Kirkkomusiikin osastoVirtuaalikatedraali Sibelius-Akatemia

URKUJEN RAKENNE
 


URKUSANASTO
 


SUOMEN HISTORIALLISIA URKUJA

Suomen urkuhistoria   Urkujenrakentajia
 

Urkujen kuva

Purmo (Pohjanmaa)

Kulturgården

  • Thulé, Bror Axel 1911
  • 2 äänikertaa, 1 sormio, ei jalkiota
  • pneumaattinen soittokoneisto ja pneumaattinen hallinta

Bror Axel Thulé rakensi Yli-Purmon baptistiseurakunnalle pienet urut vuonna 1911. Muuttamattomana säilynyt soitin on nykyisin Purmon Kulturgårdenin näyttelyssä. Purmon soitin on mielenkiintoinen esimerkki rakentajansa pienistä uruista ns. koulu-urkujen ohella.

Ulkoasu

Soitin on rakennettu kaappiin, jonka etuseinässä on yksinkertainen, kolmestatoista A-muotoon järjestetystä metallipillistä koostuva fasadi ja sen alapuolella soittopöytä neljine rekisterikoskettimineen. Alhaalla on kaksi poljinta samaan tapaan kuin harmonissa. Julkisivun koristelu muodostuu suurelta osalta vain kehysrakenteeseen kuuluvien sarjojen ja täytepeilien kuvioista.

Tekniikkaa ja musiikillisia ominaisuuksia

Urkujen ilmalaatikko on äänikertakanavatyyppiä, ja koneisto toimii päästävällä pneumatiikalla. Rekisterivetimet ovat koskettimiston yläpuolella. Kaksi avaa äänikertoja, kaksi ylä- ja alaoktaavikoppeleita. Polkimet käyttelevät kaapin alaosassa olevia syöttöpalkeita, jotka painavat ilman varastopalkeeseen. Pillit on suljettu paisutuskaappiin, joka aukeaa polvipaisuttimella.

Principalilla ja Dubbelflöjtillä on yhteinen suuri oktaavi puusta. Koivusta tehdyn Dubbelflöjtin yläoktaavi on metallia. Huomiota kiinnittää se, että nämä suipot pillit viritetään pillin takareunasta muotoillulla virityskannella, jollaisia Anders Thulé käytti alkuaikoinaan (säilynyt Sundin ja Kuoreveden uruissa), mutta jotka sitten katosivat käytöstä.

 

Dispositio

Sormio C-f3-f4

Principal 8’

Dubbelflöjt 8’

ylä- ja alaoktaavikoppelit