Suomen urkuhistoria   Urkujenrakentajia
 

Hotelli Urku

• Thulé, Bror Axel 1900
• 1 äänikerta, 1 sormio, ei jalkiota
• mekaaninen soittokoneisto ja mekaaninen hallinta

Kangasalan Wanhan Urkutehtaan ravintolan kabinetissa on yksiäänikertaiset koulu-urut, jotka on tuotu nykyiseen paikkaansa Päijät-Hämeen alueelta. Siitä, milloin ja minne urut on alun perin rakennettu, ei ole tietoa. Ne edustavat aivan vuosisadan vaihteen tekniikkaa.

Ulkoasu ja tekniikkaa

Urut on rakennettu tummanruskeaksi petsattuun kaappiin, jonka alaosassa on yksilaskoksinen varastopalje ja sen alla kaksi syöttöpaljetta. Varastopalkeen kansi on kuormitettu jousilla, ja palkeen alapinnassa on kaksi syöttöpaljetta. Palkeitten yläpuolella ovat urkujen pillit: suuren oktaavin tukitut puupillit ovat takaseinällä ja niiden edessä kaikki metallipillit vinoihin pillitukkeihin asennettuina. Akustiikan ja huollon kannalta kaikki pillit sijaitsevat edullisesti. Kaapin ulkoasu on yksinkertainen ilman erityisiä koristeita. Monissa koulu-uruissa esiintyvä polvipaisutin puuttuu tästä soittimesta.

Ilmalaatikkona toimii koskettimiston alle sijoitettu, mekaanisesti toimiva venttiilirivi, josta pahvikonduktit ohjaavat ilman kuhunkin pilliin. Uruissa on mekaaniset ylä- ja alaoktaavikoppelit, ja urkujen ainoa äänikerta sisältää yläoktaavikoppelin vuoksi pillejä neliviivaiseen f:ään saakka.

Urkuja on soitettu hyvin paljon, sillä polkimien päällyste on kulunut puhki laajalta alueelta. Nykyisellään soitin ei ole soittokunnossa.

  Dispositio