Itkuvirsi

Tiedot koonnut Tytti Metsä

• Asplund, Anneli ja Koivu, Leena (toim.): Perinnelipas 1; lauluja, loitsuja, loruja. Kasetti ja tekstiliite. Itkuvirret s. 26 –30, ääninäytteet 13 –15. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki 1977.

  Kolme kansanrunousarkiston äänitekokoelmista poimittua itkua; käeniskuvirsi (13), kuolinitkua hautajaisissa (14) sekä äidin haudalla (15). Tekstiliitteessä tietoa itkuvirsistä sekä käeniskuvirsi litteroituna.

• Asplund, Anneli (toim.): Runonlaulua Inkeristä. Perinnelipas 4. Äänikasetti. Tallenteet 20, 21 ja 34. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki 1992.

  Kolme Armas Launiksen Soikkolassa vuonna 1906 fonografille tallentamaa itkua. Matreuna Mirontyttären ”Kui miun olis arvannut miun synttäessään sylin synnyttäjäni” ja ”Rissingä veoin vettelijän” ja Vägle Timontyttären ”Oi Ismarikko”. Itkujen nuotinnokset on julkaistu teoksessa Suomen kansan sävelmiä, Inkerin runosävelmät (SKSÄV IV 1). Nuotinnokset 3, 13 ja 15.

• Suomen Kansan Sävelmiä IV Jakso. Runosävelmiä 1. Inkerin runosävelmät. Osa Itkusävelmät s. 1 –7. Toim. Armas Launis. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki 1910.

  17 Launiksen, Levonin ja Lähteenkorvan nuotintamaa itkusävelmää Soikkolasta, Hevaalta, Tyröstä ja Narvusista sävelmätyypin mukaan järjestettynä.

• Suomen Kansan Sävelmiä IV Jakso. Runosävelmiä 2. Karjalan runosävelmät. Osa Itkusävelmät s. 1 –23. Toim. Armas Launis. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki 1930.

  21 Lähteenkorvan, Väisäsen ja Launiksen nuotintamaa itkusävelmää Uhtualta, Vuonnisesta , Liperistä, Ilomantsista, Suistamosta ja Impilahdelta sävelmätyypin mukaan järjestettynä.

• Nenola-Kallio, Aili: Itämerensuomalaiset itkuvirret. Teoksessa Kansanmusiikki. Toim. Anneli Asplund ja Matti Hako. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Vaasa 1981. 44 –52.

  Itkuvirren lajien, levinneisyyden, itkuvirsialueiden, itkuvirren kielen ja tyylin sekä musiikillisten piirteiden lyhyt , lukijaystävällinen esittely.

• Konkka, Unelma: Ikuinen ikävä ; karjalaiset riitti-itkut. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 428. Mänttä 1985.

  Unelma Konkan omiin, monivuotisiin kenttätöihin perustuva tutkimus karjalaisista riitti-itkuista; selvittää itkujen tarkoitusperää ja funktiota karjalaisissa hää- ja kuolinriiteissä valottaen naiskulttuurimme arkaaisimpia piirteitä. 206 sivua.

• Matveinen, Liisa: Itkuvirsi-improvisaatioitteni tausta ja kehitys. Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolla tehty julkaisematon opinnäytetyö. Helsinki 1989.

  Tutkielmassaan Liisa Matveinen pohtii äänellä itkemiseen liittyviä kokemuksiaan ja selvittää muusikon suhdetta itkuvirsiin ja niiden esittämiseen nykyaikana. Tutkimusaineistona on käytetty yhtä arkistonauhoitusta (Oksenja Mäkiselkä; itkuvirsi karjalaisten kohtalosta) sekä neljää Liisa Matveisen julkista itkuvirsiesitystä. Tutkielmassa käsitellään myös itkuvirren olemusta ja tyylikeinoja, itkuvirsien maailmankuvaa sekä itkuvirren opettelua nykyaikana. Tutkielmaa voi käydä lukemassa Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osaston kirjastossa. 94 sivua.

• Mäkiselkä, Oksenja: Itkuvirsi karjalaisten kohtalosta. Itkuvirsitallenne kokoelma-cd:llä Entiset etniset, kappale 35. KICD 29. Kansanmusiikki-instituutti. Kaustinen 1993.

  Yleisradion pikalevylle, Puoli tuntia kansanmusiikkia -ohjelmasarjaa varten 1940 tallennettu suistamolaisen Oksenja Mäkiselän Itkuvirsi karjalaisten kohtalosta. Tekstiliitteessä Hannu Lehtorannan kirjoittama lyhyt selostus Oksenja Mäkiselästä ja Ogoi Määräsestä.

• Väisänen, Armas Otto : Karjalaisista itkuvirsistä (Musiikkitieto 7, 1941), Karjalainen itkettäjä ja hänen virtensä (Suomen musiikkilehti 6, 1926), Muuan vienankarjalainen itkuvirsi (Kotiseutu 3, 1916), Itkuvirsi karjalaisten kohtalosta (Kalevalaseuran vuosikirja 20 –21, 1940 –41). Teoksessa Hiljainen haltioituminen; A. O. Väisäsen tutkielmia kansanmusiikista. Toim. Erkki Pekkilä. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 527. Pieksämäki 1990. 124 –137.

  A. O. Väisäsen artikkeleita itkuvirsistä. Artikkelit on kirjoitettu ajalleen uskolliseen vanhahtavan kansallisromanttiseen tyyliin, aihetta lähestytään länsimaisen taidemusiikin näkökulmista. Artikkeli Itkuvirsi karjalaisten kohtalosta käsittelee Oksenja Mäkiselän itkua, jonka eräs toisinto on julkaistu cd:llä Entiset etniset (Kansanmusiikki-instituutti 1993).

• Honko, Lauri: Itkuvirsirunous. Teoksessa Suomen kirjallisuus 1; Kirjoittamaton kirjallisuus. Toim. Matti Kuusi. SKS ja kustannusyhtiö Otavan kirjapaino. Keuruu 1963. 81 –128

  Itkuvirttä yleismaailmallisena ilmiönä, itämerensuomalaista itkuvirsiperinnettä, itkuvirren esittämistä, rakennetta ja tyylikeinoja, hää- kuolin- ja rekryytti-itkuja sekä karjalaisen itkuvirren olemusta ja alkuperää selvittävä tutkielma.

• Nenola, Aili: Inkerin itkut. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Ilmestyy vuonna 2000.

• Tolbert, Elizabeth : Musical Means of Sorrow ; the Carelian Lament Tradition. University of California. Los Angeles 1988.

  Väitöskirja karjalaisesta itkuvirsiperinteestä. Lainattavissa mm. Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitoksen kirjastosta. 434 sivua.

• Tolbert, Elizabeth: Magico-Religious Power and Gender in the Carelian Lament. Teoksessa Music, Gender , and Culture. Intercultural music studies 1. Toim. Max Peter Baumann. International Institute for Comparative Music Studies and Documentation. 1990. 41 –56.

  Artikkelissa pohditaan sukupuolen ja seksuaalisuuden suhdetta maagis-uskonnolliseen valtaan ja sen ilmentymiin karjalaisissa riiteissä.

• Nenola-Kallio, Aili: Studies in Ingrian Laments. Suomalainen tiedeakatemia. Helsinki 1982.

  Tutkimus Inkerin itkuvirsistä. Osa teoksen artikkeleista on ilmestynyt suomeksi eri yhteyksissä: Itkuvirsien henkilönnimitysten typologiaa, Sananjalka 14, 1972 ; Inkerin itkuvirsialuejako, Sananjalka 15, 1973 ; Inkerin itkuvirsien ja kalevalamittaisen runouden suhteista, Sananjalka 19, 1977 ; Kuolema naisen maailmankuvassa, Suomen antropologi 1/1980 ; Niin miä eläi kui kylmäs sarajas: Inkerin tilapääitkuvirret, Sananjalka 20, 1978.

• Salmenhaara, Anja: Itkuvirsien musiikillisesta hahmotuksesta. Teoksessa Paimensoittimista kisällilauluun. Toim. Heikki Laitinen ja Simo Westerholm. Kansanmusiikki-instituutin julkaisuja 1. Alajärvi 1976. 124 –156.

  Lyhyt musiikkianalyysi 19:stä Erkki Salmenhaaran SKS:n arkistonauhoilta nuotintamasta vienalaisesta, aunukselaisesta, inkeriläisestä, rajakarjalaisesta ja Tverin karjalaisesta itkusta.