-
Leisiö, Timo 1983:
Suomen ja Karjalan vanhakantaiset torvi- ja pillisoittimet. Kansanmusiikki-instituutin julkaisuja 12. Kaustinen.
Yli 600 sivua painavaa tekstiä vanhoista suomalaisista
puhallinsoittimista. Väitöskirjassaan Leisiö esittelee Suomen ja
Karjalan puhallinsoittimien nimistöä, rakenteita ja historiaa. Kirjan
lopussa on myös laaja kirjallisuusluettelo aiheesta.
-
Väisänen, A. O.:
Karjasoitto. Toimittanut Ilkka Kolehmainen. Kansanmusiikki-instituutin julkaisuja 15.
Kansanmusiikki-instituutti. Kaustinen 1985
Väisänen kertoo matkastaan paimensoiton tyyssijoille Inkeriin. Paljon
hienoja kuvia ja 160 paimensävelmää nuotinnettuna. Kirjaan
kuuluu myös kasettiliite.
-
Väisänen, A. O. :
Hiljainen haltioutuminen - A.O. Väisäsen tutkielmia kansanmusiikista. Artikkelit "Suomalaisen paimensoiton tyyssijoilta", "Teppo
Tevosta" ja "Omasta päästä" Toim. Erkki
Pekkilä Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki. 1990. s. 153 - 163
Samoja asioita kuin edellisessä Karjasoitto kirjassa. Lisäksi
muistelmia Teppo Revosta.
-
Leisiö, Timo 1981:"Vanhimmat soittimet". Teoksessa:
Kansanmusiikki. Toim. Anneli Asplund ja Matti Hako. SKS. Helsinki. 53 - 57.
Timo Leisiön artikkeli. Yleisesittely vanhoista puhaltimista. Aiheesta
laajemmin Leisiön väitöskirjassa.
-
Ling, Jan 1989:
Europas Musikhistoria - Folkmusiken 1730 - 1980. Esselte Studium Akademiförlaget. Göteborg .
Hieno ruotsinkielinen teos. Kirja käsittelee Euroopan kansanmusiikkia
yleensä. Puhaltimista kerrotaan muiden soitinten ohessa.
-
Allmo, Per-Ulf ja Bergelt, Styrbjörn 1995:
Svarta Jordens Sång. Förlaget All Win-Tullinge-Uppsala.
23 kappaletta sisältävä cd-levy, jonka mukana 116-sivuinen
kirja. Hienosti kuvitettu. Levyllä soitetaan erilaisia vanhoja
pohjoismaisia soittimia: 5-kielinen lyyra, jouhikko, erilaisia huiluja ja
torvia ym. Jokaisesta kappaleesta selostus. Teksti on sekä ruotsiksi
että englanniksi.
-
Nieminen, Rauno 2000: "Soittimia rakentamaan".
Friiti 3/2000. Kansanmusiikki- instituutti.
Kaustinen. Lyhyt historia pitkähuilusta Suomessa. Huilun osat,
rakentaminen, viritys ja soittaminen.
-
Westerholm, Simo 2000: "Klarinettilegenda Sifferi Kivisilta".
Friiti 3/2000.
Kertomuksia Sifferin elämästä. Lyhyt elämäkerta.
-
Nieminen, Rauno 2000: "Styrbjörn Bergelt- pitkähuilun
taitaja".
Friiti 3/2000.
Artikkeli tästä pitkähuilun uuden tulemisen isästä
Ruotsissa.
-
Päkki, Pekko 1999: "Paattisten puhkupilli ja Suomalainen
säkkipilliperinne".
UKM 2/1999. Kansanmusiikki-instituutti. Kaustinen.
Vaikka Suomessa ei ole ollut säkkipilliperinnettä enää
vuosisatoihin, Yrjänä Ermala on tutkinut vanhoja lähteitä
ja elvyttänyt perinnettä.
-
Viitanen, Johanna 1998: "Irlannin soittimia, osa 2,
"Penninpillin" uusi nousu".
UKM 3/1998.
Mielenkiintoinen artikkeli tinapillin kehityksestä ja historiasta. Jutussa
esitellään myös tinapillin rakentajia ja hintoja. Soitosta ja
tyyliseikoista kerrotaan myös.
-
Westerholm, Simo 1995: "Suomalainen torviseitsikko osa 1".
UKM 5/1995.
Seitsikon historiaa ja aatteellista taustaa Suomessa.
-
Westerholm, Simo 1995: "Suomalainen torviseitsikko osa 2".
UKM 6/1995.
Pitkä artikkeli seitsikon vaiheista. Lopussa pitkä lähdeluettelo.
-
Viitanen, Johanna 1994: "Irlantilainen poikkihuilu".
UKM 5/1994.
Juttu irlantilaisista huilunrakentajista. Kerrotaan myös huilun
hankkimisesta Suomessa.
-
Nieminen, Rauno 1993: "Soitinrakentajat Norjassa".
UKM 4/1993.
Juttu soitinrakennuskoulusta Norjassa. Koulussa on mahdollisuus erikoistua mm.
puupuhaltimiin.
-
Suolanen, Jouni 1992: "Pekka Karahka, huilunrakentaja Pusulan
Hirvijoelta".
UKM 4/1992.
Kertomus miehestä, joka rakentaa poikkihuiluja kullasta ja hopeasta.
-
Saha, Hannu 1991: "Märistysrauta - köyhän miehen
flyygeli!".
UKM 5/1991.
Tässä koulussa munniharppu on puhallin. Artikkelissa munniharpun
alkuperä, levinneisyys, rakenne, soittotapa, historia Suomessa ja lista
artikkeleista.
-
Lindblad, Kurt 1990: "Sifferi Kivisillan klarinettikappaleita".
UKM 2/1990.
Kurt on nuotintanut 3 Sifferin kappaletta: Napoleonin marssi, Preskulan valssi
ja Euran polkka. Asiaa myös korukuvioista.
-
Syrjänen, Heikki 1986: "Vielä minä sinfonian
sävellän". Teppo Repo -symposium Ikaalisissa
Kansanmusiikki 1/1986. Kansanmusiikki- instituutti. Kaustinen.
-
Väisänen, A. O.: " Kertomus sävelmänkeruumatkasta
Inkeriin kesällä 1914".
Kansanmusiikki 1/1983.
Väisänen sanoo runolaulun olevan jo häviämässä
Inkeristä, mutta paimensoitto elää vielä vahvasti - eli
hän kuuli matkallaan paljon torvien ja pillien soittoa.
-
Helistö, Paavo 1980: "Kuinka klaneetti Suomeen tuli".
Kansanmusiikki 3/1989.
-
Helistö, Paavo 1979: "... minu poikain on klaneetploosari".
Klarinetti-sana kansan suussa
Kansanmusikki 1/1979.
-
Saha, Hannu 1981: "Suomalainen kazoo".
Kansanmusiikki 4/1981.
-
Nieminen, Rauno: "Soittimia rakentamaan"; osat 2, 4 - 7, 10 -
12".
Kansanmusiikki-lehti. Kansanmusiikki- instituutti. Kaustinen.
Osa 2: "Puun- ja ruohonlehti, koiranputki- ja voikukanvarsioboe,
pajupilli, tuohitorvi". 1982/2
Osa 4: "Puusarvi". 1983/1
Osa 5: "Hautatorvi". 1983/2
Osa 6: "Mäntyhuilu". 1983/6
Osa 7: "Pukinsarvi". 1984/1
Osa 10: "Brelo". 1984/4
Osa 11: "Liru". 1985/1
Osa 12: "Lävikkö". 1986/3
-
Saha, Hannu 1979: "Rauno Nieminen, soittimenrakentaja Korpilahdelta".
Kansanmusiikki 3/1979.
-
Saha, Hannu ja Nieminen, Rauno 1980: "Teppo Revon paimensoittu ja sen
rakentaminen".
Kansanmusiikki 3/1980.
-
Kolehmainen, Ilkka 1980: "Suomalaiset kansansoittimet".
Kansanmusiikki 2/1980.
-
Lehti, Matti 1975: "Jaakko Aallonloiske, paimensoitinten tekijä
Suomen Turusta".
Kansanmusiikki 1/1975.
-
Häggman, Ann-Mari 1994: "Klarinetten - sydösterbottningarnas
bröllopinstrument".
Folk och Musik 1994. Finlands svenska folkmusikinstitut.