Mustalaismusiikki Suomessa

Tiedot koonnut Eero Turkka

• Joki, Aulis J: Kristfrid Gananderin mustalaistutkielma. Virittäjä n:o 4 s. 1 –27. Helsinki 1956. Lainattavissa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta.

  A. J. Joen artikkeli käsittelee Kristfrid Gananderin (1741 –1790) vuonna 1780 kirjoittamaa tutkielmaa Suomen romaneista, mikä lienee varhaisin kirjallinen lähde tästä aiheesta. Alkuperäisen 46-sivuisen kirjoituksen säilytyspaikka on nykyään Kungliga Vitterhets-Akademien, Tukholma. Kirjoitus on ajan hengen mukainen ja kertoo enemmän kirjoittajansa kristillisistä ennakkoluuloista kuin mustalaiskulttuurista.

• Reinholm, Henrik August : "Finlands Zigenare”. Museoviraston kirjaston käsikirjoituskokoelma (Reinholmin kokoelma n:o 87).

  H. A. Reinholmin (1819 –1883) laajat muistiinpanot ja muut kokoelmat Suomen romanien historiasta ja kielestä. Kahdesta kotelosta ensimmäinen sisältää 7 nidosta, joissa on yhteensä 892 numeroitua sivua. Toisessa on painotuotteita: romaneita käsitteleviä vanhoja kirjoja, lehtileikkeitä (mm. Arthur Thesleffin kirjoituksia) sekä huomattavan laaja romanikielen sanasto. Aineistonsa Reinholm keräsi 1854 –1883 Viaporin vankilapappina sinne tuomituilta romaneilta.

• Thesleff, Arthur: Zigenarmusiken Centraltryckeriet, Stockholm 1920.
  Helsingin Yliopiston Kansatieteen Laitoksen kirjastossa.

  Ruotsinkielinen vihkonen (12 sivua), joka käsittelee mustalaismusiikkia Euroopassa. Suomen romanien musiikkia kuvaillaan hyvin vähän.
  "Mustalaisparoni” Arthur Thesleff (1871 –1920) oli omalaatuinen kasvitieteilijä, joka retkillään seurusteli tapaamiensa romanien kanssa ja kiinnostui heidän kulttuuristaan. Hän kierteli maata romanien mukana ja tutki heidän kieltään ja kulttuuriaan. Hän teki myös laajoja tutkimusmatkoja Skandinaviaan, Keski-Eurooppaan, Välimerenmaihin ja Venäjälle. Thesleff jätti jälkeensä laajan tutkimusaineiston, josta suurin osa on julkaisematonta materiaalia. Tämän aineiston säilytyspaikka on nykyään Tukholman Kungliga bibliotek, josta on Helsingin Yliopistolle kopioitu kaksi pulleaa mappia mustalaisiin liittyvää aineistoa, mm. kymmenien mustalaislaulujen sanoja vuosisadan alusta, lukuisia lehtiartikkeleita sekä Thesleffin kirjoittama pitkä suomenkielinen artikkeli romaneista. HYO:n kirjastosta löytyy tämän lähteen lisäksi kaksi Thesleffin romaniaiheista julkaisua: Zigenare (1904, 16 sivua) ja laaja Suomen romanien kieltä käsittelevä teos "Wörterbuch des dialekts der Finnländischen Zigeuner”.
  Suomeksi ei Thesleffin julkaisuja ole käännetty.

• von Shoultz, Karl: Huoleton Heimo.
  Lahden kirjapaino- ja sanomalehti Oy 1955.

  Melko subjektiivinen ja romanttinen, mutta kaikesta huolimatta oikein mielenkiintoinen kirja tekijän tutustumisesta romanikansaan. Tekijä on perehtynyt hyvin olemassa olleisiin lähteisiin, esim. kokonainen luku on omistettu Arthur Thesleffin värikkään elämän kuvaamiseen. Sisältää myös tekijän kuvauksen suomalaisesta mustalaislaulusta ja useiden laulujen sanat.

• Jalkanen, Pekka: Suomen mustalaisten musiikista. Teoksessa "Paimensoittimista kisällilauluun”. Toim. Heikki Laitinen ja Simo Westerholm. Kansanmusiikki-instituutti. Kaustinen 1976. 202 –212.

  Edelleenkin yksi parhaista kuvauksista Suomen romanien musiikin eri muodoista.

• Mustalaiset vähemmistönä suomalaisessa yhteiskunnassa. Toim. Mustalaisasiain neuvottelukunta. Valtion painatuskeskus. Helsinki1982.

  167-sivuinen tietopaketti Suomen romanien kulttuurista, historiasta ja ongelmista. Musiikkia käsittelevä osuus (s. 49 –53) antaa melko hyvän yleiskuvan olematta kuitenkaan liian ylimalkainen. Erityismaininnan ansaitsevat upeat valokuvat.

• Huttunen, Kari ja Viljanen-Saira, Anna Maria: Mustalaiset - aineistoa romaneista. Kirjastopalvelu Oy. Helsinki 1982.

  Tämä on ns. lähde lähteistä eli luettelo romaneita käsittelevistä yleisistä julkaisuista. Valikoima pitää sisällään mm. kaunokirjallisuuteen, muistelmiin, elämäntarinoihin, romanien historiaan, antropologiaan, opintotöihin, musiikkiin, elokuviin ja näyttelyihin liittyviä julkaisuja.

• Blomster, Risto: Mustalaislaulun kaksi tyyliä: Suomen mustalaisten sävelmien tyylit ja sulautumat sekä niiden yhteydet Viron mustalaisten sävelmiin.
  Pro Gradu -työ. Tampereen Yliopiston kansanperinteen laitos. 1995.

  Toistaiseksi laajin suomalaista mustalaislaulua tarkasteleva tutkimus. Jatkoa on kuulemma luvassa väitöskirjan muodossa, odotan innolla.

• Laaksonen, Pekka: Saska Borg, kansanlaulaja Itä-Hämeestä. Uusi Kansanmusiikki 1/95 s. 4 –7. Kansanmusiikki-instituutti. Kaustinen 1995.

  Mielenkiintoinen henkilökuva yhdestä parhaista tallennetuista vanhan mustalaislaulun taitajista.

• Ollikainen, Marketta: Vankkurikansan Perilliset. Ihmisoikeusliitto r.y:n julkaisusarja n:o 3. Yliopistopaino. Helsinki 1995.

  Hyvä perusteos romanikansan historiasta ja kulttuurista maailmassa. Eri maiden romaniväestön historia ja nykytila käsitelty maakohtaisesti. Musiikista kerrottu vähän ja hyvin yleisellä tasolla.

• Kopsa-Schön, Tuula: Kulttuuri-identiteetin jäljillä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 641. Tammer-Paino Oy. Tampere 1996.

  Suomen romanien kulttuuri-identiteettiä käsittelevä tutkimus, joka perustuu tekijän mittavaan kenttätyömateriaaliin romanien parissa. Musiikkia varsinaisesti käsitellään melko vähän (s. 72 –73), mutta kirja on mainio tietopaketti romanikulttuurista yleensä ja mm. romanitutkimuksen historiasta. Hyvä lähdeluettelo.

• Musiikin suunta 1/96: Mustalaisuus ja musiikki. Suomen etnomusikologinen seura r.y.
  Helsinki 1996.

  Seitsemän hyvää artikkelia suomalaisesta ja ulkomaisesta mustalaismusiikista. Kirjoittajat: Risto Blomster, Pekka Jalkanen, Laura Huttunen, Riitta Pietilä, Lozanka Pejceva ja Svanibor Pettan.

• Jäppinen, Kaija: Suuret on surujen pellot. Uusi Kansanmusiikki 2/97 s. 4 –5. Kansanmusiikki-instituutti. Huhmari 1997.

  Artikkeli esittelee Raila Halmetojan kokoaman levyn "Luludzako Drom” ja kertoo hieman sen taustoista.

• Blomster, Risto: Könni ja Kaaleet. Uusi Kansanmusiikki 2/97 s. 6 –7. Kansanmusiikki-instituutti. Huhmari 1997.

  Kirjoitus käsittelee Erkki Ala-Könnin tallentamaa mustalaismateriaalia ja sen purkamista mm. Pro Gradu -työn ja siihen liittyvän levyn "Könni ja Kaaleet” muodossa.

ÄÄNITTEITÄ:

• Kaale Dzambena –Suomen mustalaiset laulavat. Love Records 2-LXLP 508/509. SKS:n kansanrunousarkiston alkuperäisäänityksiä.

  SKS:n järjestämän kenttätyöprojektin tuloksista koottu kaikkien mustalaislaulukokoelmien äiti. Sisältää Pekka Laaksosen ja Pekka Jalkasen hyvät artikkelit mustalaislaulusta sekä laulujen sanat.

• Luludzako Drom – Suomen romanien lauluja eilen ja tänään. OMCD 49, Olarin Musiikki Oy 1996.

  Toimittaja Raila Halmetojan kokoama mainio levyllinen vanhaa ja uudempaa mustalaislaulua. Sisältää Pekka Jalkasen artikkelin mustalaislaulusta ja laulujen sanat.

• Könni ja Kaaleet. Tampereen YO:n kansanperinteen laitos/Kansanmusiikki-instituutti 1997.

  Risto Blomsterin Erkki Ala-Könnin keräämästä materiaalista koostama myöskin ansiokas levy. Sisältää R. Blomsterin nuottiesimerkein varustetun artikkelin mustalaislaulusta sekä laulujen sanat.

• Arvo Valte Palmroth – Mustalaislauluja, laulelmia, romansseja. Love Records LRLP 73.

• Mustalaislauluja –Gunnar Hagert. Love Records LREP 104.

  Suomalaista mustalaismusiikkia on tallennettu runsaasti SKS:n, Tampereen YO:n kansanperinteen laitoksen ja jonkin verran myös Kansanmusiikki-instituutin äänitearkistoihin.

  Tunnettuja romaniyhtyeitä ja -muusikoita (joiden tuotantoa en viitsi tässä erikseen luetella) ovat mm: Hortto Kaalo, Romales, Anneli Sari, Olli Palm, Taisto Tammi, Taisto Ahlgren, Rainer Friman, Markus Allan, Dimitri Sjöberg ym.