logo Pääsivu
Osaston esittely
Kuka kukin on
Klubit ja konsertit
Julkaisut
Opiskelu
Palaute

In English


Sibelius-Akatemian pääsivu

Pääsivu > Opiskelu > SKM2 harjoitustyöt > 1- ja 2-rivinen haitari

1- ja 2-rivinen haitari

Tiedot koonnut Antti Paalanen

  • Hautanen, Aapeli: Aapeli Hautanen, Pelimanni. Äänilevy KICD 6. Kansanmusiikki-instituutti. Kaustinen 1997 (1979).

    Vuonna 1979 ilmestyneen ”Aapeli Hautanen, Pelimanni” -äänilevyn uudelleen masteroitu versio. CD:llä on 30 vuosina 1976 ja 1978 äänitettyä Aapeli Hautasen soittamaa 1- ja 2-rivissävelmää, josta kolmeen löytyy levyltä myös nuotinnokset (lp:n ohessa olevassa liitteessä on neljä merkinnöiltään tarkempaa nuotinnosta). CD:n oheisvihossa on Ilkka Kolehmaisen kirjoittama artikkeli, jossa hän käsittelee haitarin historiaa Etelä-Pohjanmaalla ja Jalasjärvellä, Aapeli Hautasen pelimanniuran vaiheita ja analysoi Hautasen soittotyyliä.

  • Ala-Könni, Erkki (toim.): Jalasjärven nuottikirja. Tampereen yliopiston kansanperinteenlaitoksen julkaisu 3. Jalasjärvi-seura. Vammala 1974.

    Nuottikirja sisältää Eino Levònin (vuonna 1907), Erkki Ala-Könnin (1946 1969), Aatos Alangon (1972 1973) ja Pekka Rautasen (1974) jalasjärveläisiltä pelimanneilta tallentamia sävelmiä. Kappaleita on yhteensä 231, joista 71 haitarinsoittajilta. 1- ja 2-rivissävelmien soittajista mainittakoon Aapeli Hautanen, Salomon Katila, Sameli Mäkinen ja Martti Koivumäki. Kirjassa on lisäksi lyhyt esittely ennen vuotta 1917 syntyneistä jalasjärveläisistä pelimanneista.

  • Kolehmainen, Ilkka: Hanuri suomalaisessa kansanmusiikissa. Kansanmusiikki 3/1989 s. 8 13. Kansanmusiikkisäätiö. Kauhava 1989.

    Kolehmainen käsittelee artikkelissaan haitarin historiaa ja asemaa suomalaisessa kansanmusiikissa. Artikkeli sisältää kaksi nuotinnosta 1- ja 2-riviselle haitarille ja tietoa yleisimpien Suomessa käytettyjen haitareiden (1- , 2- , 5-rivinen) virityksistä ja äänialoista.

  • Korpinen, Riina (toim.): Airin sävelet. M-Print Oy. Mänttä 1996.

    55-sivuinen kirja sisältää kertomuksia mestaripelimanni Airi Hautamäestä, hänen pelimanniurastaan ja kouluttamistaan yhtyeistä. Lisäksi kirjasta löytyy nuotit sekä Hautamäen kehittelemät numeronuotit 23:sta pelimannisävelmästä, joista 8 on hänen omaa sävellystään. Kirjaan kuuluu opetuskappaleet sisältävä kasetti.

  • Kurkela, Vesa (toim.): Tutkielmia jalasjärveläisestä haitarinsoitosta. Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitoksen julkaisuja 1. Helsinki 1982.

    Artikkelikokoelma sisältää neljä artikkelia. Mukana on kaksi Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitoksen etnomusikologian opiskelijoiden vuonna 1976 Jalasjärvelle tehdyn kenttätyömatkan aineiston pohjalta tehtyä opinnäytettä. Niistä ensimmäisessä Erkki Pekkilä analysoi haitaripelimanni Salomon Katilan soittamaa 2-rivissävelmää ”Elomaan valssia ” modernia etnomusikologian analyysimenetelmää käyttäen. Toinen kenttätyömatkan aineistoon perustuva artikkeli rakentuu Aapeli Hautaselle ja Salomon Katilalle tehtyihin syvähaastatteluihin, joissa kyseiset pelimannit kertovat käsityksistään musiikista ja musiikkiin liittyvistä ilmiöistä. Artikkelin on kirjoittanut Kimmo Salminen. Lisäksi artikkelikokoelmassa on Antti Hosiojan Åbo Akademissa tekemä seminaarityö jalasjärveläisestä haitarinsoittoperinteestä ja Ilkka Kolehmaisen ”Aapeli Hautanen, Pelimanni” LP-levylle (KILP 6, 1979) kirjoittama Hautasta käsittelevä artikkeli.

  • Lepistö, Markku (toim.): ”Sitähä voi inspiroira”. Tauno Ahon ohjelmistoa 2-riviselle hanurille. Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosaston oppimateriaalituotantoa 1. Helsinki 1999.

    Markku Lepistö on koonnut nuottikirjaan 40 kuortanelaisen haitaripelimanni Tauno Ahon soittamaa 2-rivissävelmää, jotka löytyvät myös kirjan mukana seuraavalta CD-levyltä Tauno Ahon soittamana. Nuotinnoksissa Lepistö on pyrkinyt säilyttämään Ahon soittotyylille ominaiset piirteet. Reaalisointumerkkien lisäksi viiteen sävelmään on kirjoitettu myös bassonuotit. Lisäksi kirjassa käsitellään Ahon pelimanniuran vaiheita, hänen ohjelmistoaan ja mietteitään musiikista. Sisältää myös englanninkielisen tekstilyhennelmän.

  • Lepistö, Markku: Tauno Aho ja soittotyyli polkan soitossa. Tutkielma Sibelius- Akatemian musiikin kandidaatin tutkintoa varten. Julkaisematon moniste. Helsinki 1990.

    80-sivuisessa tutkielmassaan Lepistö selvittää, millainen on Tauno Ahon soittotyyli polkan soitossa ja mistä eri osa-alueista tyyli koostuu. Analyysiosassa Lepistö selvittää Ahon ohjelmiston koostumusta, harmonian ja basson käyttöä, rytmin käsittelyä ja muuntelua. Tärkeimpänä analyysivälineenä Lepistö käyttää tietokonetta, jolla hän selvittää äänten voimakkuus- ja pituussuhteita. Tutkielma sisältää myös kuvia ja lehtileikkeitä Ahosta sekä nuotinnoksen hänen soittamastaan polkasta.

  • Lindqvist, Kalevi: Soitamme yksi- ja kaksirivistä. Kansanmusiikki-instituutin julkaisuja 9. Kansanmusiikki-instituutti. Kaustinen 1983.

    Tämä 56-sivuinen 1- ja 2-rivisen haitarinsoiton opas perustuu nuoteista opiskeluun.
    Kirjan harjoitukset ja 23 pelimannisävelmää on nuotinnettu Lindqvistin kehittelemällä nuotinnosmenetelmällä, jossa nuotin varren suunta ilmaisee palkeen suunnan. Kirja sisältää myös tietoa haitarin rakenteesta, kehityksestä ja historiasta, kuvia 1- ja 2-rivisistä haitareista ja niiden osista, sekä pienen haitarinhuolto-oppaan. Kirjaan kuuluu oheismateriaalina harjoitukset ja opetuskappaleet sisältävä kasetti.

  • Niinimäki, Ossi (toim.): Ohjelmistoa kaksiriviselle hanurille. Kansanmusiikki-instituutin julkaisuja 25. Kansanmusiikki-instituutti. Kaustinen 1988.

    Ossi Niinimäen vuosina 1982 1983 kokoama nuottikirja sisältää 39 2-rivissävelmää eri puolilta Suomea. Alkuperäisistä sävelmien soittajista mainittakoon Hiskin Iikkoo, Jupakan Alfree, Fredrik Koivikko, sekä useampi sävelmä Ossi Niinimäen isältä, Karl Emil Niinimäeltä (1878 1953).

  • Pekkilä, Erkki: Musiikki tekstinä: Kuulonvaraisen musiikkikulttuurin analyysiteoria ja -metodi. Acta musicologia Fennica 17. Suomen Musiikkitieteellinen Seura. Jyväskylä 1988.

    Väitöskirjassaan Pekkilä kehittää kansanomaisen musiikkiteorian Jalasjärveläisen 2-rivisen soittajan Salomon Katilan musiikkikäsityksistä sekä sävellysteorian Katilan soittamasta ohjelmistosta.

  • Pekkilä, Erkki: Salomon Katilan juoksuvalssit: Kulttuurinen musiikkianalyysi. Musiikki 2/1981 s. 103 148. Suomen Musiikkitieteellinen Seura. Helsinki 1981.

    Musiikkianalyyttinen tutkimus, jossa on moderneja musiikkianalyyttisiä tutkimusmenetelmiä käyttäen analysoitu 2-rivisen haitarin soittoa. Pekkilä käsittelee artikkelissaan jalasjärveläisen haitaripelimannin Salomon Katilan ohjelmiston yhtä pientä osa-aluetta, juoksuvalsseja. Tutkimuksessa musiikkianalyysi on sulautettu kulttuuriseen kontekstiin ja sitä kautta pyritty selvittämään juoksuvalssien ominaisia piirteitä. Artikkeli sisältää liitteenä 7:n juoksuvalssin nuotinnokset.

  • Pöyhönen, Otto (toim.): Hiskilän Jussi soittaa; Kaksirivisen hanurin soitteita Kannonkoskelta Keski-Suomesta. Keski-Suomen Kansansoittajat ry. Suolahti 1985.

    Kannonkoskelaisen veteraanipelimanni Johannes Pasasen, Hiskilän Jussin, ohjelmistosta koottu 72 sävelmää käsittävä nuottikirjanen. Mukana on nykypelimannille tuttuja, mutta myös tuntemattomampiakin sävelmiä. Sävelmät soveltuvat hyvin tasabassoiselle hanurille.

  • Sundqvist, Toivo (toim.): Rientolan kaksirivisten soitteita. Ylöjärvi 1989.

    Rientolan kaksirivisten ohjelmistosta koottu nuottikirjanen sisältää 94 pelimannisävelmää sekä pienen historiikin Rientolan kaksirivisistä. Jokaisen kaksirivispelimannin perusohjelmistoa!



Pääsivu | Sibelius-Akatemian pääsivu

päivitetty 22.4.2001 Kari Kääriäinen