Kirkkomusiikin osastoVirtuaalikatedraali Sibelius-Akatemia

URKUJEN RAKENNE
 


URKUSANASTO
 


SUOMEN HISTORIALLISIA URKUJA

in english

Suomen urkuhistoria   Urkujenrakentajia
 

Urkujen kuva

Uusikaupunki (Varsinais-Suomi)

Kirkko

  • Marcussen & Son 1865
  • 28 äänikertaa, 2 sormiota ja jalkio
  • mekaaninen soittokoneisto ja mekaaninen hallinta

Uudenkaupungin päätytornillinen pitkäkirkko valmistui vuonna 1863 G.Th. Chiewitzin piirustusten mukaan. Kirkko on rakennettu peittämättömästä tiilestä, ja sen särmikäs kuori on runkohuonetta kapeampi.

Kauppias Gabriel Ceder halusi lahjoittaa urut pian kirkon valmistuttua. Koska kaupungissa oli kirkon rakentamisen aikaan suuri tanskalainen siirtokunta, oli urkujen hankinta Tanskasta luonnollista. Marcussenin perinteikäs rakentamo sai työn tehdäkseen. Kyseessä oli aikaisemmin rakennettujen urkujen kanssa samanlainen soitin, sisarinstrumentti. Näin hinta oli hieman tavanomaista huokeampi.

Kangasalan Urkutehdas vaihtoi urkuihin vuonna 1924 kolme äänikertaa. Puhallin on lisätty, mutta muuten urut ovat säilyneet muutoksitta. Veljekset Moberg Ruotsista palauttivat tehdyt muutokset ja korjasivat soittimen vuonna 1978. Nyt urut ovat hieno esimerkki oman aikansa tanskalaisesta urkujenrakennuksesta. Lisämerkitystä soitin saa siitä, että sitä pystyttämään tullut Jens Alexander Zachariassen jäi urkujenrakentajana Suomeen.

Ulkoasu

Urut sijaitsevat valoisan kirkon länsiparvella. Ajan tapa oli rakentaa urkujen osat peräkkäin, mutta tässä on siitä poikettu: ensimmäisen sormion ilmalaatikkopuolikkaat ovat fasadin takana keskellä. Niiden molemmin puolin ovat jalkion ilmalaatikon puolikkaat, ja takana toisen sormion laatikko. Soittopöytä on edessä keskellä, ja soittaja istuu kasvot kirkkoon päin.

Fasadi on seitsenjakoinen. Keskellä on suuri, suippokaarinen kenttä, jonka molemmin puolin ovat pienten kenttien kehystämät keskikokoiset kentät. Pilliryhmät ovat symmetrisiä ja niiden suuaukkolinjat muodostavat melko jyrkän v-kulman. Keskimmäistä kenttää rajaavat korkeat pilarit, jotka päättyvät fiaaleihin ja ristikukkiin. Fasadin alaosan yläreunaa kiertävän profiililistan ja julkisivupillien välissä on komerokoristelua. Suuri fasadi on edustava ja suhteiltaan tasapainoinen.

Tekniikkaa

Urkujen ilmalaatikot ovat listelaatikoita. Pääsormion laatikkopuolikkaat ovat jaoltaan kokoaskelisia, isot pillit urkujen keskiviivalla. Jalkion ilmalaatikot on jaettu samalla tavalla. Sen sijaan toisen sormion laatikko on kromaattinen. Kun pääsormion ja jalkion koneisto kulkee tavalliseen tapaan vellastojen kautta, on toisen sormion koneiston soittolisteet vedetty säteettäin.

Sormiokoskettimistojen kehykset on koristeltu intarsioiduilla kukkaornamenteilla, ja rakentajan signeeraus on suurikokoisena toisen sormiokoskettimiston yläpuolella. Rekisteritapeissa on painetut porsliinikilvet. Soittopöydässä oli ilmeisesti alun perin vain normaalikoppeleita, sillä ensimmäisen sormion oktaavikoppelin käyttövipu on kuin jälkeenpäin lisättynä koskettimiston oikeassa päässä. Koppeli II-Ped puuttuu uruista kokonaan. Soittopöydän ja koneiston osat ovat melko suuria ja raskaita, mutta ne on tehty erinomaisen huolellisesti ja tarkasti.

Musiikillisia ominaisuuksia

Soittamisessa on juuri sellainen tuntuma, mitä odottaa rakenteita tarkastelemalla. Toiminta on luotettavaa ja täsmällistä, mutta ei erityisen herkkää. Tämä on ominaisuus, joka asettaa soittamiselle rajoja. Nopea soittaminen toki onnistuu, mutta se vaatii voimaa, eikä ole kovin luontevaa. Urut on tehty kestämään pitkää käyttöä.

Dispositiosta voi lukea tanskalaiselle perinteelle luonteenomaisia piirteitä, joiden pohjana on saksalainen romantiikka. Eri sormioilla on keskenään samantyyppisiä äänikertoja, jotka eroavat toisistaan pääasiassa äänivoiman perusteella. Ensimmäisen sormion isoa Bordunaa vastaa hiljaisempi ja lyyrisempi Gedackt toisella sormiolla, Principalia vastassa on ahdas Geigenprincipal. Vastaavasti on rinnakkaisia viulu- ja huiluäänikertoja. Joukossa on yksi ylipuhaltava äänikerta. Cornett sisältää 16' äänikerran kvintin ja terssin.

Urkujen sointi on ylväs, juhlava ja voimakas.

 

 Dispositio 

I sormio C-f3

II sormio C-f3

Jalkio C-d1

Borduna 16

Gedackt 16

Principal 16

Principal 8

Geig.principal 8

Subbas 16

Fleute major 8

Rörfleute 8

Principal 8

Fleute harmonique 8

Salicional 8

Violoncell 8

Viola da Gamba 8

Gedackt 8

Gedackt 8

Octava 4

Gambetti 4

Octava 4

Gemshorn 4

Fleute 4

Bassun 16

Qvinta 3

Clarinett 8

Bassun 8

Octava 2

Cornett 4chor c1-f3

Mixtur 1-3chor

Trompete 8

Koppelit: II-I, I-Ped, I 4

Manual-forte, Pedal-forte

II sormio paisutuskaapissa

Lisätietoa

Minna Kettunen, Uudenkaupungin Marcussen-urut. MuM tutkintoon kuuluva kirjallinen työ. Sibelius-Akatemia, Kuopion osasto. 2000.