Mandoliini Suomessa

Tiedot koonnut Juha-Matti Kurra

• Sillanpää, Seppo: Mandoliini Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Suomessa 1930-luvulle asti. Musiikkitieteen pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto. Helsinki 1982.

  Seppo Sillanpään pro gradu -työssä esitellään mandoliinin historiaa Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Suomessa. Tutkielmassa käsitellään mm. mandoliinin yleistymistä, eri soittotilanteita ja ohjelmistoja em. alueilla. Teos on mainio faktapaketti mandoliinista kiinnostuneille. Saatavana Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitokselta.

• Kettunen, Antti: Mikä on mandola. Uusi Kansanmusiikki 2/1991 s. 26 –28. Kansanmusiikki-instituutti. Huhmari 1991.

  Artikkelissa tutustutaan pidempikaulaisten mandoliinien (mandola, busuki, oktaavimandoliini) maailmaan. Artikkelissa käsitellään kyseisten soitinten soittajia, virityksiä, hankintaa ja käyttötarkoituksia. Artikkeli sisältää kaksi nuottiesimerkkiä soitettavasta materiaalista.

• Heikkilä, Martti: Heikki Lahti –Jämsänkosken mandoliinimestari. Uusi Kansanmusiikki 2/1991 s. 2 –4. Kansanmusiikki-instituutti. Huhmari 1991.

  Sisältää artikkelit ”Heikki Lahti –Jämsänkosken mandoliinimestari” sekä ”Isä toi mandoliinin ja suosikkivalssin”. Ensimmäinen artikkeli kertoo Lahdesta mandoliinin soittajana ja hänen ajatuksiaan muusikkoudesta. Toinen artikkeli kertoo Lahden historiaa muusikkona.

• Kettunen, Antti: Helsinki Mandoliners, musiikkia 24 kielellä! Uusi Kansanmusiikki 3/1995 s. 4 –5. Kansanmusiikki-instituutti. Huhmari 1995.

  Artikkelissa kerrotaan yhtyeen syntyhistoriasta, muusikkojen taustoista ja heidän soittamistaan instrumenteista ko. yhtyeessä. Artikkeli sisältää myös Helsinki Mandolinersien cd:n esittelyn ja kuvan yhtyeestä.

• Kettunen, Antti: Jouni Koskimäki ja Ylärekisteri orkesteri. Uusi Kansanmusiikki 5/1994 s. 42 –43. Kansanmusiikki-instituutti. Huhmari 1994.

  Artikkelissa kerrotaan aluksi Koskimäen historiaa muusikkona: musiikkiopintojen aloittaminen pianolla ja siirtyminen kitaran kautta mandoliiniin –Koskimäkeä esitellään myös tarkemmin mandoliinisoittajana. Artikkeli sisältää lisäksi Ylärekisteriorkesterin ja heidän ”Zühtü” levynsä esittelyn.
  

• Kettunen, Antti: Landola M-900 ja M 900E. Uusi Kansanmusiikki 2/1994 s. 34 –35. Kansanmusiikki-instituutti. Huhmari 1994.

  Artikkelissa esitellään Rauno Niemisen Landolalle suunnittelemat kaksi uutta mandoliinia, joita myös vertaillaan muihin vastaaviin soittimiin. Artikkeli sisältää lisäksi henkilökuvan Rauno Niemisestä soitinrakentajana.

• Kivioja, Aleksis: Heikki Lahti. Uusi Kansanmusiikki 6/1996 s. 20 –21. Kansanmusiikki-instituutti. Huhmari 1996.

  Kesällä 1996 Kaustisen kansanmusiikkifestivaaleilla tehdyssä haastattelussa Heikki Lahti kertoo kuulumisiaan ja ajatuksiaan kvartetistaan ja uudesta levystään.

• Sillanpää, Seppo: Mandoliiniopas. Kansanmusiikki-instituutin julkaisuja 32. Kansanmusiikki-instituutti. Kaustinen 1990.

  Mandoliiniopas on kattava ja kansantajuisesti kirjoitettu mandoliininsoiton opas. Opas sopii hyvin aloittelevalle soittajalle, koska siinä lähdetään liikkeelle soiton alkeista. Kaikkea opittavaa ja omaksuttavaa helpottavat havainnolliset valokuvat. Opas sisältää myös suurehkon määrän harjoitettavaa ohjelmistoa nuotteina sekä äänitteenä.

• Kettunen, Antti: Heikki Lahti. Teoksessa: Mestari Pelimannit. Toim. Ilkka Kolehmainen. Kansanmusiikki-instituutin julkaisuja 33. Kansanmusiikki-instituutti ja Kaustisen kansanmusiikkijuhlien kannatusyhdistys r.y. Kaustinen 1992. 102 –106.

  Artikkeli kuvaa Heikki Lahden ajatuksia yksityishenkilönä, muusikkona ja pelimannina. Artikkeli sisältää yhden nuottiesimerkin Lahden ohjelmistosta.

• Varis, Olli: Rämellystä vai kansantaidetta. Kansanmusiikin osaston musiikkianalyysityö. Sibelius-Akatemia. Helsinki 1992. (Ei painettuna, säilytteillä Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosaston kirjastossa.)

  Analyysissä tutkitaan Aimo Salmen mandoliininsoittoa, jota tutkija kutsuu perinnemandoliininsoitoksi. ”Rämellystä vai kansantaidetta” on ensimmäinen ja tällä hetkellä ainut suomalaisesta perinnemandoliininsoitosta tehty tarkempi analyysi. Analyysi sisältää nuotinnoksen Aimo Salmen soitosta.