsmesse, C-moll messe.

Esittänyt resitaaleissa useita Suomen kantaesityksiä, runsaasti tämän vuosisadan musiikkia ja vokaalikamarimusiikkia.

Orkesterisolistina mm. Mahler: Lieder eines fahrenden Gesellen, Ravel: Trois poemes de Stephane Mallarmè, Chansons Madecasses, Rautavaara: Die Liebenden, Schönberg: Pierrot Lunaire, Britten: Phaedra, Beethoven: sinfonia nro 9 sekä barokkimusiikkia.

Oopperarooleja oopperakoulutuksen studiossa, Savonlinnan koulutusproduktiossa, alueoopperoissa ja vapaissa ryhmissä.


PALAS MERIT (s.1955)

Suorittanut viulunsoiton diplomitutkinnon Sibelius-Akatemiassa Anja Ignatiuksen oppilaana. Jatko-opintoja Bulgariassa prof. Avramovin johdolla ja Belgiassa Arthur Grumiaux´n yksityisoppilaana. Useita mestarikursseja, opettajina mm. Arthur Grumiaux, Valeri Klimov, Igor Bezrodny, Eugenia Uminska ja György Pauk. Finaalisijoja useissa viulukilpailuissa.

Ensikonsertti sekä Savonlinnan Oopperajuhlilla että Sibelius-Akatemian konserttisarjassa 1977. Resitaaleja niin kotimaassa kuin ulkomailla pianotaiteilija Jussi Siiralan kanssa. Solistiesiintymisiä tärkeimpien orkestereidemme kanssa (esim. RSO ja HKO, kapellimestareina mm. Jukka-Pekka Saraste, Igor Bezrodny ja Paavo Berglund). Lukuisia radionauhoituksia. TV-esiintymisiä, kamarimusiikkia eri kokoonpanoissa, esitelmiä sekä artikkeleita ammattijulkaisuissa.

Radion Sinfoniaorkesterissa I-viulisti 1978 - 88 (vs. III konserttimestari 1985 - 86), Tapiola Sinfoniettassa äänenjohtaja 1988 - 1992, Sibelius-Akatemiassa viulumusiikin lehtori vuodesta 1993.

Musiikin tohtori Sibelius-Akatemian taiteelliselta linjalta vuonna 1999. Tohtorintutkintoon liittyvässä konserttisarjassa kaikki Beethovenin sonaatit, J. S. Bachin sooloviulusonaatit ja J. G. Pisendelin sekä Kalevi Ahon soolosonaatti. Tutkielma "Musiikin retoriikka editoimisen välineenä, Johann Sebastian Bachin sooloviulusonaatit BWV 1001 ja 1003 tarkasteltuna musiikin retoriikan valossa".


PASANEN MIKKO A. (s. 1938)

Suorittanut Sibelius-Akatemiassa yksinlaulun diplomin 1970.

Toiminut pianonsoiton opettajana Espoon Musiikkiopistossa 1964 - 65, Sibelius-Akatemiassa 1965 - 70 ja Lahden Musiikkiopistossa 1967. Keski-Pohjanmaan Musiikkiopiston rehtori 1968 - 69. Yksinlaulun lehtori Helsingin Konservatoriossa 1970 - 76. Sibelius-Akatemian laulutaiteen lehtori vuodesta 1970.

Jäänyt Sibelius-Akatemiasta eläkkeelle 31.7.2003.


PEITSALO PETER (s. 1970)

Suorittanut Sibelius-Akatemiassa musiikin kandidaatin tutkinnon kirkkomusiikin koulutusohjelmassa 1994 (musiikin maisterin arvo 1995), musiikin lisensiaatin tutkinnon (taiteellinen linja) 1998 ja musiikin tohtorin tutkinnon (taiteellinen linja) 2000. Täydentänyt urkujensoiton opintojaan mm. Ruotsissa ja Alankomaissa.

Toiminut Porvoon ruotsinkielisen tuomiokirkkoseurakunnan ylimmän asteen kanttorina 1994 - 96. Sibelius-Akatemiassa kirkkomusiikin osaston assistentti 1996 - 2000, Kuopion osaston kirkkomusiikin professori 2000 - 01 ja Kirkkomusiikin osaston lehtori sekä osaston johtaja vuodesta 2001.

Urkuensikonsertti 1995. Konsertoinut Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Radionauhoituksia (Yleisradio ja Classic FM). Levyttänyt varhaisbarokin ja 1900-luvun musiikkia. Julkaisuja urkutaiteen alalta. Toimittanut Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin ja Kuopion osaston yhteiset vuosikirjat Tabulatura 1996 (Reijo Pajamon kanssa) sekä Krohn-symposium 1999.

Organum-seuran puheenjohtaja vuodesta 2000.


PENTTINEN TARJA (s. 1949)

Opiskellut pianonsoittoa Sibelius-Akatemiassa (Maija Helasvuo), Pariisissa (Yvonne Lefebure), Leningradin konservatoriossa 1969-71 (Igor Komarov) sekä Indianan musiikkikorkeakoulussa 1972 - 73 (Sidney Foster ja György Sebök). Sibelius-Akatemiassa pianodiplomi 1969.

Toiminut pianonsoiton opettajana Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1973 ja lehtorina vuodesta 1985.

Konsertoinut Leningradin konservatoriossa, Jyväskylän Kesän "Vuoden debytanttina" 1970 sekä Helsingin kaupunginorkesterin ja Radion sinfoniaorkesterin solistina. Useita soolokonsertteja Suomen solistiyhdistyksen ja Sibelius-Akatemian sarjoissa.

III palkinto Debussy-kilpailussa St. Germain en Layessa.


PERKIÖ SOILI (s. 1958)

Suorittanut Sibelius-Akatemiassa musiikin maisterin tutkinnon 1994. Opintoja Salzburgissa Hochschule für Musik und Darstellende Kunst "Mozarteum" 1991 - 92.

Töölön yhteiskoulun musiikinopettaja 1983 - 85, Oriveden opiston musiikinopettaja 1985 - 89, Keski-Suomen Konservatorion musiikkileikkikoulunopettajien opintolinjan johtaja, musiikin alkeisopetuksen lehtori 1989 - 95, Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen lehtori 1995 -, Universitet Mozarteum, Salzburg, Gastlehrerin 1998 - 99.

Musiikkitapahtumia ja konsertteja kansanmusiikin tiimoilta sekä lastenkonsertteja. Yleisradion Musiikkia muksuille ja Musiikkimylly ohjelmien tekijä. Säveltänyt teatteri-, tanssi- ja liikuntamusiikkia.

Lyhytkursseja ja täydennyskoulutusta musiikin-, peruskoulun- ja lastentarhanopettajille sekä järjestöille Suomessa ja ulkomailla.

JULKAISUJA:

Musiikin oppikirjasarja ala-asteelle, muiden tekijöiden kanssa (WSOY):

Musiikin aika 5 - 6, uusi 2000

Musiikin aika 1-2, 1985, uusi 1997

Musiikin aika 3-4, 1987, uusi 1998

Musiikin aika 5-6, 1989

Kuoron aika, 1995

Musiikin varhaiskasvatusmateriaalia, yksin tai muiden tekijöiden kanssa:

Tsuppidaa, WSOY, 1998

Salainen maa, WSOY, 1998

Urpon ja Turpon laulukirja, Tammi, 1996

Vauvojen laulun aika, WSOY, 1993

Kuuntelun aika, WSOY, 1992

Nallemuorin musiikkikoulu, Nallekarhu Oy, 1989

Laulun aika, WSOY, 1988

Tuutulauluja ja syliloruja, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, 1988

Leikkimaa II, Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto, 1986

Perhepäivähoidon ohjaajakansio/musiikki, Mannerheimin lastensuojeluliitto, 1984

Leikkimaa I, Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto, 1984

Herkän iltalaulun aika, Lasten keskus, 1982

Muuta materiaalia, yksin tai muiden tekijöiden kanssa:

Iloiset laulut ja leikit, Iloinen aapinen, Weilin+Göös, 1995

Iloiset laulut 2, Iloinen aapinen, Weilin+Göös, 1995

Babar 3, Babarin joulu, WSOY, 1994

Babar 2, WSOY, 1993

Lasten musiikkiliikunta, Nuorisokasvatusliitto, 1991

Kilot liikkeelle, Kuntourheiluliitto, 1988

Etsimme aarretta, Kuntourheiluliitto, 1987

Voimistelutuntiohjelmistoa peruskoulun ala-asteelle, Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto, 1987

Tyttöohjaajakansio/musiikkiliikunta, Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto, 1983

Ihmiskuvan rakentajat/Rautio, Kalevan nuoret, 1983

Sympaatti, Sympaatti, 1983

Heikun keikun, Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto, 1982

Kodin joululauluja, Lasten keskus, 1982


PERKIÖMÄKI JARI (s. 1961)

Suorittanut Sibelius-Akatemian musiikin maisterin tutkinnon 1989.

Toiminut Helsingin konservatorion tuntiopettajana 1982 - 86, Pop & Jazz Konservatorion tuntiopettajana vuodesta 1991, Sibelius-Akatemian sivutoimisena tuntiopettajana 1985-1997 ja päätoimisena tuntiopettajana vuodesta 1997 ja lehtorina vuodesta 1999. Sibelius-Akatemian jazzmusiikin osaston johtaja vuodesta 2000.

Pori Big Bandin lead-alttosaksofoni 1976 - 1983 ja kapellimestari 1981 - 83, Tapiola Big Bandin lead-alttosaksofoni 1981 - 82, omia yhtyeitä vuodesta 1980, freelancerina useissa suomalaisissa jazzyhtyeissä (mm. UMO) sekä teattereissa, studioissa yms. vuodesta 1981. Esiintynyt omassa yhtyeessä, muiden yhtyeissä tai solistina Suomen lisäksi Yhdysvalloissa, Ranskassa, Puolassa, Hollannissa, Unkarissa, Italiassa, Englannissa, Norjassa, Ruotsissa, Virossa, Itävallassa ja Australiassa.

Säveltänyt jazz- ja teatterimusiikkia. Levyttänyt kaksi omaa levyä ja esiintynyt 8 muulla levyllä,

Pekka Pöyry -palkinto 1985, Rytmi-Lehden lukijaäänestyksen Vuoden Muusikko 1985, cd-levy Shades Jazzrytmit-lehden kriitikkoäänestyksen kolmanneksi paras suomalainen jazzlevy 1997.


PERTTULA MATTI (s. 1951)

Suorittanut pianodiplomin Sibelius-Akatemiassa.

Vuodesta 1973 pianomusiikin, laulutaiteen ja säestyksen opettajana Sibelius-Akatemiassa. Pääkorrepetiittorina Ilmajoen musiikkijuhlilla vuodesta 1981 ja Savonlinnan kamarimusiikki-instituutissa vuodesta 1986. Pohjalaisten Osakuntien Laulajien (POL) johtajana 1987-91. Koiton Laulun taiteellisena johtajan 1991-96.


PIMIÄ LIISA (s. 1960)

suuri jpg-kuva 300 KT

eps-kuva 1,9 MT

Suorittanut Helsingin konservatoriossa pianonsoiton opettajan opintolinjan jatkotutkinnon 1990 ja Sibelius-Akatemiassa musiikin kandidaatin tutkinnon 1995. Useita piano-, korrepetitio- ja liedkursseja (mm. McCutcheon, Berne, Malicki, Schilde, Djupsjöbacka, Piipponen, Werba)

Toiminut Lappeenrannan musiikkiopiston tuntisäestäjänä 1980 - 81, pianonsoiton tuntiopettajana Käpylän musiikkiopistossa 1981 - 82, Itä-Helsingin musiikkiopistossa 1981 - 89, Helsingin konservatorion pianonsoiton päätoiminen tuntiopettaja 1986 - 94 ja oopperaluokan korrepetiittori 1987 - 94, Helsingin työväenopiston oopperastudion korrepetiittori 1987 - 94. Sibelius-Akatemiassa korrepetition vt. lehtori 1992-95, korrepetition päätoiminen tuntiopettaja 1996 -. Suomen kansallisoopperan kuoro- ja solistikorrepetiittori 1998 - 2000. Savonlinnan oopperajuhlakuoron myöh. Suomen Filharmoonisen kuoron pianisti 1991 -. Savonlinnan Oopperajuhlien korrepetiittori vuodesta 1997. Korrepetitiovierailuja useissa maakuntaoopperoissa.

Lappeenrannan kaupunginorkesterin nuorten solistien konsertin solistina 1976 ja 1979, Helsingin konservatorion sinfoniaorkesterin solistina 1990, Savonlinnan oopperajuhlien vuoden taiteilija -konsertin säestys 1998 ja 1999.


POKELA EEVA-LEENA (POKELA-WIIALA) (s. 1954)

Teorian ja säveltapailun opettajan tutkinto Sibelius-Akatemiassa 1981. Kansanmusiikkiopintoja Suomessa, USA:ssa, Senegalissa ja Ruotsissa.

Toiminut Espoon musiikkiopiston teorian ja säveltapailun opettajana 1977 - 79. Opettanut Sibelius-Akatemiassa säveltapailua 1976 - 80. Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen lehtori (Suomen kansanmusiikki, säveltapailu, yhtyesoitto) vuodesta 1988.

Kansanmusiikin ja lasten musiikin konsertteja vuodesta kotimaassa ja lähes kaikissa Euroopan maissa, USA:ssa, Australiassa, Filippiineillä, Indonesiassa, Venäjällä ja Virossa. Esiintymisiä radiossa ja TV:ssä säännöllisesti.

Tehnyt lukuisia radio- ja TV-ohjelmia.

Julkaissut useita lasten musiikin ja kansanmusiikin äänitteitä.

Osallistunut "Musica 1 - 2" ja "Musica 3 - 4" oppikirjojen ja opetuspakettien laadintaan.

Valtion tiedonjulkistamispalkinto ohjelmasarjasta "Virtasesta Vivaldiksi" 1982. Lastenkulttuurin valtionpalkinto 1990.


RAHKONEN MARGIT (s. 1949)

Opiskellut pianonsoittoa Rimski-Korsakovin konservatoriossa Leningradissa 1968 - 69. Suorittanut pianonsoiton III kurssitutkinnon Sibelius-Akatemiassa 1969. Bachelor of Music New England Conservatory (USA) 1973. Master of Music 1975 ja Diploma 1976 Juilliard School (USA). Musiikin tohtorin tutkinto Sibelius-Akatemiassa 1994.

Toiminut pianomusiikin lehtorina Riihimäen musiikkiopistossa 1977 - 80 ja Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1980. Sibelius-Akatemian solistisen osaston johtaja 1996 - 98. Post-doc -tutkija DocMus-yksikössä vuodesta 1999.

Ensikonsertti 1961. 2. sija Maj Lind -pianokilpailussa 1964. Esiintynyt laajalti Suomessa ja ulkomailla (mm. New York, Boston, Wien, Pariisi, Berliini, Budapest, Viro, Pohjoismaat) soolokonsertein, kamarimuusikkona ja merkittävimpien orkestereidemme solistina.

Lukuisia radio- ja TV-nauhoituksia. Duo-levytyksiä Fuga-, BIS-, Nimbus- ja Finlandia-yhtiölle. Levyttänyt soolo-ohjelmistoa Finlandialle.

Unkarin valtion Liszt-juhlavuoden mitali 1986. Toiminut useiden kilpailujen tuomaristossa. Pitänyt kesäkursseja, esitelmiä ja luentokonsertteja. Artikkeleja julkaisuissa.


RANTA ILMO (s. 1956)

Opiskellut pianonsoittoa Espoon musiikkiopistossa ja Sibelius-Akatemiassa Liisa Pohjolan oppilaana. Pianodiplomi 1984. Opiskellut pianonsoittoa Münchenissä Klaus Schilden johdolla 1982 - 83. Lukuisia mestarikursseja mm. György Sebök, Dmitri Bashkirov, Ralf Gothóni, Hartmut Höll. Opintomatkoja Saksaan ja Ranskaan.

Säestäjänä Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1976. Korrepetiittorina Suomen Kansallisoopperassa useaan otteeseen vuodesta 1978. Sibelius-Akatemian pianonsoiton opettaja 1984 - 85, pianonsoiton ja kamarimusiikin lehtori vuodesta 1986 ja kamarimusiikin vs. professori (50 %) 1993 - 95. Pitänyt liedseminaareja Turun, Keski-Pohjanmaan ja Kuopion konservatorioissa.

Soolo- ja kamarimusiikkikonsertteja sekä esiintymisiä orkesterisolistina kotimaassa. Liedkonsertteja (mm. Karita Mattilan ja Jorma Hynnisen kanssa) useissa Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa. Trio Tapiola -yhtyeen jäsen. Kantaesittänyt runsaasti suomalaista piano- ja kamarimusiikkia.

Radio- ja TV-nauhoituksia. Lukuisia levytyksiä (mm. Ondine, Finlandia, CPO).


RANTALAIHO HENRIETTE (VAN DER WOUDE-RANTALAIHO) (s. 1947)

Suorittanut viulupedagogin tutkinnon Utrechtin Konservatoriossa 1970. Opiskellut Sibelius-Akatemiassa 1970 - 72 Anja Ignatiuksen johdolla.

Toiminut opettajana Tampereen konservatoriossa 1971 - 73, 1. viulunsoittajana Tampereen Kaupunginorkesterissa 1973, konserttimestarina Savonlinnan Orkesterissa 1974 - 78 ja viulunsoiton lehtorina Savonlinnan musiikkiopistossa 1974 - 82. Sibelius-Akatemian viulumusiikin lehtori vuodesta 1982, viulupedagogiikan lehtori vuodesta 1996. Vaihto-opettajana Nebraskan yliopistossa erikoisalana viulupedagogiikka 1998.

Toiminut orkesteri- ja kamarimuusikkona Suomessa ja Hollannissa.

Artikkeleita viulupedagogiikasta Suomen ja Hollannin jousisoitonopettajien lehdissä. Osallistunut European String Teachers Associationin kansainvälisiin kongresseihin (Sveitsi, Itävalta, Saksa, Espanja, Italia, Englanti ja Hollanti). Sokrates-maiden viulupedagogiikan yhteisprojektissa Sibelius-Akatemian edustaja 1999. Syventynyt monenlaiseen viulupedagogiikan erikoisalaan ( perinteinen, Suzuki, Colourstrings, kansanmusiikki, ryhmäopetus, senioriopetus).

Julkaisut: Mari-Christine Torti: Viulu (WSOY, suomennos), toiminut asiantuntija-avustajana Dolf Grunwald: "Anna persoonallisuutesi puhua" -kirjan (Sibelius-Akatemia) suomentajalle.


RANTANEN MATTI (s. 1952)

Opiskellut harmonikansoittoa yksityisesti Lasse Pihlajamaan johdolla 1959 - 67 sekä Kööpenhaminassa Kuninkaallisessa Musiikkiakatemiassa Mogens Ellegaardin oppilaana 1975. Humanististen tieteiden kandidaatti Helsingin yliopistossa 1974 (musiikkitiede, estetiikka ja kasvatustiede).

Toiminut harmonikansoiton opettajana Espoon, Lohjan, Porin ja Keski-Pohjanmaan musiikkiopistossa, Helsingin konservatoriossa 1973 - 80 ja Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1977, lehtorina vuodesta 1983. Toiminut vierailevana professorina Trossingin Musiikkiakatemiassa Saksassa, Kööpenhaminan Kuninkaallisessa Musiikkiakatemiassa sekä Lontoon Royal Academy of Music -akatemiassa. Opettanut useilla mestarikursseilla mm. Saksassa, Espanjassa, Norjassa, Puolassa, Jugoslaviassa, Ranskassa, Sveitsissä ja Liettuassa sekä luennoinut uudesta harmonikkamusiikista useissa Euroopan maiden korkeakouluissa.

Voittanut lukuisia kotimaisia kilpailuja sekä pohjoismaiset harmonikkakilpailut 1969 ja 1970. Rantasen oppilaat ovat saavuttaneet lukuisia ensipalkintoja huomatuimmissa kansainvälisissä kilpailuissa.

Ensikonsertti 1971 Jyväskylän Kesässä. Konsertoinut sekä solistina että kamarimuusikkona useimmissa Euroopan maissa sekä Yhdysvalloissa ja Kanadassa mm. kansainvälisillä musiikkifestivaaleilla Amsterdamissa, Budapestissa, Helsingissä, Kuhmossa, Moskovassa, Pariisissa, Reykjavikissa, Torontossa, Viitasaarella ja Savonlinnassa. Toiminut mm. Radion Sinfoniaorkesterin, Tampereen kaupunginorkesterin, Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin, Kamariorkesteri AVANTI!n, Toronton uuden musiikin orkesterin, Kamariorkesteri Concentus Hungaricuksen, Reichenbachin kamariorkesterin sekä Hollannin radion Metropol-orkesterin solistina kapellimestareinaan mm. Esa-Pekka Salonen, Jorma Panula, Sakari Oramo, Atso Almila ja Juha Kangas. Tehnyt yhteistyötä 30 suomalaisen säveltäjän kanssa ja kantaesittänyt noin 70 suomalaista teosta sooloteoksista kamarimusiikkiin ja konserttoihin. Säveltäjistä mainittakoon Einojuhani Rautavaara, Aulis Sallinen, Magnus Lindberg, Jukka Tiensuu, Harri Wessman, Kalevi Aho, Paavo Heininen, Per-Henrik Nordgren, Erkki Jokinen, Heikki Valpola, Jarmo Sermilä, Ilkka Kuusisto, Tapio Nevanlinna, Tapio Tuomela, Otto Romanowski ja Harri Vuori.


RANTANEN SIMO (s. 1948)

LuK Helsingin yliopistossa 1981. Trumpetinsoiton III kurssitutkinto Sibelius-Akatemiassa 1982.

Toiminut muusikkona Oulun kaupunginorkesterissa 1969 - 70 ja Suomen Kansallisoopperan orkesterissa vuodesta 1970, vt. varaäänenjohtajana 1988 - 91.

Ollut opettajana Oulun musiikkiopistossa, Käpylän musiikkiopistossa, Helsingin konservatoriossa ja Vantaan musiikkiopistossa 1970 - 83. Trumpettimusiikin sivutoimisena lehtorina Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1983. Solistisen osaston puhaltimien koulutuslinjan johtaja vuodesta 1996.

Suomen Trumpettikilta ry:n puheenjohtaja 1991 - 96.


RIHLAMA ANNA-ULLA (s. 1951)

Opiskellut Sibelius-Akatemiassa 1971 - 78 aluksi viulunsoittoa (Leena Siukonen-Penttilä) ja viulupedagogiikkaa (Lajos Garam ja Seppo Tukiainen), sitten musiikinteoriaa (Jouko Tolonen ja Einar Englund) ja säveltapailua (Seija-Sisko Raitio). Yleisen osaston päästötodistus ja musiikinteorian opettajan tutkinto 1975, säveltapailun opettajan tutkinto 1976 ja musiikinteorian diplomi 1978. Opiskellut lisäksi Helsingin yliopistossa musiikkitiedettä, estetiikkaa ja sosiologiaa.

Toiminut Sibelius-Akatemiassa säveltapailun ja musiikinteorian opettajana vuodesta 1974, lehtorina vuodesta 1977. Lappeenrannan kesäyliopistossa säveltapailukurssien opettajana 1977 - 88, Helsingin kesäyliopistossa vuodesta 1992.

Julkaisuja: W.A. Mozartin G-duuriviulukonserton (KV 216) 1. osaan sävellettyjen soolokadenssien rakenne- ja tyylianalyysi (diplomityö 1978; ilmestynyt Sibelius-Akatemian tutkimussarjan julkaisuna nro 2). Elävän musiikin kuunteluanalyysiopas (Seija-Sisko Raition teoksessa Diktaattikirja, 1984) ja Diktaattikasetti (yhdessä Seija-Sisko Raition kanssa) 1984.


ROMANOWSKI OTTO (s. 1952)

Opiskellut elektroni- ja tietokonemusiikkia Sibelius-Akatemiassa Osmo Lindemanin kursseilla 1972 - 76 ja Tukholmassa 1976 - 77, musiikkitiedettä Helsingin yliopistossa 1972 - 74, musiikinteoriaa 1972 - 81 (Jouko Tolonen) ja sävellystä 1977 - 82 (Einojuhani Rautavaara) Sibelius-Akatemiassa sekä tietokonetaidetta Pariisissa 1983 - 84. Yleisen osaston päästötodistus ja teorianopettajan tutkinto 1980 sekä teoriadiplomi 1988 Sibelius-Akatemiassa. Osallistunut lisäksi lukuisille alan kursseille kotimaassa ja ulkomailla.

Toiminut opettajana Sibelius-Akatemiassa 1976 - 83 ja 1986 lähtien, vuodesta 1990 musiikin teknologian lehtorina. Lisäksi toiminut mm. tutkijana, säveltäjänä ja ohjelmoijana lääketieteellisessä yhteisprojektissa 1982 - 84 ja 1986 - 88, tuottajana, äänittäjänä, opettajana ja luennoitsijana useissa eri oppilaitoksissa, mm. Helsingin yliopiston musiikkitieteen tuntiopettajana ja lehtorina 1978 - 82 ja 1985 - 88. Lisäksi lukuisia edustustehtäviä. Yleisradion kokeilustudion taiteellinen johtaja 1985 - 86 sekä Espoon taide- ja tietotekniikkakeskuksen perustajajäseniä sekä sen johtaja vuodesta 1992.

Sävellystuotannossa elektroni- ja tietokonemusiikin ohella kamarimusiikkia. Levytyksiä ja julkaisuja, mm. Musiikkitaito 1,2,3 -sarja (Fazer 1988 - 99) ja MIDI 1.0 (VAPK). Tietokonegrafiikkanäyttelyjä: DATA-ART 1982 (TM-Galleria), DIMENSIO:n 10-vuotisjuhlanäyttely 1982 (Taidehalli) ja DIMENSIO-näyttely 1986 (Tapiolan Otso).


RUOHO LIISA (s. 1948)

Opiskellut huilunsoittoa Sibelius-Akatemiassa (Juho Alvas), Accademia Musicale Chigianassa Sienassa (Severino Gazzelloni) ja Freiburgin musiikkikorkeakoulussa (Aurèle Nicolet). Suorittanut II kurssitutkinnon Sibelius-Akatemiassa 1969 ja loppututkinnon Freiburgissa 1976.

Toiminut vuodesta 1968 opettajana Sibelius-Akatemiassa opetusalanaan huilumusiikki, huilupedagogiikka, kamarimusiikki ja orkesterisoitin (musiikkikasvatuksen koulutusohjelma). Toiminut muusikkona Suomen Kansallisoopperan orkesterissa 1976 - 78 ja Joensuun kaupunginorkesterissa 1981 - 84. Pitänyt mestarikursseja Suomessa, Italiassa, USA:ssa, Meksikossa ja Englannissa vuodesta 1972.

Konsertoinut vuodesta 1976 Suomessa, Euroopassa, USA:ssa, Meksikossa ja Japanissa.

I palkinto Ungdom med ton -kilpailussa (Tukholma) 1966 ja Concorso

"Severino Gazzelloni" -kilpailussa 1975.

Erityisalueet: Avant-Garde-musiikki sekä barokkimusiikki soveltaen esityskäytäntöä modernilla huilulla. Alexandertekniikka huilunsoiton apuvälineenä


RÖNKÄ TUULA (s. 1944)

Suorittanut kanttori-urkurin tutkinnon 1967 ja urkudiplomin 1973.

Toiminut Kuopion musiikkiopiston kirkkomusiikin osaston urkumusiikin lehtorina 1973 - 83 ja Sibelius-Akatemian urkumusiikin lehtorina vuodesta 1983.


SAARINEN MATTI (s. 1952)

 Musiikinopettajan tutkinto Sibelius-Akatemiassa, musiikinteorian diplomi 1981 ja pasuunansoiton diplomi 1987.

Toiminut opettajana Espoo musiikkiopistossa 1976 - 80. Musiikinteorian tuntiopettaja Sibelius-Akatemiassa, vs. lehtori 1982 - 84 ja lehtori vuodesta 1984.

Sibelius-Akatemian hallituksen varajäsen 1983 89 ja varsinainen jäsen 1990 - 93. Sibelius-Akatemian sävellyksen ja musiikinteorian osaston johtaja 1990 - 98. Sävellys- ja musiikinteoria -lehden päätoimittaja 1990 - 97.


SALMIALA SEIJA (s. 1943)

Viuluopintoja Arno Granrothin, Ricardo Odnoposoffin ja Gabriel Bouillonin johdolla. Filosofian lisensiaatti Helsingin yliopistossa 1975.

Sibelius-Akatemiassa opettajana vuodesta 1966, vuodesta 1967 säveltapailun lehtorina.

Toiminut II ja III Jean Sibelius -viulukilpailun sihteerinä.

Pariisin taiteilijakaupungin säätiön sihteerinä vuodesta 1984.

Ensikonsertti Helsingissä 1964. III palkinto Kuopion viulukilpailussa 1973.

Suomentanut kirjan "Galamianin viulumetodit". Toimittanut oppikirjat Säveltapailu C ja Säveltapailu B.

Jäänyt Sibelius-Akatemiasta eläkkeelle 31.8.2002


SARIOLA RAIMO (s. 1953)

Opiskellut sellonsoittoa Varpu Siiralan, Erkki Raution, Arto Noraksen, Paul Tortelier'n ja Mstislav Rostropovitšin johdolla. Sellodiplomi 1976 ja musiikin tohtorin tutkinto 1990 Sibelius-Akatemiassa.

Toiminut sellonsoiton lehtorina Helsingin konservatoriossa 1976 - 78 ja Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1980 (opettajana vuodesta 1978). Sibelius-Akatemian solistisen osaston johtaja 1990 - 93 ja 2. vararehtori 1993 - 96. Suomen jousisoitinopettajien yhdistyksen puheenjohtaja vuodesta 1996.

Turun kansallisessa sellokilpailussa 1972 jaettu ensimmäinen sija. Jaettu kolmas palkinto Bristolin sellokilpailussa 1977. Moskovan Tšaikovski-kilpailussa välierädiplomi 1974 ja 1978.

Ensikonsertti Helsingissä 1977. Jyväskylän Kesän "Vuoden debytantti" 1974. Konsertoinut Pohjoismaissa, Saksassa, Italiassa, Neuvostoliitossa, Indonesiassa, Filippiineillä ja Yhdysvalloissa.

Levyttänyt Finlandia Recordsille. Lukuisia radio- ja TV-nauhoituksia kotimaassa ja ulkomailla.


SARMANTO-NEUVONEN EEVA

suuri jpg-kuva 362 KT

eps-kuva 1,9 MT

Opiskellut pianonsoittoa Sibelius-Akatemiassa Inkeri Siukosen johdolla 1962 -77. Sello-opintoja opettajana Teppo Tuominen ja urkumusiikin opintoja yksityisesti opettajana Veikko Asp. Pianonsoitonopintoja Bostonissa Margareth Chaloffin johdolla 1974, pianonsoiton ja pianopedagogiikan opintoja Columbian yliopistossa, Teachers College, New York 1974 - 75. Sibelius-Akatemian solistisen osaston päästötodistus ja pianonsoitonopettajan tutkinto 1973, pianodiplomi 1977. Useita opintomatkoja eri maihin.

Pianonsoiton opettajana Länsi-Helsingin musiikkiopistossa 1975 - 76, Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa 1977 - 82, perustamassaan Eiran musiikkikoulussa 1983 - 91. Sibelius-Akatemian pianonsoiton ja -pedagogiikan sivutoimisena tuntiopettajana 1976 - 79, päätoimisena tuntiopettajana 1979 - 2001 sekä lehtorina vuodesta 2001. Opettajana eri kursseilla ja festivaaleilla Suomessa ja ulkomailla (mm. Hollanti, Norja ja Ruotsi). Pianopedagogisia esitelmiä ja demonstraatioita Suomessa ja ulkomailla (mm. Japani, USA, Kanada, Meksiko Australia, Argentiina, Eesti, Ruotsi, Norja, Englanti, Saksa, Ranska).

JULKAISUJA:

Sormet sanoo so, so, so. Kansanlaulusovituksia pianolle, Fazer 1983

Suomalainen pianokoulu, Alkusoitto 1985, Osa 1. 1987, Osa 2. 1989, Osa 3. 1990, Oheisohjelmisto 1. 1992, Oheisohjelmisto 2. 1992, WSOY (Japanissa Yamahan kustantamana)

Tonttusormet, helppoja joululaulusovituksia pianolle, 1990

Iloisia eläinkuvia pianolle, 1991

Anna soida, aikuispianokoulu, 1992

Taikasoinnut, 1995

Ristiin Rastiin Rinnakkain, 4-kätisiä pianokappaleita, 1997

Viisi pientä ankkaa, laula, leiki, väritä, soita, 1998

100 pianoetydiä, 1998

Useita luottamustoimia, mm. Sibelius-Akatemian hallituksen jäsen vuodesta 2000, Sibelius-Akatemian lehtoriyhdistys ry:n puheenjohtaja vuodesta 2000, Pianopedagogit ry:n varapuheenjohtaja.


SAVIJOKI JUKKA (s. 1952)

Opiskellut kitaransoittoa Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1973 sekä yksityisesti Lontoossa 1975 - 76 John W. Duarten johdolla. Kitaradiplomi Sibelius-Akatemiassa 1977. Osallistunut myös mm. Oscar Chiglian kesäkursseille. Musiikin tohtorin tutkinto Sibelius-Akatemiassa 1997.

Opettanut Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1977, kitaramusiikin lehtorina vuodesta 1985. Pitänyt mestarikursseja ulkomailla.

Debyyttikonsertti Ritarihuoneella 1975 ja Lontoossa 1977. Ensikonsertti Sibelius-Akatemiassa 1977. Runsaasti esiintymisiä kaikissa Pohjoismaissa, Saksassa, Italiassa, Isossa-Britanniassa, Tshekkoslovakiassa, Alankomaissa, Japanissa ja Yhdysvalloissa. Esiintynyt soolokonsertein, kamarimuusikkona ja orkestereiden solistina.

Lukuisia nauhoituksia Yleisradiolle vuodesta 1975. Nauhoituksia ja esiintymisiä BBC:ssä ja kaikilla pohjoismaisilla radioasemilla. Toistakymmentä levytystä BIS- ja Ondine-yhtiölle.

Toiminut useiden kansainvälisten kitarakilpailujen tuomaristossa.


SAVIJOKI PEKKA (s. 1952)

Toiminut Sibelius-Akatemiassa saksofoninsoiton päätoimisena tuntiopettajana vuodesta 1982.


SIIRALA JUSSI (s. 1949)

Opiskellut pianonsoittoa Sibelius-Akatemiassa Inkeri Siukosen oppilaana 1960 - 69, Wienin musiikkikorkeakoulussa Richard Hauserin ja Dieter Weberin johdolla 1969 - 74 sekä Indianan yliopistossa Bloomingtonissa György Sebökin johdolla 1974 - 75. Pianodiplomi Wienissä 1973.

Toiminut lehtorina Hämeenlinnan musiikkiopistossa 1975 - 76, Hyvinkään musiikkiopistossa 1976 - 77 ja Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1977. Pitänyt pianokursseja Lapinlahdella, Karjaalla, Juuassa ja Ruokolahdella.

Ensikonsertti Savonlinnan oopperajuhlien yhteydessä 1969. Soolo- ja kamarimusiikkikonsertteja vuodesta 1968. Esiintynyt myös maamme kaikkien ammattiorkestereiden kanssa. Esittänyt Brahmsin koko pianokamarimusiikkituotannon. Esiintynyt myös Neuvostoliitossa, Itävallassa, Saksassa, Ruotsissa, USA:ssa ja Kanadassa.

Radio- ja TV-nauhoituksia. Levyttänyt Bis-yhtiölle yhdessä Pekka Savijoen kanssa.

I palkinto Maj Lind -pianokilpailussa 1968 ja Elena Rombro-Stepanov -kilpailussa Wienissä 1972.


SÄRKKÄ JUSSI (s. 1961)

Opiskellut fagotinsoittoa Sibelius-Akatemiassa Emanuel Elolan oppilaana. Fagotinsoiton A-tutkinto 1986. Jatko-opintoja mestarikursseilla ja yksityisesti mm. Laszlo Haran johdolla.

Toiminut Joensuun kaupunginorkesterin fagotin äänenjohtajana 1980 - 82 ja Helsingin kaupunginorkesterissa fagotinsoittajana ja varaäänenjohtajana 1983 - 94. Suomen Kansallisoopperan orkesterissa fagotin 1994 - 95. Radion sinfoniaorkesterin 2. soolofagotisti syksystä 1995. Opettanut fagotinsoittoa useissa musiikkioppilaitoksissa vuodesta 1982 ja Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1993, lehtorina vuodesta 1994.

Ensikonsertti 1989 Helsingin kaupunginorkesterin kamarimusiikkisarjassa. Avanti!-kamariorkesterin ja Kerberos-yhtyeenjäsen. Esiintynyt orkesterisolistina ja kamarimuusikkona mm. Suomen tärkeimmillä musiikkijuhlilla. Soittaa Kuudennen kerroksen yhtyeessä. Perehtynyt myös periodi-instrumentteihin.

Suomen oboe- ja fagottiseuran puheenjohtaja 1995 - 96. Helsingin Muusikot ry:n puheenjohtaja vuodesta 1990.


TAWASTSTJERNA HUI-YING (LIU)

Bachelor of Arts -tutkinto New York Universityssä. Master of Music -tutkinto Peabody Conservatory of Musicissa (Baltimore), pääopettajat Martin Canin ja Konrad Wolff. Opiskellut myös Leon Fleisherin, Karl-Urlich Schnabelin ja Pierre Sancanin johdolla.

Toiminut pianonsoiton vierailevana lehtorina Soochow-yliopistossa Taipeissa 1978 - 79. Opettanut pianonsoittoa Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1982, vuodesta 1984 pianomusiikin lehtorina. Mestarikursseja ja luentoja eri puolilla Suomea, muissa Pohjoismaissa, Ranskassa, Belgiassa, Virossa ja Yhdysvalloissa. Useat hänen oppilaistaan ovat saaneet palkintoja kansallisissa ja kansainvälisissä pianokilpailuissa.

Esiintynyt konserteissa, televisiossa ja radiossa USA:ssa, Etelä-Amerikassa, Lähi- ja Kaukoidässä ja Euroopassa. Debytoi Suomessa Helsingin Juhlaviikoilla 1979. Esiintynyt koko maassa mm. tärkeimmillä musiikkijuhlilla. Soittanut orkesterin solistina mm. Okko Kamun, Esa-Pekka Salosen ja Eri Klasin johdolla sekä kamarimuusikkona mm. Jean-Jacques Kantorowin ja Patrick Galloisin kanssa. Esiintyy usein duopianistina aviomiehensä Erik T. Tawaststjernan kanssa. Esittänyt usein kokonaisuuksia, mm. Debussyn 12 etydiä, Beethovenin koko tuotannon pianolle nelikätisesti, Sibeliuksen musiikkia sellolle ja pianolle sekä Beethovenin kaikki sonaatit ja muunnelmat pianolle ja sellolle.

Kilpailuvoittoja: 1. palkinto All-City Youth Contest, Taipei 1963; Palkinnonsaaja Selección 1966 de Jóvenes Valores Musicales, Buenos Aires; Grand Finalist -sija Young Artists Competition of the WQXR, Radio Station of The New York Times 1976, 1. palkinto Brooklyn Philharmonia Youth Music Contest, New York 1969; Palkinnonsaaja Kansainvälinen Artists International's Annual Young Musicians Auditions -kilpailu, New York 1975.

Levyttänyt Finlandia- ja Musiikki-Laiho -yhtiölle. Radio- ja TV-nauhoituksia New Yorkissa, Hongkongissa, Taipeissa ja Suomessa. Pianon avain -pianokoulun yksi tekijä. Toiminut avustajana Sibeliuksen koottujen teosten toimitustyössä.


TEIKARI JOUKO (s. 1938)

Suorittanut oboensoiton diplomin Sibelius-Akatemiassa. Opiskellut Berliinissä Karl Steinsin ja Pariisissa Robert Casierin johdolla.Toiminut soolo-oboistina Suomen Kansallisoopperan orkesterissa 1963 - 67 ja Radion sinfoniaorkesterissa 1967 - 88. Espoon musiikkiopistossa oboensoiton opettajana 1972 - 79 ja Sibelius-Akatemiassa sivutoimisena oboensoiton lehtorina vuodesta 1979.

Esiintynyt Radion sinfoniaorkesterin ja useiden kaupunkiorkestereiden solistina. Esiintynyt solistina International Double Reed Societyn kongressissa (Edinburgh, Graz, Manchester). Opettanut ja konsertoinut USA:ssa 1995 Michigan State Universityssä. Toiminut myös kapellimestarina.

Vuoden äänilevy 1979 (Yleisradio). Vehkalahden kulttuurilautakunnan puheenjohtaja vuodesta 1990.

Jäänyt Sibelius-Akatemiasta eläkkeelle 31.1.2003.


TIILIKAINEN SAULI (s. 1952)

Suorittanut kanttori-urkurin tutkinnon 1977 ja laulunopettajan tutkinnon 1979. Lauludiplomi 1980. Jatko-opintoja Wienissä 1980 - 82.

Toiminut kanttori-urkurina 1974 - 86. Laulun tuntiopettajana Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa 1982 - 85. Sibelius-Akatemiassa tuntiopettajana 1985 - 87, laulutaiteen lehtorina 1987 - 88, kirkkolaulutaiteen lehtori 1988 - 89 ja laulutaiteen lehtori vuodesta 1989.

Vierailevana professorina Wienin musiikkikorkeakoulussa 1997 ja 1999.

Pitänyt useita kesäkursseja vuodesta 1988.

Ensikonsertit Wienissä ja Helsingissä 1981.

Oopperalaulajana vuodesta 1983 maakuntaoopperoissa, vuodesta 1985 Suomen Kansallisoopperassa ja vuodesta 1986 Savonlinnan oopperajuhlilla. Pitänyt lied-iltoja ja toiminut orkesterin solistina eri puolilla maailmaa.

Levytyksiä, radionauhoituksia, TV-oopperoita Suomessa, Ruotsissa ja Eestissä.

2. sija Lappeenrannan laulukilpailussa 1981.


TIKKANEN RIITTA (s. 1956)

Suorittanut Sibelius-Akatemiassa musiikinopettajan tutkinnon 1980 ja musiikin kandidaatin tutkinnon 1988.

Toiminut musiikinopettajana Herttoniemen yhteiskoulussa 1981 - 82, Karakalliossa 1982 - 87 ja Tapiolan musiikkilukiossa vuodesta 1987. Musiikin didaktiikan sivutoimisena lehtorina Sibelius-Akatemiassa vuodesta

1988.

Esiintymisiä koululaisryhmien kanssa.

Koulujen Musiikinopettajat ry:n hallituksen jäsen 1983 - 89, varapuheenjohtaja 1984 - 86 ja puheenjohtaja 1986 - 89. Konserttikeskus ry:n johtokunnan jäsen. Kuuluu erilaisiin Opetushallituksen toimikuntiin. Laatinut vuodesta 1984 Otavalle opetusmateriaalit: Koulun musiikki 7, 8-9, Opus 1-2, Tempo 7. Elämä Soi -opetusmateriaali 1994.

Euroopan neuvoston "Culture, Creativiy and the Young" -asiantuntijaryhmän jäsen Strasbourgissa vuodesta 1995. Sibelius-Akatemian, Suomen Kansallisoopperan, Espoon ja Vantaan kaupungin taidekasvatusprojektin pedagoginen projektivastaava 1997 - 20001.


TOIVONEN SUSANNA (s. 1962)

Helsingin yliopistossa filosofian maisterin tutkinto 1988

Toiminut Helsingin yliopistossa puheopin päätoimisena tuntiopettajana 1991 - 92, 1994 - 96, Turun yliopistossa 1992 - 93, avoimen yliopiston äänenkäytön ja kokonaisilmaisun opettajana 1990 -. Sibelius-Akatemian puheviestinnän sivutoiminen lehtori vuodesta 1996.

Lausuntaesityksiä yksin ja ryhmässä. Suomen lausujain liiton jäsen 1999 -.


TUKIAINEN SEPPO (s. 1939)

Suorittanut Sibelius-Akatemiassa viulunsoiton III-kurssitutkinnon. Tehnyt opintomatkoja Pariisiin 1960-luvulla sekä Moskovaan ja Pietariin. Osallistunut useille mestarikursseille.

Toiminut viulunsoiton opettajana Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1965 tuntiopettajana, vt. professorina sekä lehtorina vuodesta 1972. Pitänyt useita mestarikursseja musiikkijuhlilla Suomessa ja Ruotsissa.

Ensikonsertti 1965. Helsingin kaupunginorkesterin I viulunsoittaja 1958 - 72. Toiminut konserttimestarina Helsingin kaupunginorkesterissa, Helsingin Kamariorkesterissa ja Finlandia-Sinfoniettassa. Hyvinkään kaupunginorkesterin johtaja 1965 - 67. Pitänyt konsertteja musiikkijuhlilla Suomessa eri kokoonpanoissa. Konsertoinut myös Ruotsissa, Islannissa, Ranskassa ja Venäjällä. Sibelius-Akatemia -kvartetin ja Finlandia-kvartetin primas. Kvartetit esiintyneet ympäri maailmaa musiikkikeskuksissa ja musiikkijuhlilla.

Radionauhoituksia, tv-konsertteja, esitelmiä.

Levytyksiä Sibelius-Akatemia -kvartetin kanssa.

1. palkinto Kuopion viulukilpailussa 1970, 2. palkinto lahden viulukilpailussa 1969, 3. sija Århusin vilukilpailussa 1969, semifinaalipaikka Jean Sibelius -viulukilpailussa 1970.


TUOMELA-NYMAN TUULA MARJA (s. 1956)

Suorittanut Sibelius-Akatemiassa pianodiplomin 1977 ja lauludiplomin 1986 sekä laulunopettajan ja pianonsoitonopettajan tutkinnon. Yksityisiä opintoja mm. Jane Manningin, Dorothy Irvingin, Elisabeth Laurencen, Ralf Gothónin ja György Sebökin johdolla.

Toiminut Sibelius-Akatemiassa pianonsoiton opettajana vuodesta 1978, Suomen Kansallisoopperan kuorossa 1986 - 89 ja korrepetiittorina 1989 - 92. Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksen korrepetition opettaja 1994 - 95, vuodesta 1995 oopperakorrepetition lehtori.

Lauluensikonsertti 1988. Omia konsertteja ja solistiesiintymisiä Pohjoismaiden lisäksi mm. Yhdysvalloissa, Tsekkoslovakiassa, Ranskassa ja Saksassa. Esiintynyt useimpien suomalaisten kaupunginorkestereiden, Radion sinfoniaorkesterin, Avanti!n ja Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesterin laulusolistina. Radion sinfoniaorkesterin nuorten solistien konsertissa 1973 (piano). Ooppera- ja operettirooleja Suomen Kansallisoopperassa ja useissa alueoopperoissa. Viitasaaren Musiikin Aika -festivaalin "Vuoden solisti 1994".

Radionauhoituksia, TV-esiintymisiä laulajana ja juontajana. Levytyksiä.


VALPOLA HEIKKI (s. 1946)

Musiikinteorian opettajan tutkinto ja musiikinteorian diplomitutkinto Sibelius-Akatemiassa 1972. Sävellysopintoja Sibelius-Akatemiassa Jouko Tolosen johdolla.

Toiminut tuntiopettajana Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1969 ja musiikinteorian lehtorina vuodesta 1980. Kullervo-kuoron johtaja vuodesta 1984.

Esiintymisiä ja sävellyksiä: baletti Sali nro 6 (Marjo Kuusela, Suomen Kansallisooppera 1982), sekakuoroteoksia mm. Kolme häälaulua Kalevalasta (1977), Pääskylintu, Päivälintu sekakuorolle ja vaskikvartetille (1983), Aika on iloita meidän (1984), näyttämölliset kuoroteokset Tiihosia (1982) ja Ei kai Plumps (Ilpo Tiihonen 1991), kamarimusiikkia sooloharmonikalle mm. Kesäpäiviä (1982), Tulenteko (1986), Marilina (1988) Mellatus (1993), Trois Deux... (1994), tanssiteatteriteoksia yhteistyössä mm. Arja Petterssonin, Tommi Kitin ja Marjo Kuuselan kanssa. Musiikki 14 näytelmäelokuvaan, mm. Miestä ei voi raiskata (J. Donner 1978), Vartioitu kylä (T. Linnasalo 1978) , Tulipää (Honkasalo-Lehto 1980), Eros ja Psyyke (T. Linnasalo 1998), kymmeniä lyhytelokuvia ja dokumentteja. Sävellyskonsertti Pariisissa 1994, suomalaisina taiteilijoina Matti Rantanen ja Marko Ylönen sekä ranskalaisia muusikoita.

TV I:n pienoismusikaalikilpailu 1972: II palkinto musikaalilla Bändi yhteistyössä Jorma Eton kanssa. Sopotin TV-festivaali Puolassa 1978: II palkinto TV-oopperalla Karannut hevonen, Prahan kuoropäivät 1992: Kultamitali pienten sekakuorojen sarjassa Kullervo-kuoron kanssa sekä erikoispalkinto hyvästä ohjelmakokonaisuudesta (omia sävellyksiä).

Levytyksiä mm. Sinun kanssas (1974), Pentti Saaritsa/lauluja, Likainen Enkeli (Kullervo-kuoro), Japanilaisia lauluja ,Toshitake Shinohara, Tulenteko (kamarimusiikkia) sekä lukuisa määrä koti- ja ulkomaisia levytyksiä, joilla mukana omia sävellyksiä.


VAPAAVUORI PEKKA (s. 1945)

Suorittanut Sibelius-Akatemiassa kanttori-urkurin tutkinnon 1968. Diplomipianisti 1971. Teologian kandidaatin tutkinto Helsingin yliopistossa 1971. Musiikin tohtorin tutkinto Sibelius-Akatemiassa 2001. Toiminut Sibelius-Akatemian rehtorina vuosina 1999 - 2004.

Suomen lähetysseuran kanttori-urkuri 1965 - 71. Rovaniemen seurakunnan nuorisokanttori 1971 - 72, Rovaniemen seurakunnan nuorisopastori 1972 - 73. Lapin musiikkiopiston pianonsoiton lehtori 1973 - 78. Oulun konservatorion pianonsoiton lehtori ja yliopettaja 1978 - 85. Sibelius-Akatemian pianomusiikin lehtori 1985-1995, piano- ja klaveerimusiikin lehtori vuodesta 1995. Kuopion konservatorion rehtori 1991 - 1995. Sibelius-Akatemian Kuopion osaston johtaja 1998 - 99. Sibelius-Akatemian rehtori vuodesta 1999.

Ensikonsertti Sibelius-Akatemiassa 1973. Esiintymisiä pianistina, historiallisten klaveerien soittajana ja/tai luennoitsijana musiikkijuhlilla, korkeakouluissa ja kansainvälisissä konferensseissa useimmissa Euroopan maissa sekä USA:ssa, Etiopiassa, Tansaniassa ja Senegalissa.

Levyttänyt pianolla mm. Leevi Madetojan, Kullervo Karjalaisen ja Kari Kuosmasen musiikkia, klavikordilla Sibelius-Akatemian CD-sarjassa "Viisi muunnelmaa Anders Wåhlströmin teemasta" Runsaasti radionauhoituksia ja esiintymisiä radiossa ja TV:ssä.

Julkaisuja: Pianokoulut "Pieni pianisti I - III ja "Barokkipianisti" sekä lapsen ensimmäinen teorian tehtäväkirja "Löytöretki musiikkimaassa". Artikkeleita useissa kansainvälisissä julkaisuissa.

Oulun kamarisolistit ry:n pianisti ja puheenjohtaja 1979 - 85. Suomen pianopedagogit ry:n puheenjohtaja 1987 - 90. Hetan musiikkipäivien taiteellinen johtaja 1983 - 93. Suomalais-virolaisen barokkiorkesterin kosketinsoittajien puheenjohtaja 1990 - 93. Sibelius-Akatemian hallituksen ja koulutuskeskuksen johtokunnan sekä Kuopion osastoneuvoston jäsen.


VIITASALO MARITA (s. 1948)

suuri jpg-kuva 829 KT

eps-kuva 3,7 MT

Aloitti pianonsoiton opinnot 5-vuotiaana, ensin yksityisesti ja myöhemmin Lahden ja Kuopion musiikkiopistoissa. Opiskeli Sibelius-Akatemiassa neljä lukuvuotta professori Timo Mikkilän johdolla. Diplomitutkinto 1972. Opiskeli 1970 - 71 stipendiaattina Roomassa Accademia di Santa Ceciliassa ja suoritti siellä loppututkinnon. Jatkoi opintojaan neljän vuoden ajan Wienin musiikkikorkeakoulussa (Hochschule für Musik und darstellende Kunst). Suoritti siellä diplomitutkinnon erinomaisin arvosanoin.

Pianonsoiton opettajana Kuopion musiikkiopistossa 1976 - 77 ja Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1977, vuodesta 1981 pianomusiikin lehtorina. Vuodesta 1989 Espoon kansainvälisen pianoviikon taiteellisena johtajana yhdessä Erik T. Tawaststjernan kanssa.

Maj Lind -kilpailussa kolmas sija 1968. Ensikonsertti Helsingissä 1974. Esiintynyt useiden Suomen ja Scandinavian orkestereiden solistina. Antanut useita soolokonsertteja Helsingissä ja muualla kotimaassa sekä mm. Wienin Musikvereinissa, Berliinissä, Düsseldorfissa, Roomassa ja Tukholmassa. Ohjelmisto on ollut hyvin laaja sisältäen erityisesti Chopinin, Debussyn, Ravelin ja Sibeliuksen teoksia.

Kuulunut vuodesta 1989 perustamaansa Trio Finlandiaan ja on sen jäsenenä konsertoinut Skandinavian lisäksi mm. Belgiassa, Saksassa, Ranskassa, Italiassa, Kreikassa ja Venäjällä sekä kiertänyt laajasti USA:ssa ja Kaakkois-Aasiassa. Olli Kortekangas sävelsi ja omisti Trio Finlandialle teoksen Charms, joka kantaesitettiin Radion sinfoniaorkesterin kanssa 1999.

Kiinteää yhteistyötä vuodesta 1987 sopraano Soile Isokosken kanssa konsertoiden Lontoon Wigmore Hallissa ja Edinboroughin festivaaleilla Skotlannissa, sekä Wienissä, Pariisissa, Strasbourgissa, Amsterdamissa, Roomassa, Münchenissä, Ateenassa ja Pietarissa sekä Tokiossa, Osakassa ja Sapporossa

Levyttänyt mm. Sibeliuksen, Debussyn ja Ravelin pianomusiikkia sekä Trio Finlandian kanssa Schubertin ja Mendelssonin kamarimusiikkia. Levyttänyt Soile Isokosken kanssa pohjoismaista laulumusiikkia sekä Schubertin ja Schumanin liedejä.


VUORI MARJA (s. 1960)

Musiikin kandidaatin tutkinto 1985 (musiikkikasvatuksen koulutusohjelma) ja musiikin lisensiaatin tutkinto (tieteellinen linja) Sibelius-Akatemiassa 1990.

Toiminut Jyväskylän normaalikoulun musiikin lehtorina 1983 ja Hyvinkään musiikkiopiston pianonsoiton tuntiopettajana 1985 - 86. Sibelius-Akatemian assistenttina 1987 - 93, musiikkikasvatuksen lehtorina 1999- 2001 ja sävellyksen ja musiikinteorian lehtorina 2001 - 02, josta alkaen tutkijana.


VÄISÄNEN RISTO (s. 1947)

Suorittanut pianonsoiton opettajan ja musiikkiteorian opettajan tutkinnon Sibelius-Akatemiassa. Pianonsoiton opintoja Liisa Pohjolan johdolla.

Toiminut opettajana Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1972, vuodesta 1980 musiikinteorian lehtorina.

Magnus Lindberin kanssa pianoduo (1978 - 80), joka esiintynyt Helsingissä, Jyväskylässä ja Kööpenhaminassa.

Julkaisuja:

Brahmsin Der Tod, das ist die kühle Nacht, op. 96/1. Motiivianalyysin ongelmia (Musiikki 1998).

Problems in Performance Studies of Sibelius's Orchestral Works. Teoksessa Sibelius Forum. Proceedings from the Second Jean Sibelius Conference, Helsinki, November 1995. (1998)

Skizzen zu historischen Aufführungstraditionen der Orchesterwerke von Jean Sibelius. Esitelmä Berliinin Sibelius-symposiumissa 'Sibelius und Deutschland', 1988 (kongressijulkaisu painossa).

Pienoismuotoanalyysin ongelmia (MUTES 1/99).

Sibeliuksen "pinnit". Kommentteja Sibeliuksen teosten kokonaislaitoksen (JSW) editoriaalisista ratkaisuista ja periaatteista laulun Höstkväll uuden edition pohjalta (Musiikki 1999).

Toimittanut teokset SIC. Sibelius-Akatemian vuosikirja 1 (1983) ja 2 (1984 - 85), Sibelius Forum. Proceedings from the Second Jean Sibelius Conference, Helsinki, November 1995. Yhdessä Veijo Murtomäen ja Kari Kilpeläisen kanssa. (1998)

Artikkeleita sekä musiikinteorian ja yleistermistön toimitustehtäviä Otavan isoon Musiikkitietosanakirjaan (1975 - 80, osat 3 - 5) sekä Suureen Musiikkitietosanakirjaan (1989 - 92).