Suomen urkuhistoria   Urkujenrakentajia
 

Visavuoren ateljee

• Wikström, Karl Gustav 1905
• 5 äänikertaa, 2 sormiota ja jalkio
• pneumaattinen soittokoneisto ja pneumaattinen hallinta

Kuvanveistäjä Emil Wikström rakensi itselleen taiteilija-ateljeen Sääksmäen (nyk. Valkeakosken) Visavuoreen vuonna 1903. Taiteilijan veli, Karl Gustav Wikström rakensi vuonna 1905 kaksisormioiset urut, jotka sijoitettiin aluksi ateljeetilaan. Kymmenen vuotta myöhemmin rakennusta laajennettiin, jolloin urut siirrettiin niitä varten tehdylle parvelle kerrosta ylemmäksi kuin aikaisemmin.

Urut kokivat mielenkiintoisen muutoksen pian siirron jälkeen: ne saivat palkeita käyttävän höyrykoneen. Emil Wikströmin hankkima kone asennettiin ateljeen sivuhuoneeseen. Koneen yläpuolella olevasta vauhtipyörästä kulki ohut hihna välikaton läpi urkujen kylkeen, ja pyöritti siellä toista pyörää, jonka akselilla ollut kampi käytti syöttöpaljetta. Höyrykone on jäljellä ja käyttötarkoituksessaan se lienee lajissaan ainoa maassamme. Urut ovat nykyisin soittokunnottomat.

Ulkoasu

Uruissa on yksi ilmalaatikko, joka on asennettu suunnilleen sormiokoskettimistojen korkeudelle. Sen alapuolella on vastalaskospalje varastona, ja palkeen alla kiilan muotoinen syöttöpalje. Viimeksi mainittua on voitu käyttää myös ihmisvoimin, sillä urkujen oikeassa sivuseinässä on pitkähkö rako, ja paisutuspolkimen vieressä on toinen. Näihin voitiin liittää vipu tai poljin, jolla painettiin ilmaa urkuihin.

Julkisivu on uusgoottilaistyylinen, ja soittopöytä on sijoitettu sen etuseinään keskelle. Soittopöydän yläpuolella on kolme matalaa, suippokaarista pillikenttää, ja pöydän sivuilla on hieman suuremmat, niin ikään suippokaariset, suorat kentät. Koristeet ovat vähäisiä. Soittopöydän sivujen muotoon sisältyy yksityiskohtia, jotka liittävät soittimen rakennusaikansa muotokieleen.

Tekniikkaa

Soittopöydästä on lyhyt mekaaninen välitys erilliseen laatikkoon, jossa pneumatiikka tulee toimintaan mukaan. Myös hallinnassa on mekaanisia toimintoja. Ilmalaatikko on pneumaattinen, mutta sen rakenteet eivät noudata yleisimpien tuon ajan laatikoitten rakenteita. Sormiokoskettimistot on päällystetty ajan tavan mukaan selluloidilla ja eebenpuulla, ja kaikki osat ovat huolella tehtyjä ja viimeisteltyjä.

Musiikillisia ominaisuuksia

Keraulophon on Wikströmin mukana Suomeen tullut erikoisuus, torvimaisesti soiva huilu.

 Dispositio