Veisuu

Tiedot koonnut Soila Sariola

• Louhivuori, Jukka: Veisuun Vaihtoehdot; Musiikillinen distribuutio ja kognitiiviset toiminnot. Suomen musiikkitieteellinen seura. Helsinki 1988.

  Louhivuori selvittää suulliseen traditioon perustuvaan musiikkiin liittyvän musiikillisen distribuution lainalaisuuksia. Aineistona hän on käyttänyt Länsi-Suomen rukoilevaisilta tallennettuja hengellisiä sävelmiä ja nuotintanut itse nämä 1572 toisintoa. Hän myös analysoi ja luokittelee sävelmät ymmärrettävällä tavalla. Tutkimus on täynnä hyvin perusteltuja havaintoja ja tutkimustuloksia. Teksti on helppolukuista. Mukana on paljon nuottiesimerkkejä ja kaavioita.

• Järvinen (nyk. Kontio), Sinikka: Veisuun Mahti; Kansanveisuun tyylipiirteiden sovellus omassa musisoinnissa. Tutkielma musiikin lisensiaatin tutkintoa varten. Sibelius-Akatemia, kansanmusiikin osasto. Helsinki 1995.

  Järvinen tutkii omaa suhdettaan veisaamiseen. Hän pohtii oppimis- ja käyttötilanteita sekä tunteita ja improvisointia. Alussa kerrotaan herännäisyyden historiasta ja virsikirjojen vaiheista Suomessa. Kohtalaisesti nuotti- ja sävelmäesimerkkejä, ,joita hän on analysoinut. Kaikki korut, glissandot ja melismat tarkassa käsittelyssä. Lisäksi Järvinen kertoo omien veisuu-konserttiensa työstämisestä. Mikä parasta, liitteenä on kaksi cd-levyä: ”Veisuun koristekokoelma” ja ”Veisuun Riemu ja Rajuus”.

• Suojanen, Päivikki: Finnish Folk Hymn Singing; A study in music anthropology. Kulttuuri ja Kieli 3. Tampereen kansanperinteenlaitoksen julkaisuja 11. Tampere 1984.

  Tutkimus veisuuperinteestä suomalaisten uskonnollisten herätysliikkeiden: pietismi, lestadiolaisuus, evankelisuus ja herännäisyys keskuudessa. Englanninkielinen. 339 sivua.

• Asplund, Anneli: "Hengellinen kansan laulu". Teoksessa Kansanmusiikki. Toim. Asplund ja Hako. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Vaasa 1981. 115 –122.

  Lyhyesti ja selkeästi kirjoitettu artikkeli veisuusta. Vähän historiaa veisuuperinteen alkamisesta ja kehittymisestä. Esitelty tärkeimpiä painettuja nuotteja mm. Vanha- ja Uusi Virsikirja. Myös nuottiesimerkkejä ja pikkutietoa koristelusta. Yksinkertainen läpileikkaus veisuusta.

• Sonninen, Ahti: Hengelliset Sävelmät. Teoksessa Kansanmusiikki 1, Laulusävelmiä. Toim. Sonninen, Polas, Kiiski ja Jokinen. 227 (johdantosanat).

  Pieni esittely virsien tulosta ja vaiheista Suomessa. Lisäksi kerrotaan herännäisyysjulkaisuista. Tämän jälkeen n. 30 sävelmää ja nuottiesimerkkejä eri uskontoliikkeiden joukosta. Joka sävelmän alla kerrottu mistä laulu/virsi on peräisin.
  

• Talve, Ilmar: Suomen Kansankulttuuri. Suomalaisen Kirjallisuuden seuran toimituksia 514. Helsinki Mänttä 1990. 269 –273.

  Mielenkiintoista ja helppolukuista tietoa ajasta ennen kristinuskon leviämistä Suomessa. Kerrottu virsikirjan merkityksestä kansalle sekä herätysliikkeiden synnystä. Mukana myös muuta kuvaavaa Suomen kirkollisista vaiheista. Faktatietoa ja vuosilukuja. Itse virsikirjasta on kerrottu sivuilla 272 –273.

• Krohn, Ilmari: Sävelmuistoja elämäni varrelta. Porvoo 1951.

  Krohn on suomalaisen musiikkitutkimuksen pioneeri. Hän on tehnyt monta suurta tutkimusta hengellisistä kansansävelmistä. Tämä kirja kertoo Krohnin omista kohtaamisista musiikin kanssa. Pätkäisty kirjasta: "Eikö nuoret herrat tahtoisi merkitä muistiin minunkin laulujani? –En ilmaissut hämmästystäni 80-vuotiaan tarjouksesta, vaan sovimme kohtaamisesta hänen kamarissaan ilta-aterian jälkeen. Siellä hän sitten tyttärensä kanssa kirkkain äänin veisasi maille Halullisten Sielujen Hengellisiä Lauluja ynnä muita tuntemiaan.”

• Lajula, Olli: Kirkkoveisaaja Kansanmusiikki 2/1979 s. 35 –36. Kansanmusiikkisäätiö. Kaustinen 1979.

  Hauska kuvaus veisaaja Samuli Laurikaisen elämäntyylistä. Laurikainen oli "kulkuri", ,joka elätti itsensä veisaamalla. Tarinanomainen. Ote kirjoituksesta: "ja hän oli pyhä mies, kaikesta vastenmielisestä hajustaan huolimatta".

• Järvinen (nyk. Kontio), Sinikka: Veisuun koristelu. Uusi Kansanmusiikki 5/1995 s. 28 –31. Kansanmusiikki-instituutti. Huhmari 1995.

  Kuvauksia veisaajista, veisuutilanteista, veisuun mahdista ja sielusta. Paljon nuottiesimerkkejä eri koruista. Selkeää ja ymmärrettävää analysointia. Pari kuvaa itse veisaajista.

• Kangasniemi, Arja: Virsilauluperinnettä ja kantelekuulumisia. Uusi Kansanmusiikki 1/1996 s. 44 –45. Kansanmusiikki-instituutti. Huhmari 1996.

  Artikkelissa esitellään Sinikka ja Matti Kontion muusikkoutta. Kerrotaan myös kanteleensoiton nykytilanteesta Suomessa. Esitelty Veisuun Riemu ja Rajuus cd:tä ja äänitteen tekemisen vaiheita.