Kirkkomusiikin osastoVirtuaalikatedraali Sibelius-Akatemia

URKUJEN RAKENNE
 


URKUSANASTO
 


SUOMEN HISTORIALLISIA URKUJA

Suomen urkuhistoria   Urkujenrakentajia
 

Urkujen kuva

Jäppilä (Etelä-Savo)

Jäppilän museo

  • Zink, Ernst Henrik 1880
  • 6 äänikertaa, 1 sormio, ei jalkiota
  • mekaaninen soittokoneisto ja mekaaninen hallinta

Jaakkiman urkuri Ernst Henrik Zink rakensi 1880-luvulla pienet urut Kuopion rukoushuoneeseen. Ne siirrettiin uusien tieltä vuonna 1892 asessori K.A. Malmbergin lahjoituksen turvin Jäppilän kirkkoon, jossa kanttori Taavi Koskinen soitti niitä aina vuoteen 1928 saakka. Vuonna 1946, kun Jäppilään hankittiin uudet urut, oli vanha soitin jo viety tornikamariin. Soittimen osat on myöhemmin siirretty Jäppilän kotiseutumuseoon.

Soittimen rakenteesta

Urkujen kolmijakoisen fasadin keskimmäinen kenttä on ollut pyörökaarinen ja reunakentät tasapäätteisiä. Fasadin pillit ovat puusta tehtyjä, maalattuja kuvia. Urkukaapin yläreunassa on ollut voimakas, kaksoiskarniisin muotoinen profiililista. Kaappi näyttää maalatun tammijäljitelmällä.

Urkujen alaosassa on alinna ollut paljelaitteisto, ja sen päällä siististi tehty, kromaattisesti jaettu ilmalaatikko, joka on listelaatikkotyyppiä. Soittoventtiilien erilliset ohjainhahlot kertovat rakentajan työn huolellisuudesta. Siististi tehtyjä puupillejä on säilynyt noin 120 kpl, ja fasadipillejäkin parikymmentä. Uruissa on ollut myös metallipillejä, mutta niiden suhteellinen osuus on pienempi kuin tämän kokoisissa uruissa yleensä.

Urkujen kaksivartisen koskettimiston takapäästä on koneisto kulkenut hajotusvipaston kautta venttiileihin. Koskettimiston molemmin puolin on kolme rekisteritappia, joiden kilvistä voi lukea osan äänikertanimistä. Seuraava dispositio perustuu juuri näihin nimikilpiin. Näyttää siltä, että 16' äänikertaa ei uruissa ole ollut.

 

Dispositio

Sormio C-f3

Principal 8

Gedackt 8

??

Flöjt 4

??flöjt 4

Octava 2

ei jalkiota