-
Hautanen, Aapeli: Aapeli Hautanen, Pelimanni. Äänilevy KICD 6.
Kansanmusiikki-instituutti. Kaustinen 1997 (1979).
Vuonna 1979 ilmestyneen Aapeli Hautanen, Pelimanni
-äänilevyn uudelleen masteroitu versio. CD:llä on 30 vuosina
1976 ja 1978 äänitettyä Aapeli Hautasen soittamaa 1- ja
2-rivissävelmää, josta kolmeen löytyy levyltä
myös nuotinnokset (lp:n ohessa olevassa liitteessä on neljä
merkinnöiltään tarkempaa nuotinnosta). CD:n oheisvihossa on
Ilkka Kolehmaisen kirjoittama artikkeli, jossa hän käsittelee
haitarin historiaa Etelä-Pohjanmaalla ja Jalasjärvellä, Aapeli
Hautasen pelimanniuran vaiheita ja analysoi Hautasen soittotyyliä.
-
Ala-Könni, Erkki (toim.): Jalasjärven nuottikirja. Tampereen
yliopiston kansanperinteenlaitoksen julkaisu 3. Jalasjärvi-seura. Vammala
1974.
Nuottikirja sisältää Eino Levònin (vuonna 1907), Erkki
Ala-Könnin (1946
1969), Aatos Alangon (1972
1973) ja Pekka Rautasen (1974) jalasjärveläisiltä pelimanneilta
tallentamia sävelmiä. Kappaleita on yhteensä 231, joista 71
haitarinsoittajilta. 1- ja 2-rivissävelmien soittajista mainittakoon
Aapeli Hautanen, Salomon Katila, Sameli Mäkinen ja Martti Koivumäki.
Kirjassa on lisäksi lyhyt esittely ennen vuotta 1917 syntyneistä
jalasjärveläisistä pelimanneista.
-
Kolehmainen, Ilkka: Hanuri suomalaisessa kansanmusiikissa. Kansanmusiikki
3/1989 s. 8
13. Kansanmusiikkisäätiö. Kauhava 1989.
Kolehmainen käsittelee artikkelissaan haitarin historiaa ja asemaa
suomalaisessa kansanmusiikissa. Artikkeli sisältää kaksi
nuotinnosta 1- ja 2-riviselle haitarille ja tietoa yleisimpien Suomessa
käytettyjen haitareiden (1- , 2- , 5-rivinen) virityksistä ja
äänialoista.
-
Korpinen, Riina (toim.): Airin sävelet. M-Print Oy. Mänttä
1996.
55-sivuinen kirja sisältää kertomuksia mestaripelimanni Airi
Hautamäestä, hänen pelimanniurastaan ja kouluttamistaan
yhtyeistä. Lisäksi kirjasta löytyy nuotit sekä
Hautamäen kehittelemät numeronuotit 23:sta
pelimannisävelmästä, joista 8 on hänen omaa
sävellystään. Kirjaan kuuluu opetuskappaleet
sisältävä kasetti.
-
Kurkela, Vesa (toim.): Tutkielmia jalasjärveläisestä
haitarinsoitosta. Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitoksen julkaisuja 1.
Helsinki 1982.
Artikkelikokoelma sisältää neljä artikkelia. Mukana on
kaksi Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitoksen etnomusikologian
opiskelijoiden vuonna 1976 Jalasjärvelle tehdyn kenttätyömatkan
aineiston pohjalta tehtyä opinnäytettä. Niistä
ensimmäisessä Erkki Pekkilä analysoi haitaripelimanni Salomon
Katilan soittamaa 2-rivissävelmää Elomaan valssia
modernia etnomusikologian analyysimenetelmää käyttäen.
Toinen kenttätyömatkan aineistoon perustuva artikkeli rakentuu Aapeli
Hautaselle ja Salomon Katilalle tehtyihin syvähaastatteluihin, joissa
kyseiset pelimannit kertovat käsityksistään musiikista ja
musiikkiin liittyvistä ilmiöistä. Artikkelin on kirjoittanut
Kimmo Salminen. Lisäksi artikkelikokoelmassa on Antti Hosiojan Åbo
Akademissa tekemä seminaarityö jalasjärveläisestä
haitarinsoittoperinteestä ja Ilkka Kolehmaisen Aapeli Hautanen,
Pelimanni LP-levylle (KILP 6, 1979) kirjoittama Hautasta
käsittelevä artikkeli.
-
Lepistö, Markku (toim.): Sitähä voi inspiroira.
Tauno Ahon ohjelmistoa 2-riviselle hanurille. Sibelius-Akatemian
kansanmusiikkiosaston oppimateriaalituotantoa 1. Helsinki 1999.
Markku Lepistö on koonnut nuottikirjaan 40 kuortanelaisen haitaripelimanni
Tauno Ahon soittamaa 2-rivissävelmää, jotka löytyvät
myös kirjan mukana seuraavalta CD-levyltä Tauno Ahon soittamana.
Nuotinnoksissa Lepistö on pyrkinyt säilyttämään Ahon
soittotyylille ominaiset piirteet. Reaalisointumerkkien lisäksi viiteen
sävelmään on kirjoitettu myös bassonuotit. Lisäksi
kirjassa käsitellään Ahon pelimanniuran vaiheita, hänen
ohjelmistoaan ja mietteitään musiikista. Sisältää
myös englanninkielisen tekstilyhennelmän.
-
Lepistö, Markku: Tauno Aho ja soittotyyli polkan soitossa. Tutkielma
Sibelius- Akatemian musiikin kandidaatin tutkintoa varten. Julkaisematon
moniste. Helsinki 1990.
80-sivuisessa tutkielmassaan Lepistö selvittää, millainen on
Tauno Ahon soittotyyli polkan soitossa ja mistä eri osa-alueista tyyli
koostuu. Analyysiosassa Lepistö selvittää Ahon ohjelmiston
koostumusta, harmonian ja basson käyttöä, rytmin
käsittelyä ja muuntelua. Tärkeimpänä
analyysivälineenä Lepistö käyttää tietokonetta,
jolla hän selvittää äänten voimakkuus- ja
pituussuhteita. Tutkielma sisältää myös kuvia ja
lehtileikkeitä Ahosta sekä nuotinnoksen hänen soittamastaan
polkasta.
-
Lindqvist, Kalevi: Soitamme yksi- ja kaksirivistä.
Kansanmusiikki-instituutin julkaisuja 9. Kansanmusiikki-instituutti. Kaustinen
1983.
Tämä 56-sivuinen 1- ja 2-rivisen haitarinsoiton opas perustuu
nuoteista opiskeluun.
Kirjan harjoitukset ja 23 pelimannisävelmää on nuotinnettu
Lindqvistin kehittelemällä nuotinnosmenetelmällä, jossa
nuotin varren suunta ilmaisee palkeen suunnan. Kirja sisältää
myös tietoa haitarin rakenteesta, kehityksestä ja historiasta, kuvia
1- ja 2-rivisistä haitareista ja niiden osista, sekä pienen
haitarinhuolto-oppaan. Kirjaan kuuluu oheismateriaalina harjoitukset ja
opetuskappaleet sisältävä kasetti.
-
Niinimäki, Ossi (toim.): Ohjelmistoa kaksiriviselle hanurille.
Kansanmusiikki-instituutin julkaisuja 25. Kansanmusiikki-instituutti. Kaustinen
1988.
Ossi Niinimäen vuosina 1982
1983 kokoama nuottikirja sisältää 39
2-rivissävelmää eri puolilta Suomea. Alkuperäisistä
sävelmien soittajista mainittakoon Hiskin Iikkoo, Jupakan Alfree, Fredrik
Koivikko, sekä useampi sävelmä Ossi Niinimäen
isältä, Karl Emil Niinimäeltä (1878
1953).
-
Pekkilä, Erkki: Musiikki tekstinä: Kuulonvaraisen musiikkikulttuurin
analyysiteoria ja -metodi. Acta musicologia Fennica 17. Suomen
Musiikkitieteellinen Seura. Jyväskylä 1988.
Väitöskirjassaan Pekkilä kehittää kansanomaisen
musiikkiteorian Jalasjärveläisen 2-rivisen soittajan Salomon Katilan
musiikkikäsityksistä sekä sävellysteorian Katilan
soittamasta ohjelmistosta.
-
Pekkilä, Erkki: Salomon Katilan juoksuvalssit: Kulttuurinen
musiikkianalyysi. Musiikki 2/1981 s. 103
148. Suomen Musiikkitieteellinen Seura. Helsinki 1981.
Musiikkianalyyttinen tutkimus, jossa on moderneja musiikkianalyyttisiä
tutkimusmenetelmiä käyttäen analysoitu 2-rivisen haitarin
soittoa. Pekkilä käsittelee artikkelissaan jalasjärveläisen
haitaripelimannin Salomon Katilan ohjelmiston yhtä pientä
osa-aluetta, juoksuvalsseja. Tutkimuksessa musiikkianalyysi on sulautettu
kulttuuriseen kontekstiin ja sitä kautta pyritty
selvittämään juoksuvalssien ominaisia piirteitä. Artikkeli
sisältää liitteenä 7:n juoksuvalssin nuotinnokset.
-
Pöyhönen, Otto (toim.): Hiskilän Jussi soittaa; Kaksirivisen
hanurin soitteita Kannonkoskelta Keski-Suomesta. Keski-Suomen Kansansoittajat
ry. Suolahti 1985.
Kannonkoskelaisen veteraanipelimanni Johannes Pasasen, Hiskilän Jussin,
ohjelmistosta koottu 72 sävelmää käsittävä
nuottikirjanen. Mukana on nykypelimannille tuttuja, mutta myös
tuntemattomampiakin sävelmiä. Sävelmät soveltuvat hyvin
tasabassoiselle hanurille.
-
Sundqvist, Toivo (toim.): Rientolan kaksirivisten soitteita. Ylöjärvi
1989.
Rientolan kaksirivisten ohjelmistosta koottu nuottikirjanen
sisältää 94 pelimannisävelmää sekä pienen
historiikin Rientolan kaksirivisistä. Jokaisen kaksirivispelimannin
perusohjelmistoa!