SUOMEN HISTORIALLISIA URKUJA Suomen urkuhistoria Urkujenrakentajia
Helsinki (Uusimaa)Helsingin Normaalilyseo - Thulé, Bror Axel 1911
- 6 äänikertaa, 2 sormiota ja jalkio
- pneumaattinen soittokoneisto ja pneumaattinen hallinta
Bror Axel Thulé rakensi Helsingin Normaalilyseon urut vuonna 1911 silloiseen Suomalaiseen Normaalilyseoon. Ne on sijoitettu juhlasalin parven perälle melko matalaan tilaan. Urut ovat soittokunnossa.
Ulkoasu
Kehysrakenteisen, matalan urkukaapin edessä oleva soittopöytä sijaitsee niin, että soittaja istuu saliin päin. Urkujen eri elementit ovat peräkkäin: ensimmäisen sormion pillistö on välittömästi fasadin takana, ja kevytrakenteisen paisutusluukuston takana ovat toisen sormion äänikerrat. Jalkion ainoa äänikerta on ajan tavan mukaan paisutuskaapissa takimmaisena. Paljelaitteisto on urkujen takana omana yksikkönään.
Julkisivu on viisikenttäinen, ja sen pilleistä suuri osa soi. Keskimmäinen kenttä on suurin. Julkisivun kehysrakenteet ovat ohuehkoja, nelikulmaisia piiruja, joiden särmät on viistetty voimakkaasti. Kehysrakenteet eivät ulotu ylös asti, vaan pillien yläpäät ovat vapaina. Säilyneistä varhaisin vastaavalla tavalla sommiteltu fasadi on Toholammin uruissa vuodelta 1907.
Tekniikkaa
Suuri varastopalje on vastalaskostyyppinen. Sen alla on kaksi syöttöpaljetta, joita varten on toimintakuntoiset polkimet. Palkeiden eteen on rakennettu jälkeenpäin yksinkertainen suojaseinä.
Ilmalaatikot ovat Bror Axel Thulén kehittämiä pneumaattisia äänikertakanavalaatikoita, joissa on nahkapussilla toimivat vekselit, yhdet varhaisimpia lajissaan. Soittopöydässä on kaksi selluloidilla ja eebenpuulla päällystettyä koskettimistoa, ja niiden yllä rivi rekisterivippoja, joiden kilpien väri vaihtuu sen mukaan, mihin osastoon kukin äänikerta kuuluu. Urkujen koneisto on kokonaan pneumaattinen.
Musiikillisia ominaisuuksia
Urkujen soinnissa on monta kerrosta. Vanhimmat äänikerrat soivat rakennusajalleen uskollisina melko voimakkaasti ja tukevasti. Uudemmissa äänikerroissa on havaittavissa heleämpi sävy, joka ei kuitenkaan ole terävä.
Alkuperäinen dispositio
I sormio C-f3 | II sormio C-f3 | Jalkio C-d1 |
Principal 8 jalk. | Konsertflöjt 8 jalk. | Subbass 16 jalk. |
Gedackt 8 jalk. | Aeoline 8 jalk. | |
Salicet 4 jalk. | | |
| | |
| | |
| | |
| | |
| | |
| | |
| | |
| | |
| | |
| | |
Nykyinen dispositio
I sormio C-f3 | II sormio C-f3 | Jalkio C-d1 |
Principal 8 jalk. | Gedackt 8 jalk. | Subbass 16 jalk. |
Flöjt 4 jalk. | Principal 4’ (1956) | I m.-ped |
Quinte 1 1/3’ | Oktava 2’ | II m.-ped |
II-I unisono | | |
II-I suboktav | | |
I superoktav | | |
| | |
| | |
| | |
| | |
| | |
| | |
| | |
Koulurakennus vaurioitui pommituksissa 1944, ja urut siirrettiin uuteen saliin laajennettuina ja korjattuina. Principal 4’ on rakennettu vuonna 1956 puhaltimen rakentamisen yhteydessä.
|