o
Suomen Kodály-Seura ry.

Zoltán Kodály (16.12.1882 - 06.03.1967)

Zoltán Kodály
(1882-1967)

Ajatuksia

Zoltán Kodály (16.12.1882 - 06.03.1967), unkarilainen säveltäjä, musiikkitieteilijä, kielen ja kansanperinteen tutkija, unkarilaisen musiikkikasvatusjärjestelmän luoja, teki koko elämäntyönsä oman, maansa kulttuurin kehittämiseksi, ihmiskunnan ja ihmisen itsensä hyväksi. Hän uskoi hyvään ihmisessä.

Kodályn mukaan rakkaus musiikkia kohtaan kuuluu jokaisen sivistyneen, elämää kunnioittavan ihmisen perusolemukseen.

Musiikki kuuluu kaikille

Kodályn pääperiaatteena oli saattaa musiikki jokaisen ulottuville siten, että kaikilla ihmisillä olisi mahdollisuuksia saada kokemuksia musiikista, oppia nauttimaan siitä ja rohkaistua toteuttamaan itseään musiikin avulla omista yksilöllisistä edellytyksistä lähtien. Kodály loi omaleimaisen musiikkikasvatusfilosofiansa, jonka perusteella unkarilaiset musiikkikasvattajat ovat kehittäneet Kodály-menetelmäksi kutsuttua säveltapailumetodiikkaa. Se on unkarilaisessa koulujärjestelmässä kaiken musiikkikasvatuksen lähtökohta, jota on menestyksellisesti sovellettu myös muualla maailmassa niin musiikin varhaiskasvatuksen, kuorotoiminnan, kouluopetuksen kuin soitinpedagogiikan piirissä.

Näe, mitä kuulet - kuule, mitä näet

Kodályn mielestä ihmisen oma ääni on itse kunkin tärkein ja ensisijaisin instrumentti; sisäisen kuulemisen taito, kuuntelukyvyn tietoinen kehittäminen luo edellytykset tasapainoiselle musisoinnille. Pienen lapsen tapa lähestyä uusia asioita kokonaisvaltaisesti, kaikilla aisteillaan kokien, on myös aikuisen avain musiikkiin.

Vain paras on kyllin hyvää

"Musiikkikasvatus aloitetaan yhdeksän kuukautta ennen lapsen syntymää", Kodály suositteli. Lapsen kiinnostus musiikkia kohtaan on ratkaisevasti riippuvainen kodin ja vanhempien myönteisestä asennoitumisesta musiikkiin. Jokaiselle ihmiselle muodostuu oma persoonallinen musiikkimakunsa, johon vaikuttavat kulttuurisidonnaiset, kasvatuksen ja ympäristön sisältämät tekijät. Vastuu hyvän musiikkimateriaalin valinnasta lapsen vastaanotettavaksi on aikuisella: hänen tehtävänään on tarjota rakennusaineita lapsen tasapainoiselle kehitykselle. Musiikista nauttiminen yhdessä lapsen kanssa laulaen, leikkien ja kuunnellen herättää kiinnostuksen oppia lisää musiikista ja luo pohjaa kenties pysyvälle musiikkiharrastukselle.

Oma kansallinen perinne musiikkikasvatuksen perustana

Kodályn mukaan kansakunnan oma luonne, sen historiallinen kulttuuriperinne ja äidinkieli ovat yksityisen kansalaisen tärkeintä omaisuutta. Äidinkieli on myös musiikkikasvatuksen väline, samalla kun sen merkitys kansallisen identiteetin ja yhtenäisyyden luojana on korvaamaton. "Niin kuin lapsi oppii äidinkielensä, samoin hänen on opittava synnyinmaansa musiikillinen äidinkieli. Sen muodostavat perinteiset lastenlaulut ja kansanlaulut."

Musiikki - maailma - me

Musiikin avulla voidaan konkreettisesti edistää ihmisten keskinäistä ja kulttuurien välistä ymmärrystä. Musiikki on kansainvälinen kieli, joka ei tunne rajoja; se voi toteuttaa rauhantyötä parhaimmillaan. Zoltán Kodály toi selkeästi esille käsityksensä musiikkikasvatuksesta "hyvän" ihmisen kasvattamisessa. Tullessaan toimeen itsensä kanssa ihminen on valmis myös kuuntelemaan muita ja osallistumaan yhteistyöhön ympäröivän maailman parhaaksi.