Kirkkomusiikin osastoVirtuaalikatedraali Sibelius-Akatemia

URKUJEN RAKENNE
 


URKUSANASTO
 


SUOMEN HISTORIALLISIA URKUJA

Suomen urkuhistoria   Urkujenrakentajia
 

Urkujen kuva

Kestilä (Pohjois-Pohjanmaa)

Kirkko

  • Thulé, Bror Axel 1908
  • 6 äänikertaa, 2 sormiota ja jalkio
  • pneumaattinen soittokoneisto ja pneumaattinen hallinta

Kestilän 1855 valmistuneen länsitornillisen ja erivartisen ristikirkon suunnitelmat on laadittu intendentinkonttorissa. Kirkkosalissa on tasakatto, jonka keskellä kohoaa kartiomainen kupu.

Bror Axel Thulé rakensi kirkkoon sen ensimmäiset urut vuonna 1908. Ne ovat säilyneet puhaltimen lisäämistä ja urkujen pientä siirtämistä lukuun ottamatta muuttamattomina. Urkurakentamo Veikko Virtanen peruskorjasi ne vuonna 2001, samalla kun kirkkoon tehtiin uudet urut.

Ulkoasu

Urut sijaitsevat pääoven yläpuolisella parvella. Vuonna 1955 tehdyssä korjauksessa lehteriä suurennettiin ja urkuja siirrettiin taaksepäin, jotta kuorotilaa saatiin lisää. Urkujen kummaltakin puolelta puhkaistiin lehterin takaseinään uudet ovet.

Julkisivu jakaantuu kolmeen, pilareilla ja vahvalla yläpalkilla kehystettyyn kenttään, joista jokaisen päällä on vielä yksinkertainen kolmio. Keskimmäinen, suurin kenttä sisältää kaksi pyörökaarista pillikenttää, reunimmaisissa on vain yhdet kentät. Pienet maljakot koristavat kenttien yläkulmia. Alareunaa kiertää profiililista. Urkukaapin sivuseinät ovat kehysrakenteiset.

Tekniikkaa

Ilmalaatikot ovat pneumaattisia äänikertakanavalaatikoita, joissa on pienillä palkeilla toimivat vekselit. Fasadin takana on ensimmäisen sormion laatikko ja sen alla varastopalje. Näitä taaempana ja alempana on toisen sormion paisutuskaappi ja jalkion ainoa äänikerta.

Soittopöytä on urkujen edessä ja urkuri istuu kirkkoon päin kääntyneenä. Sormiokoskettimet on päällystetty selluloidilla ja eebenpuulla. Rekisterikoskettimet ovat vippoja, joiden keskikohtaan on kiinnitetty pyöreä porsliininen nimikilpi. Vipat toimivat päinvastoin kuin normaalisti: äänikerta avautuu, kun painetaan vipan yläpäätä.

Musiikillisia ominaisuuksia

Pneumaattinen koneisto on varsin lyhyt, ja sen toiminta on nopeaa. Dispositio näyttää erikoiselta, mutta toimii luontevasti. Erilaisia sointisävyjä löytyy runsaasti. Urut soivat pienen soittimen lailla, mutta koppeleitten avulla niistä saadaan kirkkoon kuitenkin riittävä kokonaissointi.

 

 Dispositio

I sormio C-f3

II sormio C-f3

Jalkio C-d1

Principal 8

Konsertflöjt 8

Subbass 16

Hohlflöjt 8

Salicional 8

I -Ped

Gambetti 4

II-Ped

I superoctav

Tutti

II-I unisono

II-I suboctav

II sormio paisutuskaapissa