Kirkkomusiikin osastoVirtuaalikatedraali Sibelius-Akatemia

URKUJEN RAKENNE
 


URKUSANASTO
 


SUOMEN HISTORIALLISIA URKUJA

in english

Suomen urkuhistoria   Urkujenrakentajia
 

Urkujen kuva

Pori (Satakunta)

Ahlaisten kirkko

  • Thulé, Bror Axel 1909
  • 16 äänikertaa, 2 sormiota ja jalkio
  • pneumaattinen soittokoneisto ja pneumaattinen hallinta

Ahlaisten 1796 valmistunut puukirkko Porin lähistöllä on Salomon Köykkä-Köhlströmin ja Yli-intendentinviraston yhteisesti suunnittelema. Josef Stenbäckin korjauksessa vuonna 1908 pitkäkirkko sai ristikirkon muodon.

Kirkon Thulé-urut soivat raikkaasti ja täyteläisesti, ja ovat soinnillisesti aikakautensa parhaimmistoa. Niiden rakennusaikana oli pneumatiikasta jo tullut kypsä ja valmis tekniikka, vaikka muutamat yksityiskohdat kehittyivät ja muuttuivat vielä vajaan vuosikymmen ajan. Urut ovat säilyneet kaikilta muutoksilta, puhaltimen lisäämistä lukuun ottamatta.

Ulkoasu

Urut sijaitsevat kirkon länsiparvella väljästi. Viisijakoisen fasadin keskikentän yllä on päätykolmio, jonka huipussa on pieni harppu. Turellin molemmin puolin on kaksi pilasteria. Laitaturelleja profiloi pilasterien ohella segmenttikaari. Välikentät ovat kaksikerroksiset, ja kerrosten välinen raja jatkuu viitteenomaisesti fasadin reunasta reunaan. Urkujen fasadi on rikasmuotoinen, mutta sivuseinät ovat yksinkertaisia näkösuojia. Urkujen ja kirkon takaseinän välissä on kapea käytävä, jossa oli alun perin tila urkujenpolkijalle.

Urkujen osat on sijoitettu peräkkäin. Fasadin takana on ensimmäisen sormion pillistö, sitten virityskäytävä ja sen takana toisen sormion paisutuskaappi. Jalkion ilmalaatikko pilleineen on takimmaisena. Sijoittelussa näkyy urkujen dynaaminen suunnittelu: voimakas sormio soi etummaisena ja hiljaisempi sen takana. Hiljaisempaa sormiota voidaan paisutuskaapilla hiljentää edelleen.

Tekniikkaa

Ilmalaatikot ovat pneumaattisia äänikertakanavalaatikoita, joiden reunassa on pienellä palkeella toimivat vekselit. Tämä yksityiskohta on käytännössä ainoa, joka erottaa ilmalaatikot siitä tyypistä, joka tuli käyttöön vuoden 1916 paikkeilla, ja pysyi käytössä 1960-luvulle saakka.

Ilmalaatikoitten alla on suuri vastalaskoksinen varastopalje, jonka pohjalevyn alapintaan on rakennettu kaksi syöttöpaljetta. Näitä varten on tietenkin myös polkimet, joiden vuorottaisen liikkeen varmistaa suuri vippa. Laskostettu kanava johtaa palkeen kannesta ilmalaatikoitten puolikkaitten välissä olevaan rekisterikanavaan, josta äänikertaventtiilit päästävät ilman edelleen äänikertakanaviin. Kunkin osaston oma tasaaja eliminoi sointutoistojen aiheuttamat ilman huojahdukset.

Pienikokoinen soittopöytä on urkujen edessä ja soittaja istuu kasvot kirkkoon päin. Urkuri näkee pöydän yli koko kirkkoon. Sormiot on päällystetty selluloidilla ja ebenpuulla ajan käytännön mukaan. Äänikerrat avataan vinossa asennossa olevilla rekisterivipoilla, ja jalkion vippojen yläpuolelta löytyvät automaattisen jalkiovaihtajan valintanupit. Tämä laite kytkee hiljaisemman jalkiorekisteröinnin käyttöön heti, kun urkuri siirtää kätensä toiselle sormiolle. Urkujen koneisto on pneumaattinen. Tämäntyyppisestä koneistosta käytetään joskus myös putkipneumaattisen nimeä.

Musiikillisia ominaisuuksia

Pillistö on rakentajansa normaalia tyyppiä. Metalliset huiluäänikerrat sisältävät tinaa vajaan kolmanneksen, kun taas principal- ja viuluäänikerroissa tinan suhteellinen osuus on noin kaksinkertainen. Avoimet pillit viritetään ekspressioslitsillä. Tämä Andreas Reuterin kehittämä viritystapa muokkaa pillin sointia erityisesti romanttiselle urkumusiikille sopivaksi. Suurimmat puupillit on tehty männystä ja maalattu, kun taas pienet puupillit ovat lakattua koivua.

BAT kirjoitti 1880-luvulta lähtien teksteissään hiljaisista ja voimakkaista äänikerroista. Rakentajalleen ja rakennusajalleen tyypillisesti Ahlaistenkin uruissa on voimakas ensimmäinen sormio, johon on kerätty suuria äänikertoja. Nämä muodostavat urkujen soinnin ytimen, jota toinen sormio täydentää hiljaisilla ja tunnelmallisilla sointiväreillä. Trumpetti on ainoa kieliäänikerta, jalkion pasuunasta on luovuttu vahvan violonin hyväksi.

 

  Dispositio

I sormio C-f3

II sormio C-f3

Jalkio C-d1

Borduna 16

Gedacht piano 16

Violon 16

Principal 8

Geigen principal 8

Subbas 16

Gamba 8

Flöjt amabile 8

- Gedacht 16

Konsertflöjt 8

Aeoline 8

Gedacht 8

Octava 4

Voix celeste 8

Mixtur 3 kör

Trompet 8

Koppelit: II - I, I - Ped, II - Ped, I 4’, II - I 16’

Kiinteät ryhmittimet: mezzoforte, forte, tutti

Automaattinen jalkiovaihtaja, II sormio paisutuskaapissa

Lisätietoja

Jouni Pietiläinen, Kolme Bror Axel Thulén soitinta, Toholammin, Lapinlahden ja Ahlaisten urut (1907-1909). MuM tutkintoon kuuluva tutkielma. Sibelius-Akatemia, Kuopion osasto. 2000.