|
SUOMEN HISTORIALLISIA URKUJA Suomen urkuhistoria Urkujenrakentajia
Tenhola (Uusimaa)Kirkko Tenholan keskiaikaisen, kolmilaivaiseksi holvatun harmaakivikirkon länsiparvella on kaksisormioiset Zachariassen-urut, jotka rusthollari F. Tennberg yhdessä vaimonsa kanssa on lahjoittanut. Fasadin alareunassa olevassa kilvessä on teksti: ”Föräradt av Rusthållaren F. Tennberg. Och dess hustru, Lowisa. 1887” Urut ovat säilyneet muuttamattomina. Lisäksi niissä on rakentajansa ainoa käytössä säilynyt Barker-kone. Urkujen peruskorjauksen suoritti Åkerman & Lund Ruotsista vuonna 2008.
Ulkoasu
Julkisivussa on viisi kenttää, joista keskimmäinen on muotoiltu kolmitahoiseksi, yhdeksän pilliä sisältäväksi turelliksi. Sen suurimpia pillejä on taivutettu sisäänpäin. Turelli päättyy kehykseen, mutta sen takaa näkyy kolmiokoriste. Reunimmaiset kentät päättyvät suippokaareen ja kolmioon, onpa pyörökaarikin upotettu kolmion sisään. Väliin jäävät kentät ovat hyvin pieniä. Fasadipillien alapuolella on leveähkö friisi. Uusgotiikka leimaa julkisivua, jota on koristeltu lukuisilla apilanlehtikoristeilla.
Urut on sijoiteltu ajan ja rakentajan tavan mukaan peräkkäin. Fasadin takana on ensimmäisen sormion pillistö, sen takana huoltotila ja toisen sormion pillistö. Takimmaisena on jalkio.
Tekniikkaa
Uruissa on lamellirakenteiset listelaatikot, joiden fundamentit ovat ohuita, massiivisia lautoja. On havaittavissa, että laatikoitten mitoitus on ilmantarpeeseen nähden hieman niukka, sillä suurimpien rekisteröintien matalimmat äänet kärsivät paineen alenemisesta.
Uruissa on alusta alkaen ollut paralleeli laskospalje, johon painetaan ilmaa yhdellä suurella syöttöpalkeella. Puhallin on urkuihin lisätty, ja poljin on siinä yhteydessä otettu paikaltaan. Yksi suurehko tasaaja eliminoi sointutoistojen aiheuttamia paineen notkahduksia.
Barker-koneen työpalkeet ovat kohopalkeen muotoisia. Kone käyttää ensimmäisen sormion koneistoa, sormiokoppelia ja myös oktaavikoppelia, jotka onkin rakennettu koneen kanssa samaan kehikkoon. Toisen sormion ja jalkion koneisto on mekaaninen.
Musiikillisia ominaisuuksia
Soittopöytä on urkujen edessä ja soittaja istuu kasvot kirkkoon päin. Koskettimistot on päällystetty selluloidilla ja ebenpuulla, ja rekisteritapit ovat toisen sormion yläpuolella. Jalkiokoppelit toimivat mekaanisesti, ja ne on rakennettu soittopöydän alaosaan. Urkujen kosketus on varsin kevyt, sillä toinen sormio mekaanisine koneistoineen on pieni, ja pääsormion kosketusta keventää Barker-kone.
Pillien rakenne eroaa Zachariassenin aikaisemmasta tuotannosta. Metallipillien alahuuli on vähemmän pyöreä ja ylähuuli on pitempi. Tämän voi ajatella vaikuttavan sointiin, mutta vaikutuksen tulos enempää kuin sen mekanismi eivät ole selvillä. Ilmanpaine on todennäköisesti hieman muuttunut, sillä palkeen kyljessä on maininta 72 mm/vp paineesta, mutta mitattu paine on tätä korkeampi. Ehkä nämä seikat selittävät sitä, että urkujen sointi ei ole yhtä hehkuva kuin monissa muissa saman rakentajan soittimissa.
Dispositio
I sormio C-f3 | II sormio C-f3 | Jalkio C-d1 |
Borduna 16fot | Geig.principal 8f | Subbass 16f |
Principal 8f | Rörflöte 8f | Violoncello 8f |
Flöte Harmonique 8f | Salicional 8f | Basun 16f |
Gamba 8f | Flöte dolce 4f | |
Octava 4f | | |
Octava 2f | | |
Trumpet 8f | | |
| | |
| | |
| | |
| | |
| | |
| | |
|
|
|
II-I, I-ped, II-ped, | | |
I 4’ | | |
Tutti | | |
| | |
| | |
| | |
| | |
| | |
| | |
| | |
| | |
| | |
| | |
|