Kirkkomusiikin osastoVirtuaalikatedraali Sibelius-Akatemia

URKUJEN RAKENNE
 


URKUSANASTO
 


SUOMEN HISTORIALLISIA URKUJA

Suomen urkuhistoria   Urkujenrakentajia
 

Urkujen kuva

Turku (Varsinais-Suomi)

Sibeliusmuseo no 426

  • Thulé, Anders 1855
  • 2 äänikertaa, 1 sormio, ei jalkiota
  • mekaaninen soittokoneisto ja mekaaninen hallinta

Turun ruotsalaisen Klassillisen lyseon entiset urut ovat tulleet Sibeliusmuseon kokoelmiin vuonna 1969. Niiden rakentajasta ei ole toistaiseksi löytynyt kirjallista tietoa, mutta urkujen kaikki yksityiskohdat viittaavat selvästi Anders Thulén työhön ja käsialaan. Soitin näyttää kokeneen joitakin muutoksia rakentamisen jälkeen.

Ulkoasu ja tekniikka

Urkukaappi on valkoinen. Julkisivun muodostaa kehykseen pingotettu sileä, punainen kangas, jonka keskellä on lyyra-aiheinen medaljonki. Kaapin koristeissa on käytetty samoja aiheita kuin Anders Thulén muutamien kirkkourkujen koristeluissa, ja myös häneltä jääneissä kamariurkujen piirustuksissa.

Koskettimiston ulottuvuus on A.Thulén käytännön mukaisesti C-f3. Alakoskettimet on päällystetty luulla, yläkoskettimet ovat eebenpuuta. Uruissa on oktaavikoppeli, ainoa Anders Thulén kamariuruista löytynyt lajissaan. Koskettimiston molemmin puolin on kaksi rekisteritappia, yksi kullekin äänikerralle ja yksi oktaavikoppelille. Tapit ovat puuta.

Koskettimiston korkeudella, sen takana, on kolmiäänikertainen, kromaattisesti jaettu listelaatikko. Koskettimen takapäästä lähtee säteettäinen vipparivi, jonka takapäässä on venttiililanka. Laatikon alla ovat palkeet, jotka eivät näytä enää olevan alkuperäisessä muodossaan.

Urkujen kolmesta äänikerrasta kaksi on puuta, Gedackt 8’ ja Fleut d’amour 4’. Kolmas äänikerta on metallinen Salicional 8’.

 

 Dispositio

Sormio C-f3

Gedackt 8’

Salicional 8’

Fleut d’amour 4’

Oktaavikoppeli

Lisätietoja

Pentti Pelto, Anders Thulén kamariurut. Organum 3/1993