Pääsivu
Osaston esittely
Kuka kukin on
Klubit ja konsertit
Julkaisut
Opiskelu
Palaute
In English
Sibelius-Akatemian pääsivu
|
Pääsivu >
Opiskelu >
SKM2 harjoitustyöt >
Studiotekniikkaa ja äänentoistotietoutta kansanmuusikoille
Studiotekniikkaa ja äänentoistotietoutta kansanmuusikoille
Tiedot koonnut Riku Kettunen
Kirjoja
-
Suntola, Silja 2000:
Luova studiotyö. Copyright: Silja Suntola/Riffi.
Kattava ja selkeä katsaus musiikin äänitykseen ja tuotantoon.
Kirja jaettu kahteen osaan. Ensimmäinen osa käsittelee
studiotyöhön keskeisesti liittyviä termejä,
ilmiöitä sekä laitteistoa, kuten äänen fysiologiaa,
akustiikkaa ja äänitysprosessin peruselementtejä. Toinen osa
käsittelee akustisen äänitysprojektin toteuttamista
esituotantovaiheesta editointi- ja masterointivaiheeseen saakka. Mukana Suomen
johtavien äänittäjien ja tuottajien kommentteja ja
mielipiteitä äänitys- ja miksausprosessin eri vaiheista. Uusin
ja nykyaikaisin suomenkielinen julkaisu aiheesta. 79 sivua.
-
Blomberg, Esa & Lepoluoto, Ari 1991:
Audiokirja. Audiotekniikkaa ammattilaisille ja kehittyneille harrastajille. Kirjapaino OY. Forssa.
Yksityiskohtainen selvitys erilaisten audiojärjestelmien suunnittelusta,
hankinnasta, kytkemisestä sekä toiminnasta ja käytöstä
eri tilanteissa. Suunnattu audiotekniikan ammattilaisten lisäksi myös
esiintyville taiteilijoille, jotka joutuvat työssään tekemisiin
erilaisten äänentoistojärjestelmien kanssa. Kirja
sisältää paljon teknistä tietoutta ja sen luettavuutta
osittain hankaloittaa erikoistermistön ontuvat suomennokset. 250 sivua.
-
Ruippo, Matti 1999:
Bändikamat. Opas bändilaitteiden käyttäjille.Oriveden kirjapaino. Orivesi.
Opaskirjanen antaa perustiedot niistä soittimista ja
sähköisistä laitteista, joita bändityöskentelyssä
tarvitaan. Esitys lähtee ääniketjun alkupäästä
eli mikrofonista ja jatkaa johtojen ja liittimien kautta erilaisiin
vahvistimiin ja äänentoistolaitteisiin. Lisäksi oppaassa
selvitetään eri soitinten ja laitteiden rakennetta, toimintaa ja
hankintaa. Teos antaa sen teknisen perustan bändityöskentelyyn, joka
kaikkien muusikoiden tulisi tietää. 95 sivua.
-
Rumsey, Francis & McCormick, Tim 1998:
Sound and recording. An Introduction. Focal Press. Oxford.
Studiotyöskentelyn raamattu. Antaa äärimmäisen
yksityiskohtaisen selvityksen äänestä, akustiikasta, kuulemisen
perusteista sekä studion erilaisista laitteistoista. Vankkaa faktaa
mikrofoneista midiin sekä analogisesta
äänenkäsittelystä ykkösiin ja nolliin. Raamatun tapaan
joskus mennään liiaksikin yksityiskohtiin ja kieli on usein
vaikeatajuista. Sisältää paljon valokuvia, taulukoita ja
kytkentäkaavioita. 384 sivua.
-
White, Paul 1999:
Creative recording 2. Microphones and recording techniques. Sanctuary Publishing Ltd. London.
Kirjassa perehdytään erilaisiin mikrofonityyppeihin, niiden
rakenteesseen sekä käyttöön sekä live- että
studio-olosuhteissa. Kirjassa käsitellään yksityiskohtaisesti
eri akustisten soitinten ääntä ja ominaispiirteitä
sekä annetaan vinkkejä erilaisista mikitysvaihtoehdoista halutun
soundin saavuttamiseksi. Kirjassa paljon valokuvia erilaisista
mikitystekniikoista. 100 sivua.
-
White, Paul 1996:
Recording and production techniques for the recording musician. Music Sales corp. London.
Kirja muusikoille, jotka eivät halua elää
äänittäjän, tuottajan tai keikkamiksaajan talutusnuorassa.
Selvittää seikkaperäisesti eri äänitys, miksaus- ja
efektointitapoja. Studioteknikkojen lisäksi kirja on suunnattu niille
muusikoille, jotka haluavat tietää miten saada paras ja halutuin irti
omasta soittimestaan äänityksessä ja miksauksessa. 190 sivua.
-
Buick, Peter 1996:
Live Sound. PA for performing musicians.Bell and Bain. Glasgow.
Selkeä, perusteellinen ja hauska kirja muusikoille, jotka eivät ole
äänentoiston ammattilaisia, mutta joutuvat huolehtimaan
työssään pienten ja keskisuurien PA-laitteiden
äänentoistosta. Helppolukuinen kirja sisältää paljon
vinkkejä eri tilanteisiin ja selkeät kuvaesitykset ja kaaviot
helpottavat asioiden ymmärtämistä. 184 sivua.
Artikkeleita
-
Möller, Henrik 1998: "Studioakustiikka 10 minuutissa" .
Riffiextra 2/1998 s. 42 - 45. Idmeco OY. Vantaa.
Artikkeli musiikkiakustiikan teoriasta matemaattisine kaavioineen ja
kuvaesityksineen. Yrittää antaa ratkaisuja parhaan kuunteluolosuhteen
järjestämiseen studioon tai kotiin.
-
Hämekoski, Kari 2000: "Janne Viksten ja akustisen musiikin
äänittämisen haasteet".
Rytmi 3/2000 s. 54 - 56. Rytmimedia OY. Helsinki.
Janne Vikstenin mietteitä akustisen musiikin äänittämisen
ja miksauksen erityispiirteistä. Kertoilee työskentelytavoistaan
studiossa ja antaa yksityiskohtaisia vinkkejä akustisten instrumenttien
äänityksestä. Vinkkejä mm. kitaran, basson, haitarin,
viulun, lyömäsoittimien ja laulun äänityksestä ja
miksauksesta.
-
Lehtisalo, Anneli 1998: "Musiikin luovat ihmiset".
Uusi Kansanmusiikki 5/1998 s. 26 - 27. Kansanmusiikki-instituutti. Huhmari.
Matti Kontio filosofoi musiikin tekemisestä ääniteknologian
kannalta katsottuna. Mietteitä studiotekniikasta ja
äänentoistosta kansanmusiikin näkökulmasta. Lisäksi
analysointia musiikin ja uuden tekniikan suhteesta; eduista ja haitoista.
-
Luukkanen, Pauliina 1994: "Janne Vikstenin
äänitysfilosofia" .
Uusi Kansanmusiikki 5/1994 s. 22 - 25. Kansanmusiikki-instituutti. Huhmari.
Äänittäjäguru kertoilee omasta musiikillisesta
historiastaan ja suhteestaan kansanmusiikkiin
äänittäjänä ja tuottajana. Vuoden 94 mietteitä
ääniteknologian kehittymisestä ja kansanmuusikon roolista
nykyajan studiossa ja keikoilla.
-
Kettunen, Antti 1994: "Pelit ja vehkeet . Virtasta viulisteillekin" .
Uusi Kansanmusiikki 5/1994 s. 20 - 21. Kansanmusiikki-instituutti. Huhmari.
Artikkeli käsittelee ylimalkaisesti viulun äänentoistollista
problematiikkaa ja erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Esiin tuodaan kaksi eri
mikitysvaihtoehtoa: kontaktimikitys ja pienoismikrofonit sekä niiden edut
ja haitat. Lähinnä artikkeli kuitenkin keskittyy
esittelemään Yhdysvaltalaisen Zeta-yhtiön jousisoittimille
tehtyjä tuotteita tallamikrofonisysteemistä sähköisesti
vahvistettuun kaikukopattomaan viuluun.
-
Rintamäki, Antti 1995: "Ääntä kohti".
Uusi Kansanmusiikki 2/1995 s. 48 - 49. Kansanmusiikki-instituutti. Huhmari.
-
Rintamäki, Antti 1995: "Ääntä kohti, osa 2.
Vahvistuksen problematiikkaa."
Uusi Kansanmusiikki 3/1995 s. 6 - 7. Kansanmusiikki-instituutti. Huhmari.
-
Rintamäki, Antti 1995: "Ääntä kohti, osa 3.
Äänen vahvistaminen ja taltiointi." Uusi Kansanmusiikki 4/1995
s. 24 - 25. Kansanmusiikki-instituutti. Huhmari.
-
Rintamäki, Antti 1995: "Ääntä kohti, osa 4.
Instrumenttina kantele. "
Uusi Kansanmusiikki 5/1995 s. 8-9. Kansanmusiikki-instituutti. Huhmari.
Antti Rintamäen ansiokas neliosainen juttusarja käsittelee
äänitekniikan suhdetta akustiseen musiikkiin. Ensimmäisessä
osassa perehdytään akustisen musiikin äänentoistollisiin
perusperiaatteisiin, äänen etenemiseen tilassa, akustisten yhtyeiden
äänentoiston perusongelmiin ja mahdollisiin ratkaisuvaihtoehtoihin.
Toisessa osassa perehdytään tarkemmin soittimen vahvistamiseen ja
ennenkaikkea erilaisiin mikrofonityyppeihin, joita nykypäivänä
akustisissa instrumenteissa käytetään. Esittelyssä mm.
erilaiset kontakti- ja magneettimikrofonit, irtomikrofonit ja niiden
yhdistelmät. Kolmas osa keskittyy kitaraan ja mandoliiniin. Artikkelissa
käydään läpi soittimien taajuusalueet, soinnilliset
ominaispiirteet ja ongelma-alueet sekä tavallisimmat mikitysvaihtoehdot
studiossa ja keikalla. Jonkin verran asiaa myös vahvistimista ja
taajuuskorjaimista. Neljäs osa kartoittaa erilaisten kanteleiden
äänenmuodostumisen periaatteet ja varsin seikkaperäisesti
erilaisia mikitysvaihtoehtoja studiossa. Lisäksi asiaa
keikkaäänentoistosta ja erilaisista kanteleille hyvin soveltuvista
mikrofonityypeistä.
Www-sivu
-
http://www.harmony-central.com
Sivusto täynnä infoa likimain kaikesta ääniteknologiaan
liittyvästä. Lukuisia laitearvosteluja, artikkeleita,
opetusmateriaalia, kaavioita, valokuvia, alan kirjallisuuden esittelyä,
kysymyspalvelu ja tavattomasti linkkejä mm. eri laitevalmistajien
kotisivuille. Julkaisee kerran kuukaudessa omaa uutislehteä, jonka saa
halutessaan ilmaiseksi sähköpostitse. Harmony-central on täysin
maksuton sivusto.
Pääsivu |
Sibelius-Akatemian pääsivu
päivitetty 22.4.2001
Kari Kääriäinen
|