Soitinesittelyt

Tässä jaksossa esitellään lyhyesti keskeisiä ja eniten käytettyjä orkesterilyömäsoittimia. Soittimet on jaoteltu viiteen ryhmään; metallisiin, puisiin ja melodialyömäsoittimiin sekä kalvollisiin ja efektilyömäsoittimiin valmistusmateriaalin, rakenteen tai äänenvärin mukaan. Ryhmittely on tapahtunut sivuston laatineen lyömäsoittajan henkilökohtaisten näkemysten ja kokemusten pohjalta. Muunkinlaisia luokitteluja löytyy alan kirjallisuudesta.

Soitinten soittamistapa ja samalla lyömäsoittajan asenne soittimia kohtaan muuttuu riippuen siitä, mikä soitinryhmä kulloinkin on kysymyksessä. Tulevaisuudessa tarkoituksena on jatkaa ja laajentaa ryhmittelyä siten, että latinalais-amerikkalaiset lyömäsoittimet samoin kuin rumpusetti saisivat oman osionsa näille sivuille.

Soitinesittelyissä on pyritty samansuuntaiseen järjestykseen. Ensiksi esitellään soitinta ulkoisesti ja seuraavaksi kerrotaan äänen tuottamiseen vaikuttavista tekijöistä. Jokaisen soittimen kohdalla on myös kuvattu sen ääntä muutamilla sanoilla. Sanat saattavat olla keskenään hyvinkin vastakkaisia, sillä soittimen ääni voi vaihdella paljon riippuen soittotavasta, kapuloista tai soiton voimakkuudesta.

Alaotsikot on pyritty minimoimaan, jottei kokonaisuudesta tulisi sirpaleista. Pidemmissä tekstiosioissa on käytetty lukemista helpottavaa avainsanojen lihavointia.

Otsikon ’Soittaminen’ alla kerrotaan soittamisen asettamista vaatimuksista sekä soittoasennoista. Otsikon ’Huomioitavaa’ alle on koottu kokemukseen perustuvia huomioita sekä käytännön vinkkejä.

Soitinten historian kertaamista on näillä sivuilla pyritty tietoisesti välttämään. Näin on pystytty pitämään sivusto mahdollisimman tiiviinä. Suositeltavaa on kuitenkin tutustua myös soitinten historiaan, sillä vain sen kautta on mahdollista ymmärtää kukin soitin kokonaisuudessaan. Myös suorat viittaukset jo sävellettyihin teoksiin on jätetty tietoisesti pois. Tällä tavoin on haluttu antaa säveltäjälle mahdollisuus muodostaa soittimesta mahdollisimman puhdas mielikuva. Tarvittaessa on toki mahdollisuus tutustua jo olemassa oleviin sävellyksiin, joista voi löytää valtavan määrän niin hyviä kuin varoittaviakin esimerkkejä lyömäsoitinten käytöstä ja yhdistelystä.

Orkestrointioppaissa esitetyt lyömäsoitinten äänialat ovat usein virheellisiä ja ne onkin aina syytä tarkistaa ajantasaisesta lähteestä. Sulkuihin on laitettu harvinaisemmat, vain tietyistä soittimista löytyvät äänialat.

almglocken

thai-gongit

crotalesit

kellopeli

Soi 2 oktaavia ylempää.

TÄHÄN_KUVAUSTEKSTI

putkikellot

TÄHÄN_KUVAUSTEKSTI

TÄHÄN_KUVAUSTEKSTI

TÄHÄN_KUVAUSTEKSTI

Säveltasottomien soitinten kohdalla on käytetty suuntaa-antavaa määrittelyä sävelkorkeuksista. Sivuston laatijan omien kuulohavaintojen lisäksi määrittelyssä on käytetty aineistona esimerkiksi Solomonin teosta How to Write for Percussion sekä Peinkofer & Tannigelin teosta Handbuch des Schlagzeugs, joista ensimmäisessä on ansiokkaasti esitelty muun muassa rumpujen suhteellisia äänenkorkeuksia (s. 64) sekä jälkimmäisessä melodialyömäsoitinten äänialoja (liitteenä oleva Tonumfangtabelle).

Soitinesittelyjen yhteydestä löytyy myös esimerkkikuva kyseisestä soittimesta. Kuvien soittimet ovat  kaikki laadukkaita yksilöitä. Huomattava on kuitenkin, ettei soittimen ulkonäkö kerro kaikkea esimerkiksi äänen laadusta. Samannimiset ja -näköiset soittimet ovat usein yksilöitä äänensä suhteen.

Näillä sivuilla on ääniesimerkkien lisäksi pyritty myös videoiden avulla havainnollistamaan keskeisiä seikkoja soittimista. Tällaisia ovat muun muassa soittimen koko suhteessa soittajaan, soittamisen vaatima tila ja liikeradat, asennot, yksityiskohdat äänentuottamisessa ja jälkisoinnin sammutus. Lisäksi videoilta voi saada käsityksen kapuloiden vaikutuksesta ääneen. Videoiden esimerkit ovat yksittäisiä ääniä tai muutaman äänen sarjoja. Näin on pyritty ilmaisemaan mahdollisimman pelkistetysti soittimen ääntä ja soittamista. Esimerkit ovat lyhyitä, jotta mielenkiintoa riittäisi kuunnella ja katsella kukin video loppuun saakka.