Kirkkomusiikin osastoVirtuaalikatedraali Sibelius-Akatemia

URKUJEN RAKENNE
 


URKUSANASTO
 


SUOMEN HISTORIALLISIA URKUJA

Suomen urkuhistoria   Urkujenrakentajia
 

Urkujen kuva

Pyhäntä (Pohjois-Pohjanmaa)

Veijo Kinnunen

  • Tuntematon 1875
  • 8 äänikertaa, 2 sormiota ja jalkio
  • mekaaninen soittokoneisto ja mekaaninen hallinta

Pyhännällä on kanttori Veijo Kinnusen omistuksessa kamariurut, joiden historia on jäänyt osin selvittämättä. Urut ovat tulleet Suomeen entisen Neuvostoliiton alueella olleesta kartanosta viime sotien aikana, ja ne ovat olleet usean omistajan hallussa ennen tuloaan Kinnuselle. Rakenteellisin ja tyylihistoriallisin perustein voidaan arvella, että urut on rakennettu 1800-luvun jälkipuoliskolla. Työn jäljestä päätellen on rakentaja ollut taitava ammattimies. Nykyisin urut ovat osittain purettuina.

Ulkoasu ja tekniikkaa

Julkisivussa on kolme kenttää, joista ainakin laitimmaiset on peitetty kankaalla. Kaappi on rakennettu huolella, ja ulkoasua on rikastettu edustavilla detaljeilla sekä veistetyillä koristeilla. Soittopöytä on edessä keskellä. Sormioilla on yhteinen ilmalaatikko, jonka alla on ollut palje.

Ilmalaatikko on lamellirakenteinen listelaatikko, jonka päällä on kuuden äänikerran listeet. Sormiokoskettimet on päällystetty norsunluulla ja mustalla puulla. Rekisteritapeissa on posliinikilpiin kirjoitetut nimet.

Jäljellä on 60-70 pilliä, joista suurin osa puuta, osa metallia. Disposition rekonstruoiminen ei ole mahdollista ilman laatikon tarkempaa tutkimista. Äänikerrat on lueteltu seuraavassa rekisteritappien mukaisina, käyttäen hyväksi myös muutamissa listeurissa olevia merkintöjä.

Sormioitten ääniala on C-f3, ja jalkion C-d1.

 

Sormion ilmalaatikon äänikerrat

(etupuoli, II sormio)

Jalkio C-d1

? Clairon 8’

Subbass 16’

Liebl.gedackt 8’

Koppeli

? Viola di Gamba 8’

Principal 4’

Bordun 16’

Flauto amabile 8’

(takapuoli, I sormio)