Suomen urkuhistoria   Urkujenrakentajia
 

Hembygdmuseet

• Zachariassen, Jens Alexander 1911
• 6 äänikertaa, 2 sormiota ja jalkio
• mekaaninen soittokoneisto ja pneumaattinen hallinta

Aikaisemman luostarikirkon raunioille rakennettu Kökarin kirkko valmistui 1784 pitkän rakennusajan jälkeen. Kirkko on torniton, harmaakivinen pitkäkirkko, jonka länsipääty on suorakulmainen, mutta kuoripääty kolmitaitteinen. Taotut ristit koristavat satulakaton harjan kumpaakin päätä. Kirkon sisäkatteena on laakea lautaholvi.

Kirkon ensimmäiset urut rakensi Jens Alexander Zachariassen vuonna 1911 ja ne ovat nuorimmat säilyneistä Zachariassen-uruista. Kuusiäänikertaiset ja kaksisormioiset urut ovat säilyneet muuttamattomina lukuun ottamatta puhaltimen lisäämistä. Soitin siirrettiin läheiseen pitäjänmuseoon, kun uudet urut hankittiin 1991.

Ulkoasu

Urkujen osastot sijaitsevat peräkkäin, fasadin takana ensimmäisen sormion pillistö, sitten toisen sormion paisutuskaappi ja takimmaisena jalkion ainoa äänikerta. Soittopöytä on urkujen edessä, ja urkuri istuu selkä soittimeensa päin. Urut ovat ulkoasultaan käytännössä samanlaiset kuin Velkuan yhtä vuotta vanhemmat urut.

Julkisivu koostuu kolmesta A:n muotoisesta pillikentästä, joista keskimmäinen on suurin. Kenttiä rajaavia pilareita yhdistää vaakasuora palkki, jonka yläpuolelle fasadipillien yläpäät nousevat vapaina. Fasaditukin alapuolella on hammaslista ja pilarien yläpäät on kreneloitu. Vaakapalkin vähäisissä koristeaiheissa on apilanlehtiä. Urkukaapin kehysrakenteiset sivuseinät ulottuivat kirkon takaseinään saakka.

Tekniikkaa

Ilmalaatikoitten alla on vastalaskospalje varastona. Urkujen soittopöydässä olevat koppelit ja soittokoneisto ovat mekaanisia, mutta äänikertakanavatyyppiset ilmalaatikot ja hallinta toimivat pneumaattisesti. Koskettimissa on selluloidi- ja eebenpuupäällys.

 Dispositio