2.1 Alkusuunnitelma
2.2 Prosessien päällekkäisyys ja välireflektointi
2.3 Jälkireflektio
2.3.1 Teemat ja jälkireflektoinnin rakenne
2.3.2 Yhteistyökumppanit

2. Intro

Taiteellisessa jatkotutkinnossani pyrin siihen, että jokainen opinnäytekonsertti on esityksenä  yksilöllinen. Jatkotutkinto ei ole koskaan irrallaan aiemmin opitusta ja aikaisemmista kokemuksista. Taiteilijuuteeni liittyvä filosofia, arvot ja ymmärrys kiteytyvät taiteilijapersoonassani siten, että taiteellisen työni peruspilarit kertautuvat musiikissa, jota sävellän, sovitan ja esitän. Silti yhden taiteellisen kokonaisuuden valmistuminen merkitsee aina alkua uudelle.

Kirjallisessa työssäni tarkastelen paitsi jatkotutkintoprosessia, myös niitä taiteellisia periaatteita, joiden varassa työskentelen. Tässä työssä metodinen kattokäsite on reflektointi, jolla olen pyrkinyt prosessin kuvaamiseen ja tietoisempaan toimintani analysointiin. Reflektoinnilla tarkoitan opitun asian pohdiskelua ja jäsentämistä.

Jatkotutkintoprosessin kirjallinen osus koostuu kolmesta vaiheesta:
1. Tarkastelen prosessin alussa jatkotutkintosuunnitelmassa itselle asettamiani tehtäviä.
2. Välireflektoinnissa tarkastelen konserttien välisiä tapahtumia.
3. Jälkireflektoinnissa tutkin konserttien videotallenteita opinnäyteprosessin jälkeen.

Työni latinankielinen nimi Circulus cantoris – circuitio musicae tarkoittaa suomeksi käännettynä laulajan ympyrää – musiikin kiertokulkua. Circulus cantoris kuvastaa minua Contemporary commercial music -laulajana (CCM). Yhdysvalloissa tämä termi on vakiinnuttanut asemansa ei-klassisesta vokaalimusiikista puhuttaessa. CCM-musiikki käsittää tyyleinä esimerkiksi popin, jazzin, bluesin, folkin, countryn ja rockin eri alalajit.  

Muusikkona CCM-laulajuus merkitsee minulle sulautumista minua miellyttäviin musiikkityyleihin. Kokonaisuuden onnistumisen kannalta laulajan ”ympyrä on täydellinen” vasta, mikäli suunnittelu- ja valmisteluvaiheen kaikki osa-alueet on huomioitu. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Musiikin kiertokulku, circuitio musicae, kuvastaa opinnäytetyöni musiikillista kirjoa, materiaalien kertautumista sekä musiikillisten tyylien ja taiteelliseen kokonaisuuteen liittyvien osa-alueiden fuusioitumista.

Jatkotutkintoni koostuu taiteellisesta osuudesta ja kirjallisesta työstä. Päätin tehdä kirjallisesta työstäni Internet-sivuston. Tämä esitystapa oli järkevä työhöni sisältyvien, sivustoille tallennettujen ääniesimerkkien ja konserttikuvien (slide-show) kannalta.  Lisäksi Internet-sivustot tavoittavat helpommin lukijat.

Opinnäytetyöni taiteellinen osuus käsittää viisi musiikillista kokonaisuutta, joista neljä on konsertteja ja yksi tallenne. Konsertit olen nimennyt musiikin tyylin tai teemallisen sisällön mukaan:

1. Romu & Blues, jossa bluesperinteeseen pohjaavat sävellykseni sovitettiin big bandille.
2.Ei hellan ja nyrkin vaan basson ja laulun välissä, jonka säesti Honey B. & T-Bones -yhtye ja jossa tarkastelin laulufraseerauksen vaikutusta bassonsoittoon ja päinvastoin.
3. Ikuinen Morsian -konsertti yhdessä Outo Voima -kansanmusiikkiyhtyeen kanssa.
4. Redlight-tallenne, joka koostui duo-kokoonpanoista.
5. Circulus Femineus, jonka tein yhteistyössä nykytanssija Maria Littowin kanssa. 

Sivustoni ensimmäinen luku sisältää musiikillisen Alkupolkuni. Luvussa kaksi eli Intro esittelen jatkotutkintoprosessin alkusuunnitelman, välireflektoinnin sekä jälkireflektoinnissa esiinnousseita teemoja. Luvuissa 3–7 selostan yksittäisten opinnäytekonserttien  valmisteluvaiheita, harjoitusperiodeja, kokoonpanoja ja visualisointia. Olen liittänyt jokaisen opinnäytekonsertin konserttiohjelman ja laulujen sanat käännöksineen konserttikuvausten jälkeen. Opinnäytekonsertit videoitiin, ja liitin verkkotyöhöni videoilta editoituja valokuvia. Redlight-tallenteesta ei ollut kuitenkaan saatavana opinnäytteeseen liittyvää valokuvamateriaalia. Luvussa kahdeksan, Taiteilijan filosofia, analysoin konserttitallenteita. Tässä luvussa pohdin konserttikohtaisesti säveltämistä eri kokoonpanoille, improvisointia, solistipositiotani ja suhdettani alkuperäistyyleihin. Olen äänittänyt erilliset lauluesimerkit eniten konserteissa käyttämistäni laulutekniikoista ja äänellisistä efekteistä. Tekijänoikeudellisista syistä en voinut käyttää varsinaisia konserttitaltiointeja opinnäytetyössäni.

Luku 9, Outro, on lyhyt tiivistelmä koko taiteellisen jatkotutkintoni sisältämästä prosessista. Työ sisältää myös kirjallisuuslähteitä sekä linkit niille tieteellisille ja ei-tieteellisille Internet-sivustoille, joita olen käyttänyt apuna kirjallisessa työssäni. 

Tämä työ ei olisi ollut mahdollista ilman monien eri tahojen myötävaikutusta. Haluan kiittää Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen osastoa sekä  opinnäytekonserttieni taiteellista ohjaajaa, professori Heikki Laitista. Suuri kiitos kuuluu jatkotutkintokonserttien lautakunnan, Annika Ollinkarin, Hannu Sahan, Jari Perkiömäen ja Jukka Linkolan rakentaville palautteille. Kuinka voisin kyllin kiittää kirjallisen työni ohjaajaa professori Heidi Westerlundia? Hänen viisautensa, tinkimättömyytensä ja kannustuksensa jokaisessa opintojeni vaiheessa on ollut korvaamatonta. Kiitos myös kirjallisen työni loppuvaiheeseen osallistuneelle tutkijalle, FT Liisamaija Hautsalolle. Ihailen hänen omistautumistaan, tarkkuuttaan, kirjallista lahjakkuuttaan ja nopeaa analyysikykyään.

Suuri kiitos ja syvä  kumarrus kuuluu myös konsertteihin osallistuneille Uuden Musiikin Orkesterille (UMO), Honey B & T-Bones- sekä Outo Voima -yhtyeille. Kiitos UMO:n kapellimestarille Markus Fageruddille innostavasta johtamisesta, big band -sovituksista, river dancestä sekä ennen kaikkea kannustuksesta ja pyyteettömästä ystävyydestä. Erityisen lämmin kiitos Timo Hietalalle, Seppo Kantoselle, Esa Kuloniemelle, Sampo Lassilalle, Jaakko Lukkariselle ja Hannu Vasaralle, jotka antoivat taiteellisen panoksensa Redlight-tallenteella. Erityiskiitoksen annan vielä Timo Hietalalle, jonka tuki ja suorasukainen ystävyys on pitänyt opinnäyteprosessin aikana minulla  ”jalat maassa”. Olen ikuisesti kiitollinen tallenteen äänityksestä, miksauksesta ja kaikesta studiotyöskentelyyn liittyvästä avusta Mikko Oinoselle ja Risto Hemmille. Lämmin kiitos tanssija Maria Littowille upeasta tanssista, kärsivällisyydestä ja pyyteettömästä ystävyydestä. Kiitos kuuluu myös kaikille konsertteihin osallistuneille äänimiehille, konserttisalien tekniselle henkilökunnalle ja konserttisalien tiedottajille. Kiitos Hans Anderssonille upeiden ja yksilöllisten käsiohjelmien suunnittelusta. Erityiskiitos visualisoinnista Valo Virtaselle ja Antti Kuivalaiselle. Kiitos henkeäsalpaavan herkistä vesivärimaalauksista Sirpa Fourstiélle ja upeasta musikaalisesta salimiksausta Jari Holmbergille, Antti Murrolle ja Maukka Siiralalle.

Kiitän myös Sibelius-Akatemian jatkokoulutuksessa vuosina 2006-2009 olleita opettajia, joilta olen saanut arvokasta ohjausta opinnäytetyöni varhaisvaiheessa. Erityiskiitos laulupedagogi Ritva Eerolalle, joka on opastanut minua klassisen laulun maailmaan ja myötäelänyt mukana koko prosessin ajan. Suuri kiitos Seppo Louhelle ja Heltechin opiskelijaryhmälle, jotka tallensivat kaikki konsertit ja joista Seppo Louhi editoi valokuvia verkkojulkaisuun. Lämmin kiitos kuuluu myös Soila Puurtiselle, Nauskalle, Pirjo Lempeälle ja Albert Björklundille kirjallisessa työssäni käytetyistä valokuvista. Nöyrä kiitos kirjallisen työni verkkojulkaisun graafisesta suunnittelusta vastanneelle aina avuliaalle ja positiiviselle Tapani Haapaselle. Markku Kirvestä kiitän verkkotyön kokoamisesta, teknisten ongelmien ratkaisusta ja pitkämielisyydestä.

Tälle prosessille omistautuminen ei olisi ollut mahdollista ilman perheeni ja läheisten ystävieni tukea. Kiitos kollegalleni ja sielunkumppanilleni Anna Kuoppamäelle kannustuksesta ja lämpimästä ystävyydestä. Kiitos veljelleni Jouni Puurtiselle siitä, että hän oli aina valmis auttamaan lastenhoidossa ja siitä, että ”keräsit koko konserttisarjan”. Kiitos myös Oona Mustoselle, Terhi ja Ismo Puurtiselle suunnattoman tärkeästä avusta.

Kiitos Esa Kuloniemelle rakkaudesta ja ainutlaatuisesta tuesta ja läsnäolosta. Omistan tämän työni pojalleni Moosekselle, joka jaksoi istua ja leikkiä tuntikausia jalkojeni juuressa, kun sävelsin, harjoittelin tai kirjoitin. Elämäni olisi todella tyhjää ilman teitä.

Jatko-opintojani ovat taloudellisesti tukeneet Alfred Kordelinin säätiö,  ESEK, LUSES ja Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen osasto.

[ TAKAISIN YLÖS ]