GlossaryIndex
MUHAVE :: Online learning material for music research
Research guidanceMusic research practiceResearch

 


Suomeksi

Glossary


[ A ] [ B ] [C] [D] [ E ] [ F ] [G] [ H ] [ I ] [J] [ K ] [ L ] [ M ] [ N ] [ O ] [ P ] [Q] [ R ] [ S ] [ T ] [U] [ V ] [W] [X] [ Y ] [Z] [Å] [Ä] [Ö]


Abstrakti
Tiivistelmä julkaisun tekstistä. / Artikkelin tai julkaisun sisältöä kuvaava tiivistelmä
Aihehakemisto
Toimituskunnan valitsema, arvioima ja järjestämä Internet-aineiston aiheenmukainen hakemisto. Voi sisältää myös kohteen kuvauksen tai arvion.
Aineistoluettelo
kts. Kokoelmatietokanta
Asiasana
Dokumentin (esim. kirja, lehti, lehtiartikkeli) sisällönkuvailussa käytetty sana määrämuotoisesta asiasanastosta. (Kts. tarkemmin: Tiedonhankinnan taidot)
Asiasanasto
Kontrolloitu kokoelma sanoja, joita käytetään dokumenttien sisällönkuvailuun. Asiasanaston käyttö yhtenäistää sisällönkuvailua ja helpottaa tiedonhakua. "Asiasanasto voi olla vain lista sanoja eli n. aakkosellinen asiasanasto. Monissa asiasanastoissa kuitenkin esitetään myös termien välisiä suhteita, jolloin niitä tulisi nimittää tesauruksiksi. Käytännössä termejä asiasanasto ja tesaurus käytetään nykyään synonyymeinä." (Alaterä & Halttunen) On olemassa myös eri alojen erityissanastoja, mm. Musiikin asiasanasto. kts. myös tesaurus (Kts. tarkemmin: Tiedonhankinnan taidot)
Bibliografia
Esimerkiksi aiheen, tekijän, ajan tai julkaisumaan mukaan rajattu luettelo dokumenteista ja niiden kuvailu- ja luettelointitiedoista.
Bibliografiset tiedot (eli kirjallisuusviitteen tiedot)
Tiedot, joiden avulla alkuperäinen julkaisu pystytään jäljittämään. Eri julkaisuilla on oma formaattinsa eli tapansa kirjoittaa kirjallisuusviite. Seuraavassa on lueteltu perustiedot, joiden tulee selvitä viitteestä. - aikakauslehdet: tekijä(t), artikkelin otsikko, lehden nimi, julkaisuvuosi, lehden vuosikerran (volyymin) numero, lehden numero, artikkelin sivut - kirjat: tekijä(t), kirjan nimi, painosmerkintä, kustannuspaikka, kustantaja, julkaisuvuosi, sivumäärä.
Boolen operaattorit = AND, OR, NOT
Apusanat AND, OR ja NOT, joita käytetään tiedonhaussa yhdistelemään termejä. (Kts. tarkemmin: Tiedonhankinnan taidot)
Elektoninen julkaisu
Sähköinen julkaisu, tallennettu digitaalisen muotoon, esim. Internetissä julkaistava lehti.
Elektroniset aineistot
Tietoverkossa, tietokoneella, magneettinauhalla ja mikrofilmillä sijaitsevat tiedonlähteet, kokoteksti- ja viitetietokannat.
Elektroniset lähteet
kts. Elektroniset aineistot
Faktatietokanta
Sisältää yksittäisiä tietoja esim. numerotietoa kuten tilastoja, hintoja, puhelinnumeroita, aikatauluja. (Kts. tarkemmin: Tiedonhankinnan taidot)
Fraasit = sanayhdistelmä, esim. laulun nimi
Vapaasti (ilman Boolen operaattoreita) muodostettu sanayhdistelmä, jonka halutaan esiintyvän hakutuloksessa annetussa järjestyksessä. Auttaa rajaamaan hakua kokotekstihaussa. Fraasi voi olla esim. laulun nimi. (Kts. tarkemmin: Tiedonhankinnan taidot)
Hakukentät
Tietokannassa tai hakupalvelussa se näytön osa, johon hakulause annetaan. Yleensä valkopohjainen tyhjä suorakaiteen muotoinen, rajattu alue.
Hakulause
Elektronisessa tiedonhaussa käytettävä hakua määrittävä kokonaisuus. Sisältää ainakin hakusanoja ja mahdollisesti niitä yhdistäviä operaattoreita ja/tai rajauksia.
Hakuohjelmat
Ohjelma, joka tekee halutut hakuoperaatiot ja ylläpitää hakemistoja.
Hakusana
Sana tai muu merkkijono (esim. luokitusjärjestelmän luokka), johon haku kohdistuu.
Hakuteos
Hakuteokset sisältävät määritelmiä erilaisista hakusanoista. On olemassa sekä yleisiä hakuteoksia että erikoisalojen hakuteoksia, jotka keskittyvät vain tiettyyn alaan, esim. Otavan iso musiikkitietosanakirja. Hakuteoksia voi etsiä hakuteoskartan avulla.
Indeksointi
Julkaisun sisällön kuvaus asiasanojen avulla (esim. Yleisen suomalaisen asiasanaston sanojen avulla).
ISBN-numero = Kirjan kansainvälinen standardinumero, tunniste
International Standard Book Number. ISBN on kirjan tai muun erillisteoksen kansainvälinen standardinumero. Tunnusta käytetään julkaisujen hankinnassa, kustantajien varastoluetteloissa, laskutuksessa, kirjakauppojen tilausjärjestelmissä, kansainvälisissä ja kansallisissa yhteisluetteloissa, bibliografioissa ja kirjastojen lainausjärjestelmissä. Tunnus helpottaa julkaisun löytymistä ja käsittelyä.
ISSN-numero = Kausijulkaisun kansainvälinen standardinumero, tunniste
International Standard Serial Number. ISSN on lehden, sarjan tai muun kausijulkaisun kansainvälinen standardinumero. Sen avulla kausijulkaisu voidaan tunnistaa ja erottaa toisista kausijulkaisuista. ISSN-tunnus liittyy aina tiettyyn julkaisun nimeen, mutta ei viittaa mihinkään maahan, kieleen tai kustantajaan. Kausijulkaisu voi olla yhtä hyvin painettu, elektroninen julkaisu tai vaikkapa verkkojulkaisu.
Katkaisumerkki
Korvaa tiedonhaussa yhden tai useamman merkin (kirjaimen) hakusanassa. Katkaisumerkki on useimmiten kysymysmerkki (?), tähti (*) tai dollari ($). Esimerkiksi oppimisvaik? hakee mm. sanoja: oppimisvaikeus, oppimisvaikeudet, oppimisvaikeuksien jne. (Kts. tarkemmin: Tiedonhankinnan taidot)
Kausijulkaisu
Periaatteessa päättymätön, jatkuvasti toisiaan seuraavina osina säännöllisin tai epäsäännöllisin väliajoin ilmestyvä julkaisu. Kausijulkaisuja ovat aikakauslehdet, sanomalehdet, vuosittain ilmestyvät julkaisut (vuosikertomukset, vuosikirjat, kalenterit), tieteellisten seurojen tutkimus- ja tiedotussarjat, raporttisarjat, säännöllisesti ilmestyvät tilastot, numeroidut monografiasarjat jne. Kausijulkaisuja eivät ole moniosaiset teokset, jotka on suunniteltu päättyviksi. - Aikakauslehti: ilmestyy vähintään kaksi kertaa vuodessa tai ilmestyy säännöllisesti. Kaikilla numeroilla yhteinen nimeke, voidaan tilata vuosikertana esim: Rondo. - Sarja (monografiasarja): ilmestyy yleensä epäsäännöllisesti, kullakin osalla eri tekijä ja erillinen nimeke sarjan yhteisnimekkeen lisäksi. Yhteisnimeke voi olla esim. Studia Musica.
Kenttä
Tietokantojen viitetiedot on järjestetty eri kenttiin. Jokaisessa kentässä on esitetty tietty tieto, esim. tekijän sukunimi, etunimi, kirjan nimi jne.
Kirjastotietokanta
kts. Kokoelmatietokanta
Kokoelmaluettelot
Kokoelmaluettelo on nykyään yleensä elektroninen, päätteiden ja tietokoneiden kautta käytettävä aineistotietokanta.
Kokoelmatietokanta
Elektroninen kokoelmaluettelo, esimerkiksi kirjaston kokoelman sisällöstä koottu tietokanta, joka sisältää bibliografiset tiedot kirjaston materiaalista, niiden sijainnista kirjastossa ja saatavuudesta (mm ARSCA).
Kokotekstitietokannat
Tietokanta, joka sisältää itse lähteen, esim. kokonaisen artikkelin, raportin tai kirjan tekstin.
Luokitus
Julkaisun sisällön kuvaus tietyin symbolein. Järjestelmä, jonka avulla kirjaston materiaali on järjestetty esim. hyllyyn (mm. YKL).
Lähdeluettelot
Määrämuotoinen luettelo opinnäytetyössä käytetyistä lähteistä. Lähteistä ilmenee tekijän / tekijöiden nimi, painovuosi, teoksen tai kirjoituksen nimi jne.
Lähdetietokannat
Tietokanta, joka sisältää haetun materiaalin. Vrt. viitetietokanta, joka sisältää viitteitä materiaaliin.
Monografia
Erillisjulkaisu, puhekielessä "kirja".
Nimeke
Julkaisun, esim. kirjan, lehden tai artikkelin nimi
Operaattorit
kts. Boolen operaattorit
Primaarit tiedonlähteet
Tieto on uutta tai ennestään tutkitun tiedon uutta tulkintaa, esim. artikkelit tieteellisissä aikakauslehdissä, väitöskirjat, kongressijulkaisut, patentit, tutkimusraportit, tieteelliset monografiat.
Relevanssi
Aiheenmukaisuus, sopivuus, hyödyllisuus.
Relevantti
Aiheenmukainen, sopiva, hyödyllinen.
Sanahaku
Tietokannoista haettaessa haku kohdistuu kaikkiin kenttien kaikkiin sanoihin. Hakusanoina voi käyttää luonnollisen kielen sanoja. (Kts. tarkemmin: Tiedonhankinnan taidot)
Sekundaarit tiedonlähteet
Niiden avulla löydetään primaarilähteissä oleva tieto, esim. bibliografiat, katsaustyyppiset (review) julkaisut, käsi- ja taulukkokirjat, tietosanakirjat, pikatiedotuslehdet, viitetietokannat.
Sisällönkuvailu
Dokumentin (kirjan, artikkelin tms julkaisun) asiasisällön ja aihealueen kuvaaminen lyhyesti asiasanojen tai keskeisten käsitteiden avulla tiedonhakua ja tiedonvälitystä varten.
Tekstitietokanta
(Kts. tarkemmin: Tiedonhankinnan taidot)
Termisanakirja
Tietyn alan termistöä selittävä sanakirja.
Tertiaarit tiedonlähteet
Niiden avulla saadaan tietoa primaari- ja sekundaarilähteistä, esim. kirjastojen yhteisluettelot, tiedon- ja kirjallisuuden hakuoppaat, kustantaja- ja kirjakauppaluettelot.
Tesaurus
Tiedon tallennukseen ja hakuun käytettävien asiasanojen luettelo, jossa asiasanojen yhteydessä ilmaistaan niiden suhteet muihin asiasanoihin ja ohjaustermeihin. Käytännössä termejä asiasanasto ja tesaurus käytetään synonyymeinä. (Kts. tarkemmin: Tiedonhankinnan taidot)
Tiedonhaku
Tiedonhankintaa, jossa apuvälineenä käytetään tietokantoja ja elektronisia lähteitä.
Tietokanta
Elektronisessa muodossa oleva, tiettyyn aiheeseen tai kohteeseen keskittynyt laaja viite- tai dokumenttitiedosto.
Tietue
Tietokannassa yksi yhtenäinen tietokokonaisuus, joka koostuu kentistä. Esim. kirjastotietokannassa yhden julkaisun bibliografisista tiedoista ja sisällönkuvailutiedoista muodostuu yksi tietue. Se sisältää kirjan tekijän, nimen, julkaisupaikan ja -ajan, asiasanat jne.
Vapaakappalekirjasto
Saa vapaakappalelain mukaan kaiken Suomessa painetun kirjallisuuden ilmaiseksi kokoelmiinsa kustantajilta ja on velvollinen säilyttämään näin saamansa aineiston.
Vapaasanahaku
kts. Sanahaku
Vapaatekstihaku
kts. Sanahaku
Viite
Viittaus tiedonlähteeseen. Tiedon avulla voidaan jäljittää varsinainen dokumentti. Viitetietokannoissa viitteet rakentuvat vähintään bibliografiset tiedot sisältävistä kentistä.
Viitetietokanta
Tietokanta, joka sisältää viitteitä varsinaisiin tiedonlähteisiin, kuten lehtiartikkeleihin, kirjoihin, raportteihin tai konferenssijulkaisuihin. Artikkelin tekstiä ei ole tallennettu eikä linkitetty tietokantaan. (Kts. tarkemmin: Tiedonhankinnan taidot)
Volyymi
Lehden tai muun kausijulkaisun ilmestymisjakso. Usein volyymi on lähellä käsitettä vuosikerta, mutta volyymi voi kattaa myös vuotta pidemmän tai lyhyemmän jakson.
Voyager
Suomen korkeakoulukirjastojen kirjastojärjestelmä.
Yhtenäistetty musiikkinimeke (YMN)
Kirjastoluetteloissa käytetty nimitys musiikkiteosten nimistä. Kts. tarkemmin?
YSA
Yleinen Suomalainen Asiasanasto, verkkoversiona VESA-verkkosanastossa.

Updated May 4, 2009 | printable version