Klarinetti ja kansanklarinetistit

Tiedot koonnut Anna Pudas

• Ala-Könni, Erkki (toim.): Jalasjärven nuottikirja. Tampereen yliopiston kansanperinteen laitoksen julkaisu 3. Vammala 1974. 3 –4, 10, 12 –19.

  Ala-Könni kertoo alkusanoissaan Jalasjärven tunnetuimmasta pelimannista, ammattiklarinetisti ja -viulisti Emanuel Manbergistä (1818 –1896). "Lehtori Eino Levonin matkakertomus Jalasjärven kansanmusiikin keruusta vuonna 1907” esittelee kaksi klarinetistia, Frans Kivistön (s. 1858) ja Emanuel Manbergin. Kirjassa on lyhyt esittely 83 pelimannista, joista 10 soitti klarinettia.

• Häggman, Ann-Mari: Ruotsalaisseutujen pelimannit ja soittimet. Paimensoittimista kisällilauluun. Tutkielmia kansanmusiikista. Toim. Laitinen ja Westerholm. Kansanmusiikki-instituutti. Alajärvi 1976. 86 –88.

  Häggman kertoo artikkelissaan lyhyesti klarinetinsoitosta Suomen ruotsinkielisillä alueilla, kuinka klarinetti tuli kansanmusiikkiin ja kuinka haitari sitten syrjäytti sen.

• Rinta-Koski, Aatos (toim.): Kauhajoen nuottikirja I. Jorma Panulan säätiö. Helsinki 1977.

  Nuottikirja sisältää Antero Haapasen vuosina 1927 –1928 viululla soittamia kappaleita, jotka hän on oppinut 13 vanhemmalta pelimannilta, joista yksi oli viulu- ja klarinettipelimanni Joakim Havunen (1845 –1910). Rinta-Koski kertoo kustakin pelimannista muutamalla rivillä ja päättelee montaa kappaletta soitetun klarinetin kanssa, koska nuottikirjan 152 kappaleesta peräti 58 kulkee ns. klarinettisävellajeissa.

• Koski, Timo (toim.): Uusmaalainen nuottikirja I. Uudenmaan kansanmusiikkiyhdistyksen julkaisu n:o 1. 1978.

  Koski pohtii saatesanoissaan vanhojen kansansoitteiden siirtämistä nykypäivän kokoonpanojen soitettavaksi. Yhdessä kappaleessa hän käsittelee klarinetin roolia Uudenmaan kansanperinteessä, s. 9. Artikkeleissa "Piirteitä uusmaalaisesta kansanmusiikista 1700-luvun loppupuolelta” ja "Runolaulaja ja muita musikantteja” Koski kertoo Nurmijärven klarinetinsoittoperinteestä, s. 12, ja esittelee parinkymmenen Uudellamaalla vaikuttaneen pelimannin joukossa neljä klarinetin taitajaa, s 18 –20. Åke Grandellin käännös ruotsiksi. Nuottikirjassa on 137 kappaletta, joista vain kolme on klarinetilla soitettuja, mutta joista 36:een Koski on tehnyt Bb-klarinetille transponoidun stemman.

• Helistö, Paavo (toim.): Klaneetti –kansansävelmiä klarinetilla. Kansanmusiikki-instituutin julkaisuja 17. Alajärvi 1985.

  Nuottivihkon alussa Helistö antaa yleisiä ohjeita klarinetin soitosta ja harjoittelusta, sekä neuvoja erityisesti kansanmusiikin soittamiseen. Vihko sisältää 66 klarinetilla soitettua kappaletta. Mukana on yhdeksän pelimannin ohjelmistoa, neljän nuottikirjan sävelmiä ja omana osastonaan muutama nurmijärveläinen sävelmä. Nuottien melodia on kirjoitettu Bb-klarinetille ja sointumerkit C-vireiselle säestyssoittimelle. Nuottivihkon lopussa kerrotaan sävelmistä ja niitä soittaneista klarinetisteista sekä ko. nuottikirjoista. Nuotit ovat helppoa luettavaa kaarituksineen ja yksinkertaisine korukuviomerkintöineen.

• Helistö, Paavo: Klaneetti – suomalaisen kansanklarinetin vaiheita. Kansanmusiikki-instituutin julkaisuja 27. Alajärvi 1988.

  Helistö kertoo kirjassaan ns. Dennerin klarinetin kehityksen kulun ja klarinetista sotilas- ja kansanmusiikissa. Kirjassa esitellään Suomen museoiden klarinettikokoelmia ja klarinetistien käyttämiä nuottikirjoja. Helistö käsittelee pelimannien ohjelmistoa ja esittelee 196 1800- ja 1900-luvun kansanklarinetistia. Kirjan lopussa on saksankielinen lyhennelmä ja henkilöhakemisto. 175 sivua.

• Aaltonen, Esko: Pelimannien muisto. Lounais-Hämeen Joulu 1960 s. 3 –6.

  Neljästä lounaishämäläisestä pelimannista kertova artikkeli esittelee kaksi klarinetinsoittajaa, Väinö Aarnion (1877 –1943) ja samalla Aarnion perheyhtyeen sekä F. F. Kaskelinin (1869 –1945). Kirjoituksessa mainitaan myös kaksi muuta klarinetinsoittajaa. Kuvat purpurista Tammelassa, Väinö Aarniosta, Aarnion sisaruksista soittamassa sekä kaksi kuvaa F. F. Kaskelinista.

• Saari, Eino: Pelimanniasiaa. Pelimanni 9/1972 s. 9 –11. Suomen Nuorison Liitto. 1972.

  Vastineeksi Ilkka Kolehmaisen kirjoitukseen kansanmusiikista ja klarinetinsoittajien vähyydestä Helsingin Sanomissa 6.8.1972 Saari kertoo klarinetin käytöstä Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla ja mainitsee 27 klarinetistia.

• Jouppi, Juho: Aleksanteri Wigell, kotiseutumuisto. Kansanmusiikki 1/1975 s. 20 –22. Kansanmusiikkisäätiö. Alajärvi 1975.

  Etelä-Pohjanmaan kotiseutuyhdistystä varten kirjoitettu artikkeli Aleksanteri Wigellin (1838 –1929) elämän vaiheista ja klarinetinsoittourasta. Kuva Wigellistä klarinetti käsissään ja nuotti kappaleesta "Wigellin polkka”.

• Helistö, Paavo: Piippolan pelimannit. Kansanmusiikki 2/1977 s. 6 –9. Kansanmusiikkisäätiö. Alajärvi 1977.

  Artikkeli kahdesta klarinetti- ja viulipelimannista, Jaakko Niemimäestä (1852 –
  1930) ja Antti Kotaniemestä (1849 –1933) sekä heidän oppi-isästään, maineikkaasta Juho Tervosta.

• Pentikäinen, Onni: Muutamia lisiä Kotaniemen Antin elämänvaiheisiin. Kansanmusiikki 3/1977 s. 19 –21. Kansanmusiikkisäätiö. Alajärvi 1977.

  Selventävä kirje Helistön artikkelissa "Piippolan pelimannit” esittelemän Antti Kotaniemen eli Antti Rantalan elämästä. Nuotit kahdesta Jaakko Niemimäen vuonna 1913 soittamasta, Juho Tervolta opituista, kappaleista "Pyörtymävalssi” ja "Polkka”.

• Vanne, Hannes (1935): Herra maisteri A.O.Väisänen, Helsinki. Muisteluksia ja kannanottoja tanssin ja pelimannimusiikin tiimoilta. Kansanmusiikki 4/1978 s. 24 –29. Kansanmusiikkisäätiö. Alajärvi 1978. Kansanmusiikki 1/1979 s. 17 –24. Kansanmusiikkisäätiö. Alajärvi 1979.

  Viulun- ja klarinetinsoittaja Vanteen (s. 1875) kirje "Puoli tuntia kansanmusiikkia” -radio-ohjelmien toimittajalle. Vanne kertoilee vuolaasti kokemuksistaan kansanmusiikin ja -tanssin parissa. Kirje kuvaa hyvin yleistä asennetta kansanperinteeseen 1930-luvun Satakunnassa. Nuotit Juho Pihlavan (1871 –1933) vuonna 1921 soittamista kappaleista "Purpurin alotus”, "Katrillin alku”, "Peltomiehen marssi” ja "Kitukatrilli”. Kuva klarinetin kielen kiinnityksestä, kolme kuvaa Satakunnan Museon kokoelmista ja kuva "Halullisten sielujen hengelliset laulut” -kokoelman laulusta nro 157 "Siionin lasten vaelluksesta tällä erämaalla”.

• Rinta-Koski, Aatos: Pelimanni Joakim Havusen elämänkertaa. Pohjalaisia pelimanneja Lännellä. Toim. Simo Westerholm. Kansanmusiikki 2/1983 s. 8–9. Kansanmusiikkisäätiö. Alajärvi 1983.

  Artikkeli klarinetin- ja viulunsoittaja Joakim Havusen (1845 –1910) elämän käänteistä. Nuotti Havusen klarinetilla soittamasta polskasta (Polska nro 16 Kauhajoen nuottikirja).

• Ala-Könni, Erkki: Kalle Uusiprosi (1867 –1955) Karijoelta. Pohjalaisia pelimanneja Lännellä. Toim. Simo Westerholm. Kansanmusiikki 2/1983 s. 12 –13. Kansanmusiikkisäätiö. Alajärvi 1983.

  Etelä-Pohjalaisten Jouluun 1951 kirjoitettu artikkeli Kalle Uusiprosin viulun- ja klarinetinsoitosta. Kuvat Uusiprosista viulu käsissään ja hänen muistilapustaan kappaleesta "Posetiivin Wanha Sottiisi”.

• Autio, Antti: Herman Saxberg, ensimmäinen tunnettu keuruulainen kansanpelimanni. Kansanmusiikki 1/1987 s. 24 –25. Kansanmusiikkisäätiö. Alajärvi 1987.

  Artikkeli Herman Saxbergin, ennemminkin sepittämistään arkkiveisuista kuin klarinetinsoitostaan tunnettu, vaiheikkaasta elämästä. Kuva Saxbergistä klarinetin kanssa ja nuotti kappaleesta "Pilli-Hermannin polkka” (Paavo Helistön Klaneetti-nuottivihko).

• Lindblad, Kurt: Sifferi Kivisillan klarinettikappaleita. Kansanmusiikki 2/1990 s. 12 –13. Kansanmusiikkisäätiö. Alajärvi 1990.

  Lindbladin nuotinnokset Sifferi Kivisillan (1881 –1965) vuonna 1955 soittamista kappaleista "Euran polkka”, "Preskulan valssi” ja "Napoleonin marssi”. Nuotit ovat klarinetin C-duurissa. Lindblad selvittää Kivisillan tapoja soittaa korukuvioita ja viulun käyttöä klarinetista riippuen. Erittäin käyttökelpoista klarinettimateriaalia: helposti luettavia, mutta yksityiskohtaisia nuotinnoksia.

• Saha, Hannu: Aarnion sisarusten Hämeen polkka. Uusi Kansanmusiikki 3/1993 s. 18 –20. Kansanmusiikki-instituutti. Huhmari 1993.

  A.O.Väisäsen toimittamien "Puoli tuntia kansanmusiikkia” -radio-ohjelmissa Aarnion perheyhtyeen soittamasta materiaalista kootun levyn "Hämeen polkka”, KICD 28, ilmestymisen tiimoilta kirjoitettu artikkeli. Saha kertoo sisarusten elämänvaiheista ja yhtyeen toiminnasta sekä tarkastelee heidän soittotapojaan. Ritva Talvitien oiva nuotinnos Väinö Aarnion vuonna 1941 viululla soittamasta kappaleesta "Vauhtuksen polkka” jousituksineen ja variaatioineen. Kuvat Aarnion sisaruksista soittimien kanssa ja soittamassa.