Suomen urkuhistoria   Urkujenrakentajia
 

Kirkko

• Jurva, Juho Albanus 1905
• 16 äänikertaa, 2 sormiota ja jalkio
• pneumaattinen soittokoneisto ja pneumaattinen hallinta

Artjärven kirkko on A.F. Granstedtin suunnittelema, ja se valmistui 1839. Muodoltaan se on päätytornillinen ristikirkko, jonka keskustaa korostaa telttakatteinen attika. Lahden Urkutehdas rakensi kirkkoon vuonna 1905 urut, jotka ovat säilyneet käytännössä muuttamattomina puhaltimen lisäämistä lukuun ottamatta. Lahden Urkutehtaan rakentamina on Artjärven uruilla erityistä mielenkiintoa.

Ulkoasu

Urut on rakennettu pääoven yläpuoliselle parvelle melko kapeaan kaappiin. Parven syvyys on käytetty kokonaan, sillä sijoittelu on peräkkäinen. Välittömästi fasadin takana on viritystila pääpillistön kieliäänikerralle. Sitten on pääpillistö, jonka takana on toisen sormion paisutuskaappi, ja sen takana jalkion pillistö. Kaapissa on kirkon takaseinään ulottuvat sivuseinät, mutta ei kattoa.

Julkisivu on viisijakoinen. Keskellä on iso pyörökaarinen kenttä, jolla on kolmiopääte. Fasadin reunoilla on kolmiopäätteiset kentät, jotka on käännetty 45 astetta ulospäin, ja joissa suuret pillit ovat reunoilla. Väliin jää tila kaksikerroksisille pikkukentille. Vain keskikentän pillit ovat soivia. Muotoilu on uusgotiikkaa, ja koristeissa esiintyy useita apilanlehtikuvioita.

Tekniikkaa

Ilmalaatikot ovat äänikertakanavatyyppiä, ne toimivat pneumaattisesti, ja niiden pohjassa on lasiluukku erikseen jokaiselle äänikerralle. Vian paikallistaminen on helppoa.

Ilmalaatikoitten alla on suuri varastopalje, jonka alapinnassa on kaksi syöttöpaljetta. Näiden polkimet ovat olemassa, mutta ne ovat jääneet myöhemmin rakennettujen kuorokorokkeitten alle. Palkeesta johtaa oma kanava kullekin osastolle. Tasaajia ei ole.

Soittopöytä on urkujen edessä keskellä ja urkuri istuu kirkkoon päin. Koppelit toimivat mekaanisesti, mutta ne kytketään päälle ja pois pneumaattisesti toimivalla työpalkeella. Pöydän alaosassa on vaihdin, jossa mekaaninen soittokoneisto vaihtuu putkipneumatiikaksi. Hallinta on pneumaattinen ja siihen kuuluu yksi vapaa kombinaatio. Huomiota kiinnittää se, että soittopöydässä on jalkiota varten kaksi vapaata äänikertapainiketta (Principal 16’ ja Violon 8’). Niitä ei ole kuitenkaan koskaan näihin urkuihin rakennettu.

Musiikillisia ominaisuuksia

Koskettimien takapäässä on raskas lyijypaino, joka yhdessä mekaanisen koppelikoneiston kanssa antaa kosketukselle erehdyttävän tuntuman mekaanisesta koneistosta.

Dispositiossa kiinnittää huomiota korkeitten äänikertojen täydellinen puuttuminen. Toisen sormion 16’ äänikerta on myös harvinainen näin pienessä soittimessa. Täysromantiikan vähittäinen vaihtuminen myöhäisromantiikaksi voidaankin tässä dispositiossa nähdä selvästi.

 Dispositio

Lisätietoja

Sinikka Kerttula, Albanus Jurva, MuK tutkintoon kuuluva tutkielma, Sibelius-Akatemia 1986