Kirkkomusiikin osastoVirtuaalikatedraali Sibelius-Akatemia

URKUJEN RAKENNE
 


URKUSANASTO
 


SUOMEN HISTORIALLISIA URKUJA

in english

Suomen urkuhistoria   Urkujenrakentajia
 

Urkujen kuva

Ilmajoki (Etelä-Pohjanmaa)

Yli-Könni

  • Thulé, Anders 1850
  • 4 äänikertaa, 1 sormio, ei jalkiota
  • mekaaninen soittokoneisto ja mekaaninen hallinta

Ilmajoen Yli-Könnin kamariuruissa ei ole signeerausta, mutta Juho Yli-Könnin kirje vuodelta 1907 kertoo, että soitin on Anders Thulén tekemä. Tätä vahvistavat myös urkujen tekniset ominaisuudet. Rakennusvuotta ei tiedetä, sillä Anders Thulén kirjanpito muista kuin kirkkouruista on summittaista. Könnin urkuja on tiettävästi lainattu Ilmajoen kirkkoon silloin, kun Wåhlström-urut oli jo viety vuonna 1876 Raippaluodon kirkkoon, mutta uudet Zachariassenit (valm. 1878) eivät vielä olleet valmiit. Urut ovat edelleen suvun hallussa, ja niitä voidaan vähän soittaa. Neljine äänikertoineen ne ovat suurimmat Anders Thulén kamariuruista.

Siitä, mitä kamariuruilla on soitettu, on olemassa vain vähän tietoja. Voidaan arvella, että Yli-Könnin uruilla on säestetty virsien ja hengellisten laulujen ohessa myös kansanlauluja. Mutta varmaan niillä on soitettu myös pianolle kirjoitettua musiikkia.

Tekniikka

Urkukaappi jakaantuu kahteen osaan: alemmassa osassa ovat kaikki toiminnalliset elementit, ylemmässä taas pillit. Kaapin yläosaa koristavat pilasterit, ja yläreunaa kiertää voimakas profiililista. Fasadin muodostaa tyypillinen, säteettäisesti rypytetty kangas. Ulkopinta on ootrattu mahonkijäljitelmä.

Könnin uruissa on kaksoispalje, jonka alempi osa toimii syöttöpalkeena ja ylempi varastona. Molemmat ovat kiilan muotoisia ja niillä on yhteinen välilevy. Ylemmästä palkeesta johtaa kanava ilmalaatikon venttiiliruumaan. Koko paljesysteemi voidaan helposti vetää ulos huoltoa ja korjauksia varten. Irrottamisella on voitu myös keventää soitinta kuljetusta varten. Irrotettava poljin voidaan asettaa urkurin käytettäväksi hänen oikean jalkansa läheisyyteen, tai avustajaa varten urkujen oikeaan päätyseinään.

Ilmalaatikko on kromaattisesti järjestetty, lamellirakenteinen listelaatikko. Sormion alakoskettimet on päällystetty ebenpuulla, ja koskettimiin on upotettu kaksi hyvin ohutta helmiäisnauhaa. Yläkoskettimet on päällystetty luulla. Koskettimisto on viimeistelty huolella, ja se voidaan peittää kannella, joka auki-asennossaan toimii nuottitelineenä. Soittokoneisto toimii pitkillä, säteettäisillä vipoilla. Koskettimiston molemmilla puolilla on kaksi pientä nimeämätöntä metallinuppia, joilla kukin äänikerta voidaan avata ja sulkea.

Sointi

Dispositiossa on kaksi kahdeksanjalkaista ja kaksi nelijalkaista äänikertaa, joiden avulla voidaan rekisteröidä monenlaisia sointivärejä erilaisiin tehtäviin. Flöjt amabile mainitaan eräissä yhteyksissä Principalina.

Kaikki pillit ovat puuta. Molemmilla normaalikorkuisilla äänikerroilla on yhteinen suuri oktaavi. Pillit ovat kapeita ja varsin syvän suorakaiteen muotoisia, kun Anders Thulén kirkkourkujen puupillit ovat neliömäisiä. Tällä on aivan ilmeinen tarkoitus. Kapeahuulinen pilli soi pehmeästi, mikä kotisoittimessa on paikallaan. Neliömäinen pilli soi voimakkaasti ja aktiivisesti, koska sen suuaukko on pillin poikkipinta-alaan verrattuna leveä. Pillilautoja ei ole, vaan pillien jalat on painettu tukin pinnassa oleviin täsmällisiin reikiin.

 

Dispositio

Sormio C-f3

Gedacht 8

Doppelflöjt 8

Fl. amabile 4

Rörflöjt 4

Lisätietoja

Pentti Pelto, Anders Thulén kamariurut, Organum 3/1993