Suomen urkuhistoria   Urkujenrakentajia
 

Kirkko

• Thulé, Bror Axel 1907
• 14 äänikertaa, 2 sormiota ja jalkio
• pneumaattinen soittokoneisto ja pneumaattinen hallinta

Lakeudella kauas näkyvän Toholammin kirkon suunnitteli Vaasan lääninarkkitehti C.A. Setterberg. Länsitornilla varustettu pitkäkirkko valmistui vuonna 1861. Kuoriosa on runkohuonetta kapeampi apsidi. Yksityiskohdat toistavat uusgotiikan muotokieltä.

Urut rakensi Bror Axel Thulé vuonna 1907. Uudenlaiset suunnitteluperiaatteet ovat näkyvissä niiden fasadissa. Myös soinnillisissa ominaisuuksissa on piirteitä, jotka yleistyivät vasta rakentamista seuraavan vuosikymmenen aikana. Uutuuksien airuena tämä soitin on taiteellisesti ja historiallisesti arvokas.

Ulkoasu

Urut on rakennettu pääoven yläpuoliselle parvelle. Julkisivu hahmottuu viideksi kentäksi, joista keskimmäinen on suurin. Laitimmaiset kentät muistuttavat turelleja puolipyöreine pohjamuotoineen. Väliin jää kaksi epäsymmetristä kenttää. Kapea lista pillien yläpäitten lähellä kiinteyttää sommittelua.

Aikaisemmat fasadit olivat koostuneet palkeista ja pilareista, mutta tässä sekä vaakasuorat että pystysuorat rakenteet ovat keskenään samanlaisia. Syntyy mielikuva rasterista, jonka ruutuihin julkisivupillit on sijoitettu. Koristeita on hyvin vähän.

Urkujen osat on sijoitettu peräkkäin. Ensimmäisen sormion ilmalaatikko on fasadin takana. Huoltotilan jälkeen on toisen sormion ilmalaatikko ja takimmaisen jalkion laatikko kaksine äänikertoineen. Lattialla on suuri vastalaskospalje, jonka pohjassa ovat syöttöpalkeet. Urkuihin on lisätty puhallin viime sotien jälkeen.

Tekniikkaa

Ilmalaatikot ovat Bror Axel Thulén kehittämiä pneumaattisesti toimivia äänikertakanavalaatikoita. Niiden vekseleitä käyttää pieni, suorakaiteen muotoinen palje. Soittopöytä on urkujen edessä, ja sen sormiokoskettimistot on päällystetty selluloidilla ja eebenpuulla. Rekisterikoskettimet ovat vippoja, joiden alapäätä painamalla äänikerta avautuu ja yläpäätä painamalla sulkeutuu. Kiinteät ryhmittimet ovat alasormion alapuolisessa listassa.

Musiikillisia ominaisuuksia

Urkujen kosketus on kevyt, ja pillien pehmeä ääntäminen korostaa koneiston pientä hitautta. Hitaahkosti etenevän satsin ja suurpiirteisten kuvioitten soittaminen on luonteenomaista koneistolle. Herkkä agogiikka ja nopeat kuviot toistuvat huonommin.

Ensimmäiseltä sormiolta puuttuvat kvintti ja kaksijalkainen oktava, jotka kuuluivat tämän kokoisiin urkuihin hieman aikaisemmin säännöllisesti. Toiseen sormioon on tullut hiljainen yhdistelmä Aeoline - Voix celeste. Saman sormion nelijalkainen äänikerta ei ole enää huilu, vaan hiljainen viulu.

 Dispositio

Lisätietoa

Jouni Pietiläinen, Kolme Bror Axel Thulén soitinta, Toholammin, Lapinlahden ja Ahlaisten urut (1907-1909). MuM tutkintoon kuuluva tutkielma. Sibelius-Akatemia, Kuopion osasto. 2000.